Huthien toimet Punaisellamerellä ravistelevat maailmankauppaa

Kirjoittanut: Felicia Vinni

Huthi-kapinallisten Punaisellamerellä tekemien iskujen taustalla vaikuttaa kahden maailmanpolitiikan suurvallan, Yhdysvaltojen ja Iranin, välinen valtataistelu. Alueella kytee kriisi, jonka vaikutukset maailmankauppaan ovat kohtalokkaat. Samalla kriisi antaa Iranille mahdollisuuden heikentää Yhdysvaltojen alueellista vaikutusvaltaa.

Jemen sijaitsee Arabian niemimaan eteläkulmassa, Punaisenmeren sisäänkäynnillä, jossa Aasia ja Afrikka kohtaavat. Huthit, viralliselta nimeltään Ansar Allah, ovat Jemenissä toimiva kapinallisryhmä ja poliittinen liike, joka vastustaa Jemenin hallituksen korruptiota ja länsimielisyyttä.

Vuodesta 2004 alkaen huthit ovat käyneet useita aseellisia konflikteja Jemenin keskushallintoa vastaan. Huthit ovat käytännössä vakiinnuttaneet asemansa Jemenin de facto -hallintona. Jemenissä puhkesi sisällissota, kun huthi-kapinalliset valtasivat syyskuussa 2014 Jemenin pääkaupungin Sanaan. Sota jatkuu yhä.

Tammikuussa 2015 Jemenin presidentti Abd-Rabbu Mansour Hadi pakeni Sanaasta ja pyysi Jemenin rajanaapurilta Saudi-Arabialta apua hallinnon palauttamiseksi. Saudi-Arabia kokosi ympärilleen Yhdysvaltojen tukeman alueellisen liittouman ja käynnisti sotilaallisen intervention huthien kukistamiseksi. Näin Jemenin sisällissota muuttui nopeasti alueelliseksi ja kansainväliseksi konfliktiksi, joka kytkeytyy laajempaan valtakamppailuun Iranin ja Yhdysvaltojen välillä.

Punaisenmeren kriisi syttyy Gazan sodan myötä

Hutheista on muodostunut Lähi-idän vakautta horjuttava tekijä, ja Punaisenmeren kriisissä piilee ainekset jopa suursotaan. Kriisi sai alkunsa lokakuussa 2023, kun Hamas iski Israeliin, ja Israel käynnisti vastahyökkäyksen Gazaan.

Pian huthit ilmoittivat liittyvänsä sotaan Palestiinan tueksi ja lupasivat jatkaa sotatoimiaan, kunnes Gazassa saavutetaan tulitauko ja alueelle sallitaan humanitaarinen apu. Kuten Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola on todennut, Gazasta alkoi kehityskulku, joka heijastuu koko Lähi-idän alueelle – myös Jemeniin.

Gazan sodan alkamisen jälkeen huthit ovat toistuvasti hyökänneet kansainvälisiä rahtialuksia vastaan Punaisellamerellä ja Adeninlahdella. Hyökkäykset ovat kohdistuneet erityisesti Israelin, Yhdysvaltojen ja länsimaiden liittolaisten laivoihin.

Jemenin ohi kulkee maailman vilkkain merireitti, ja vieressä on maailmankaupalle elintärkeä Suezin kanava. Suezin kanava on keskeinen kauppareitti Euroopan ja Aasian välillä. Se on tärkeä myös Yhdysvaltojen sotilaalliselle logistiikalle. Punaisenmeren ja Suezin kanavan kautta kulkee noin 12 prosenttia kansainvälisestä kaupparahdista. Reitin kautta kulkee yli tuhannen miljardin dollarin arvosta tavaraa vuosittain. Se kattaa noin 30 prosenttia kaikesta maailman konttiliikenteestä. Tällä hetkellä kauppareitin yllä leijuu epävarmuuden pilvi.

Kriisin taloudelliset ulottuvuudet

Punaisellamerellä on normaalisti kulkenut vuosittain noin 25 000 alusta, mutta lokakuun 2023 jälkeen alusten määrä on laskenut noin kymmeneentuhanteen. Yhdysvaltalainen kauppalaiva on viimeksi seilannut turvallisesti Punaisenmeren, Adeninlahden tai Suezin kanavan halki yli vuosi sitten.

Kärjistynyt kriisi haastaa myös Euroopan ja Aasian välistä merenkulkua, sillä nyt huthien hyökkäykset välttääkseen rahtialukset kiertävät Afrikan eteläisen kärjen kautta. Noin 75 prosenttia Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian aluksista on joutunut kiertoreitille, mikä on lisännyt matka-aikoja kymmenillä päivillä.

Matka-aikojen pidentyminen on nostanut toimituskustannuksia jopa miljoona dollaria per matka. Foreign Affairsin mukaan rahdinkuljetuksen hinnat Itä-Aasiasta Eurooppaan nousivat yli 200 prosenttia huthien iskujen ensimmäisten 52 päivän aikana. Valkoisen talon mukaan huthien hyökkäykset lisäsivät maailmanlaajuista kuluttajahintainflaatiota jopa 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2024​.

Hyökkäyksistä on koitunut valtavasti taloudellista haittaa maailmanlaajuisesti, minkä myötä Punaisenmeren kriisi on vetänyt mukaan useita alueen maita ja maailman suurvaltoja. Erityisesti taloudellista haittaa on koitunut Egyptille, joka hallinnoi Suezin kanavaa.

Yhdysvaltojen vastaus huthien iskuihin

Kun kriisi kärjistyi vuonna 2023, Yhdysvallat joutui valitsemaan kahden strategian väliltä: joko maa voisi iskeä suoraan huthien sotilaalliseen infrastruktuuriin tai pyrkiä hillitsemään tilannetta pidättyväisemmällä lähestymistavalla. Presidentti Joe Bidenin hallinto valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä tavoitteena oli estää Gazan sodan laajeneminen alueelliseksi kriisiksi.

Yhdysvallat lisäsi merivoimiensa läsnäoloa, kokosi Punaisellemerelle kansainvälisen Prosperity Guardian -operaation ja toivoi, että sotilaallinen läsnäolo hillitsisi huthien toimia ja suojaisi kansainvälistä merenkulkua. Strategia ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta, sillä huthien hyökkäykset jatkuivat ja jopa kiihtyivät. Lopulta Yhdysvallat ja Iso-Britannia vastasivat huthien toimiin suorilla ilmaiskuilla sotilaallisiin kohteisiin.

Tammikuussa 2025 presidentti Donald Trumpin hallinto julisti huthit ulkomaiseksi terroristijärjestöksi. Se vaikeuttaa huthien rahoitusta ja asekuljetusverkostoja, mikä on joidenkin mielestä tarpeellinen vastaus terrorismiin. Toisaalta luokittelu terroristijärjestöksi vaikeuttaa humanitaarisen avun antamista Jemenin siviileille. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat osoittaneet huolta Jemenin jo ennestään heikon humanitaarisen tilanteen pahenemisesta. Yhdysvallat on kuitenkin ilmoittanut varmistavansa, että kriittinen apu tavoittaa maan siviilit.

Iranin rooli ja proksisuhde huthien kanssa

Iranilla on omat tavoitteensa Jemenissä. Iran on virallisesti tunnustanut maan huthihallinnon, ja hutheja voidaan pitää Iranin sijaistaistelijoina. Iran hyödyntää hutheja vähentääkseen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa Lähi-idässä, mutta sijaistaistelijoiden avulla se kuitenkin välttää suoran konfliktin Yhdysvaltojen kanssa.

Iran on tukenut hutheja aseilla, kouluttamalla ja tiedustelussa. Huthit ovat saaneet käyttöönsä edistyneitä ohjuksia, drooneja sekä ilmatorjunta- ja laivastoaseistusta, joiden avulla liike on pystynyt iskemään muun muassa Saudi-Arabian öljyinfrastruktuuriin ja laivareiteille Punaisellamerellä. Iranin vallankumouskaartin Quds-joukot ovat kouluttaneet huthien joukkoja ja tarjonneet taktista neuvontaa.

Hutheja tukemalla Iran on kyennyt vahvistamaan vaikutusvaltaansa aivan Saudi-Arabian rajan tuntumassa. Näin Iran on pystynyt epäsuorasti horjuttamaan Yhdysvaltojen liittolaisen vakautta alueella. Iranin epäsuora tuki huthien ohjus- ja drooni-iskuihin asettaakin paineita sekä Yhdysvalloille että sen liittolaisille.

Vaikka Iranin tuki on ollut avainasemassa huthien sotilaalliselle voimalle, huthit eivät ole kuitenkaan täysin Iranin ohjauksessa. Järjestö on säilyttänyt oman päätösvaltansa, ja sen ideologia eroaa Iranin valtionuskonnosta. Huthit voidaankin nähdä Iranin liittolaisina, ei pelkkinä sijaistaistelijoina.

Voiko kriisi laajentua?

Kriisin laajentuminen laajemmaksi konfliktiksi riippuu siitä, miten alueen valtiot, suurvallat ja eri diplomatian toimijat kykenevät ennaltaehkäisemään eskalaatiota. Yhdysvallat on aiemmin ilmoittanut jatkavansa ilmaiskujaan huthien kohteisiin niin kauan kuin huthien iskut Punaisellamerellä jatkuvat. Gazan sodan pitkittyessä länsimaiden iskuja on nähty Jemenin lisäksi Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa. Iran puolestaan toimii välikäsien kautta ja haastaa Yhdysvaltoja ja Israelia useilla rintamilla.

Jemenin naapurivaltio Omanin ulkoministeriö ilmoitti toukokuun alussa neuvotelleensa Yhdysvaltojen ja huthien välisen tulitaukosopimuksen. Huthit eivät ole kuitenkaan ilmoittaneet lopettavansa iskuja Israelia vastaan. Sen sijaan huthi-liikkeen johtohahmo Mahdi al-Mashat ilmoitti, että huthit jatkavat Gazan tukemista ja Israeliin iskemistä.

Tulitauon onnistuminen on vielä tässä vaiheessa hyvin epävarmaa. Vaikka kukaan osapuolista ei välttämättä tietoisesti pyri laajamittaiseen konfliktiin, Lähi-idän konflikteille on ominaista, että tilanteet voivat nopeasti karata hallinnasta. Gazan sodan lopettaminen olisi keskeinen ensiaskel koko alueellisen kriisin rauhoittamiseksi.

Kuten presidentti Martti Ahtisaari on todennut vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon puheessaan: ”Kaikki kriisit – myös Lähi-idän kriisi – ovat ratkaistavissa.” Kysymys on lopulta tahdosta.

Kuvitus: Elisa Färm
Tekstin editointi: Enni Levanen & Vilma Tyrylahti

Lisätietoa: Keitä huthit ovat?

Huthit, viralliselta nimeltään Ansar Allah, ovat Jemenissä toimiva kapinallisryhmä ja poliittinen liike, joka edustaa zaidilaisen shiialaisuuden suuntausta. Liike sai alkunsa 1990-luvulla uskonnollisena ja sosiaalisena nuorisoliikkeenä nimellä Believing Youth ja muotoutui 2000-luvun alussa poliittiseksi ja sotilaalliseksi toimijaksi Husayn al-Huthin johdolla.

Huthit nousivat vastustamaan valtion korruptiota ja sunnilaisen salafismin leviämistä pohjoisessa Jemenissä. Salafismi on konservatiivinen ja usein fundamentalistinen islamin tulkinta, jota Saudi-Arabia tukee alueellisesti. Salafismi uhkasi zaidilaisen kulttuurin asemaa ja oli tärkeä taustatekijä huthi-liikkeen radikalisoitumisessa.

Huthien vaikutusvalta nojautuu paitsi aseelliseen voimaan myös sen kykyyn neuvotella paikallisten heimojen ja eliittien, kuten sādah– ja qāḍī-johtajien, kanssa. Huthien toiminta kytkeytyy Jemenin monikerroksiseen heimorakenteeseen ja historiallisiin jakolinjoihin pohjoisen ja etelän välillä.

Huthi-liike on osa ns. Axis of Resistance -koalitiota yhdessä Iranin, Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Huthien tunnuslause ”Kuolema Amerikalle, kuolema Israelille, kirous juutalaisille, voitto islamille” korostaa liikkeen vastarintaa länsimaisia ja alueellisia vihollisia kohtaan.

Lähde: Brandt, M. (2017). Tribes and Politics in Yemen: A History of the Houthi Conflict (1st ed.). Oxford University Press.