Mitä Venäjän hyökkäyksestä on seurannut Ukrainan ulkopuolella?

Suurin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan

YK:n mukaan (14.3.) lähes 3 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta. Suuri enemmistö on siirtynyt Puolaan, josta monet ovat siirtyneet eteenpäin muihin Euroopan maihin. Myös mm. Unkariin ja Slovakiaan on paennut ihmisiä. II MS:n aikana n. 60 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kodistaan.

Valko-Venäjän vasallivaltio-status suhteessa Venäjään kristallisoitui

Kesän 2020 presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjän diktaattori Lukašenkan legitimiteetti on nojannut käytännössä vain Kremliin ja maa on riippuvainen Venäjän taloudellisesta tuesta lännen sanktioiden vuoksi. Sotilaallinen yhteistyö on lisääntynyt: Lukašenka salli 03/2021 maiden yhteisen sotilastukikohdan perustamisen Valko-Venäjän alueelle, maan perustuslakiuudistus sallii ydinaseiden sijoittamisen maan alueelle ja Lukašenka on sallinnut Valko-Venäjän aluetta käytettävän sotilastoimiin Ukrainaa vastaan. Maa myös tiettävästi osallistuu aktiivisesti taisteluihin.

Saksa teki täyskäännöksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa

Tuore liittokansleri Scholz päätti, että II MS:n traumoista ja kollektiivisesta syyllisyydestä luovutaan nyt. Scholz ilmoitti puheessaan Bundestagille, että maa investoi puolustukseen 100 mrd. euroa, joka nostaa puolustusbudjetin n. 2 %:n BKT:sta. Puolustuksen painopiste siirtyy kv-rauhanturvaoperaatioista oman alueen turvaamiseen. Saksa päätti historiallisesti aseiden toimittamisesta sota-alueelle, joka vauhditti myös Marinin hallituksen vastaavaa päätöstä.

Nato-keskustelu Suomessa on siirtynyt konkretian asteelle

“Nato-optio” vaihtui välitilaan: kantoja vaihdetaan (ja vaaditaan!), selontekoa laaditaan ja eduskunnassa keskustellaan aiheesta vakavasti. Vaikein vaihe on siirtymä. Toisten mielestä nyt on oikea aika liittyä ja täyttää “option” määritelmä, kun Venäjän joukot ovat toisaalla; toisten mielestä Suomen liittyminen eskaloisi konfliktia ja riskeeraisi alueellisen koskemattomuuden. Suomi, ei Ruotsi, vetää nyt keskustelua Nato-jäsenyydestä. Ei ole myöskään varmuutta siitä, että Nato-jäsenet ratifioisivat Suomen hakemuksen tässä tilanteessa.

Yhdysvallat ei pääse pois Euroopasta

Yhdysvaltojen primääri-intressialue ei ole enää Eurooppa vaan Indopasifinen alue ja Kiina. Ukrainan konflikti sitoo maan Eurooppaan vahvasti, niin poliittisesti kuin sotilaallisesti (itäisten Nato-maiden tukikohtien vahventaminen). Kiina tietyssä mielessä hyötyy tilanteesta, mutta on silti vaikeassa välikädessä, sillä maa ei voi suoraan tukea Venäjää mahd. pakotteiden vuoksi eikä myöskään tuomita Venäjää, koska maa ei halua myötäillä länttä. Kiina-Venäjä–suhde onkin yksi mielenkiintoisimmista aiheista sodan ympärillä. Erityisesti Kiinan reaktioita Taiwan-vertauksiin kannattaa seurata.

Kansalaisyhteiskunnat osoittivat valppautta ja nopeutta

Venäjän hyökkäys aiheutti ennennäkemättömän voimakkaan vastareaktion kansalaisyhteiskunnilta ympäri maailmaa. Useissa maissa on nähty laajoja protesteja, monet yritykset ovat mainehaittojen pelossa ja vastuullisuuttaan poistumassa Venäjältä ja Venäjän boikotointi kattaa lukuisia sektoreita aina tiedeyhteistyöstä urheiluun. Kolme asiaa on terävöitynyt: kuluttajilla on sananvaltaa yritysten toimintaan, (mahdolliset) mainehaitat ja vastuullisuus ovat merkityksellisiä, ja tekemättä jättäminen on rinnastettavissa tukemiseen. Vauhdin keskellä on kuitenkin muistettava, että Venäjän kansalaisyhteiskuntaa on tuettava.