|

Pallo ja politiikka ne yhteen soppii – urheilu osana kansainvälistä politiikkaa

Urheilun ja politiikan suhde on herättänyt keskustelua poliittisten protestien vallatessa urheilun palstatilan. Kansainvälinen politiikka ja urheilu ovat kuitenkin kulkeneet käsi kädessä läpi historian. En suostu edes kirjoittamaan sitä kulunutta fraasia urheilun ja politiikan suhteesta tähän tekstiin, sillä olettamus urheilun de-politisoitumisesta siirtyy urheilumaailman retoriikassa sukupolvelta toiselle. Paljon on ollut puhetta ja porua urheilun muuttumisesta politiikaksi: jalkapallon…

|

Kolmannen maailmansodan uhasta koronakriisiin – Iranin ulkopolitiikan koettelemukset jatkuvat syksyllä

Miten kuluneen puolen vuoden tapahtumat vaikuttavat Iraniin? Millaista on elämä Suleimanin kuoleman jälkeisessä ja sittemmin myös korona-ajan Teheranissa? Iranin matka kriisistä kriisiin Kulunut vuosi 2020 ei ole ollut Iranille helppo. Tammikuussa maassa kansallissankarin maineessa ollut Quds-joukkojen komentaja Suleiman kuoli Yhdysvaltojen järjestämässä raketti-iskussa Irakissa. USA:n ja Iranin suhteet kiristyivät äärimmilleen ja uutislähteissä povattiin kolmatta maailmansotaa. Iran…

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma koronakriisin jälkeen

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) on laaja paketti, josta voi olla vaikea saada otetta. Mistä siinä oikein on kyse – ja miltä tilanne näyttää juuri nyt? Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti vihreän kehityksen ohjelman kautensa johtotähdeksi. Tämä tuli monille yllätyksenä, sillä hän ei ollut aiemmin varsinaisesti profiloitunut kestävyyden airueksi. Osin avauksessa…

|

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta,…

Vieraskynä: Emme suostu pelkäämään
| |

Vieraskynä: Emme suostu pelkäämään

Jatkuvan Syyrian sisällissodan, maassa vellovan kuivuuden ja muiden sotien myötä Eurooppaan suuntaa valtava määrä ihmisiä, jotka pakenevat kotimaissaan vallitsevaa hillitöntä väkivaltaa ja elinkeinojen katoamista. Näiden ihmisten matka Eurooppaan on kaikkea muuta kuin helppo. Matkan varrella ihmisiä kuolee ravinnon puutteeseen tai muuten vain surkeisiin olosuhteisiin. Valtava määrä pakenevia ihmisiä myös menettää  henkensä hukkumalla, sillä he pakkaavat…

| |

Vieraskynä: Kuinka sota Arktiksella vältetään? – Pohjoisen turvallisuusjärjestyksen uudelleen määrittelyä

Lassi Heininen Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkittävä geopoliittinen muutos, jossa kylmän sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainväliseen yhteistyöhön ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ympäristöongelmista yllätti alueen valtiot ja painosti ne ryhtymään toimiin arktisen ympäristön suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteistyöhön alueen kahdeksan valtion ja…

|

Vieraskynä: Sulassa sovussa. Ilmastonmuutos ja arktinen alue.

Teemu Palosaari Kello näyttää kolmea vaille keskiyötä. Eikä mikä tahansa kello, vaan Tuomiopäivän kello. Bulletin of the Atomic Scientist -lehden kannessa on vuodesta 1947 alkaen ollut kello, joka mittaa ihmiskunnan jäljellä olevaa aikaa. Keskiyö tarkoittaa globaalia katastrofia, maailmanloppua. Aikaisempina vuosikymmeninä minuuttiviisaria siirrettiin taaksepäin esimerkiksi kun aseidenriisuntaneuvottelut edistyivät, eteenpäin kun suurvallat tekivät ydinkokeita tai ottivat käyttöön…