Vastasyntyneen navigointia maailmanpolitiikan myllerryksessä – Miten Yhdysvaltain ja Euroopan uudet tuulet heijastuvat Kosovossa?

Kirjoittanut: Olli Härkänen

Kansainvälisessä politiikassa tapahtuu tällä hetkellä muutoksia kovalla tahdilla. Vakioina pitämämme ajatukset maailmanpolitiikan rakenteesta ovat koetuksella, kun suurvallat rakentavat kovan vallan keinoin heille sopivampaa maailmankuvaa. 2020-luku onkin monilta osin ollut tähän asti kriisien vuosikymmen. Maailmanpolitiikan kriisit vaikuttavat myös alueellisesti. Euroopassa keskustelua on herättänyt Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheet Yhdysvaltojen mahdollisesta vetäytymisestä Euroopasta sekä hänen havittelemastaan Grönlannista. Näin on myös Kosovossa.

Kosovoa ei suurvallaksi voi kutsua, ja maan nimen perässä usein esiintyvä tähtimerkki ja viittaus YK:n päätöslauselmaan 1244 ilmentää sen vaikeaa kansainvälispoliittista ja -oikeudellista asemaa. Päätöslauselma 1244 ei ottanut kantaa Kosovon itsenäisyyteen tai  poliittiseen asemaan, vaan mahdollisti YK:n väliaikaisen hallinnan alueella tilanteen vakauttamiseksi. YK-johtoinen UNMIK toimii maassa edelleen. Euroopan unionin 27 jäsenmaasta 22 tunnustaa valtion; YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä Venäjä ja Kiina eivät tunnusta maata. Tunnustusten kerääminen on hidastunut huomattavasti maan lähestyessä täysi-ikäisyyttä. Vuosi 2025 on Kosovon kannalta ollut tervetullut poikkeus, sillä alkuvuoden aikana maan ovat tunnustaneet sekä Kenia että Sudan. 

Kosovon sisäpolitiikka on polarisoitunutta

Viime aikoina Länsi-Balkanin valtioista uutisotsikoihin on päätynyt erityisesti Serbia, jossa laajat opiskelijaprotestit ovat myllertäneet maan sisäpolitiikkaa. Myös Bosnia ja Hertsegovinan tilanne on herättänyt huolta alueen vakaudesta. Kosovon politiikka ei ole alkuvuodesta 2025 ollut suuremmin keskustelunaiheena maailmalla, mutta 9. helmikuuta järjestetyt parlamenttivaalit ylittivät globaalin uutiskynnyksen.

Huhtikuussa parlamenttivaalien tulokset ovat vahvistuneet, mutta kahden järjestäytymisistunnon jälkeen parlamentti ei ole onnistunut vahvistamaan edustajien mandaatteja poliittisten erimielisyyksien takia. Uusia yrityksiä järjestetään lain mukaisesti 48 tunnin välein, mutta kaksi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen maan sisäpoliittinen tilanne on yhä avoinna.

Edellinen pääministeripuolue Vetëvendosje voitti parlamenttivaalit saavuttaen 48 paikkaa 120 parlamenttipaikasta. Maan sisäpolitiikka on vahvasti polarisoitunutta, ja oppositiossa istuneet PDK, LDK sekä AAK ovatkin ulostuloissaan todenneet yhteistyön Vetëvendosjen kanssa olevan lähtökohtaisesti poissuljettua. Hallituspohjat maassa ovat historiallisesti olleet horjuvia; edellisen pääministerin Albin Kurtin johtama hallitus olikin ensimmäinen kokonaisen toimikauden kaatumatta selvinnyt hallitus. 

Tulevan hallituksen ulkopolitiikkaa ei siis vielä voi ennustaa, mutta sisäpolitiikan tuulisuus näkyy myös Kosovon ulkopoliittisessa päätöksenteossa. Eri puolueilla on erilaisia intressejä maan tulevaisuudesta, eikä esimerkiksi kaikkia kansainvälisiä instrumentteja, kuten  EU:n Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmaan liittyvää lainasopimusta,  ole mahdollista ratifioida ilman enemmistöhallitusta. Lisäksi maassa vuonna 2026 järjestettävät presidentinvaalit, joissa parlamentti valitsee presidentin, saattavat tehdä hallituksesta varsin lyhytikäisen. Kosovossa parlamentti valitsee presidentin kahden kolmasosan enemmistöllä, ja kyseisen enemmistön saavuttaminen on nykytilanteessa haastavaa. Mikäli parlamentti epäonnistuu presidentin valinnassa, järjestetään maassa uudet parlamenttivaalit.  

Kansainvälisen uutisoinnin vähyydestä huolimatta Kosovossa keskustellaan aktiivisesti globaalista politiikasta ja sen vaikutuksista maahan. Vaikka uutta hallitusta ei vielä ole muodostettu, on Kosovossa käyty keskusteluja maan navigointimahdollisuuksista suhteessa Euroopan unioniin sekä Yhdysvaltoihin. Ajankohtaisia ovat myös Kosovo-Serbia -suhteiden normalisointiin liittyvät kysymykset, joissa erityisesti EU on ollut mukana. Suurvaltojen keskinäiset kannanotot ovat pakottaneet myös Kosovon tarkastelemaan kriittisesti omaa suhdettaan niihin. Esimerkiksi puheet Euroopan unionin mahdollisesta laajentumisaikataulusta sekä Yhdysvaltojen puhe mahdollisesta vetäytymisestä Euroopasta herättää keskustelua myös Kosovossa. 

Euroopan unioni rakenteiden tukijana

Kosovon painopiste on historiallisesti ollut maan euroatlanttisten suhteiden syventämisessä. Kosovo on mahdollinen kandidaattimaa Euroopan unionin jäseneksi. Tämä on porrasta alempana kandidaattimaan asemaa, johon muut Länsi-Balkanin maat kuuluvat. 

Kosovo on pyrkinyt integroitumaan osaksi Euroopaa: maan valuutta on euro, ja vuoden 2024 alusta Kosovon passilla on voinut matkustaa Schengen-alueelle ilman viisumia. 

Euroopan unioni on ollut sitoutunut Länsi-Balkanin alueeseen, ja Kosovon ja EU:n yhteistyö on ollut vahvaa. Unioni on tukenut maan jälleenrakennusta yli 1,5 miljardilla eurolla vuosien 2007–2020 välillä. Vuonna 2016 solmittu vakautus- ja assosiaatiosopimus Kosovon kanssa pyrkii tukemaan Kosovon demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä, EU:n ja Kosovon välisten poliittisten suhteiden kehittämistä, Kosovon taloudellisten valmiuksien vahvistamista sekä alueellisen yhteistyön edistämistä. Maassa toimii myös oikeusvaltiokehitykseen keskittyvä EULEX-toimisto. 

Myös Kosovon ja Serbian välien normalisointiin tähtäävä dialogi on EU-johtoista, ja dialogille on nimetty erillinen EU-edustaja. Tehtävässä aloitti helmikuun alussa tanskalainen diplomaatti Peter Sørensen. Dialogia ovat hidastaneet erityisesti maiden sisäpoliittiset tilanteet sekä näkemyserot Kosovon serbikuntien liiton ohjesääntöluonnosta (Draft Statute of the Association of Serb-Majority Municipalities, ASM) koskien. ASM on yksi edellytyksistä maiden suhteiden normalisoinnille ja osa EU-johtoista dialogia.  Edistys on kuitenkin ollut hidasta, minkä myös EU on tunnustanut.

Kosovon ja unionin yhteistyö ei ole siis ollut täysin mutkatonta. Kosovossa närkästystä herättää erityisesti vuonna 2023 EU:n maahan kohdistamat toimenpiteet, jotka olivat seurausta Kosovon toiminnasta maan pohjoisosissa. Kosovon katsottiin laiminlyövän serbivähemmistöjen oikeuksia, ja unionin mukaan pääministeri Kurtin toimet tilanteen rauhoittamiseksi olivat riittämättömiä. Unionin toimenpiteet estävät esimerkiksi korkean tason vierailut sekä tietyt taloudellisen yhteistyön muodot Kosovon ja EU:n välillä. Korkean tason vierailuja maassa on EU:n toimesta kuitenkin tulossa. 

Unioni ilmaisi toimenpiteiden olevan ”peruutettavia sekä väliaikaisia”, mutta lähes kaksi vuotta myöhemmin niitä ei ole vieläkään purettu. Toimenpiteiden poistoa ovat vaatineet äänekkäästi niin presidentti Vjosa Osmani, virkaatekevä pääministeri Kurti sekä eräät Euroopan parlamentin jäsenet. Osmanin ja Kurtin mukaan Kosovo on täyttänyt unionin esittämät vaatimukset sekä toiminnallaan osoittanut sitoutuvansa suhteiden normalisoitumiseen maiden välillä.

Koska Kosovo on sitoutunut euroatlanttiseen integraatioon ja onnistunut siinä verrattain hyvin, ei unionissa välttämättä olla huolissaan Kosovon etääntymisestä unionista. Hidas eteneminen kuitenkin turhauttaa Kosovossa, ja monet kokevat unionin vaatimukset epäselvinä ja epätäsmällisinä. Unionista on kuulunut joitakin kommentteja vuodelle 2030 ajoittuvasta laajentumisesta, mutta epäselvää on, koskevatko kommentit mahdollisen kandidaattimaan asemassa olevaa Kosovoa. Koska laajentumista varten EU-maiden tulee olla yksimielisiä uusista jäsenmaista, on huolena Serbian liittyminen unioniin ennen Kosovoa. Samanaikaisesti unionilla on laajentumisen tilalla ajankohtaisempia turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. EU:n toimenpiteiden jatkaminen sekä integraation hidastuminen eivät luo parasta pohjaa tulevaisuuden yhteistyölle. Kaikesta huolimatta EU on maassa vahvasti läsnä, eikä unionin merkitystä tule väheksyä.

Yhdysvallat turvallisuuden tuojana

Kosovon ja Yhdysvaltojen historia on vahva. Naton vuoden 1999 pommitukset ja KFOR-rauhanturvajoukkojen rooli maan synnyssä ovat vielä tuoreessa muistissa ja YouTubesta löytyvä, Armend Miftarin esittämä Thank you USA -kappale kuvastaa maan kiitollisuutta Yhdysvaltoja kohtaan. 

Kosovo ei ole joutunut suuremmin Yhdysvaltojen silmätikuksi Trumpin toisella kaudella. Kosovon itsenäisyyspäivänä 17.2. Trump onnitteli niin presidentti Osmania että maan hallitusta. Toisaalta vaalien alla Yhdysvaltojen erityistehtävien lähettiläs Richard Grenell kommentoi pääministeri Albin Kurtin olevan epäluotettava henkilö  ja maiden välisten suhteiden olevan huonommat kuin koskaan. Kommentit herättivät keskustelua vaalien alla, ja niiden katsottiin pääasiallisesti olevan pyrkimys vaikuttaa maan sisäpolitiikkaan. 

Yhdysvaltojen ja Euroopan muuttunut suhde on huomattu myös Kosovossa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on maininnut maan vähentävän läsnäoloaan Euroopassa, mutta Länsi-Balkanin osalta se ei ole ottanut selkeää kantaa. Naton KFOR-joukoissa on tällä hetkellä noin 600 yhdysvaltalaissotilasta, eikä Yhdysvallat olisi eräiden asiantuntijoiden mukaan vähentämässä KFOR-sotilaiden määrää. Verrattain pienestä sotilasmäärästä huolimatta maan sotilaallisella läsnäololla on tärkeä rooli Kosovon turvallisuudelle. 

Turvallisuuspolitiikka onkin suurin painopiste Yhdysvaltojen ja Kosovon välisissä suhteissa. Naton pääsihteeri Mark Rutte on useasti vakuutellut puolustusliiton olevan sitoutunut Länsi-Balkanin rauhaan. Kosovossa Naton jäsenyyden katsottaisiin tuovan rauhan alueelle, mutta sen edistämiseksi ei vielä ole otettu varsinaisia askeleita. Varsinaisen Nato-jäsenyyden odottaessa itseään Kosovo solmi sopimuksen sotilaallisesta yhteistyöstä alueen kahden Nato-maan Albanian ja Kroatian kanssa. Maiden puolustusministereiden mukaan sopimuksen tavoite on turvata alueen vakautta, ja he painottivat, ettei sen tarkoituksena ole uhata muita valtioita. Sopimus vie Kosovon askeleen lähemmäksi sen toivomaa euroatlanttista integraatiota, vaikka Yhdysvaltojen toiminta olisikin arvaamatonta.

Kosovossa maailmanpolitiikan käänteet korostuvat

Vaikka Kosovo ei näkyisikään jatkuvasti uutisissa, pitää maan kiistelty asema sen osaltaan maailmanpolitiikan keskiössä. Kosovon navigointi kansainvälisillä kentillä voi kuitenkin tulevaisuudessa vaikeutua, mikäli suurvallat alkaisivat ratkoa alueen kysymyksiä omin päin. Erityisluontoinen asemansa ansiosta Kosovo kiinnostaa maailmalla – ja siltä osin se onkin kokoaan suurempi toimija. 

Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana Suomen Pristinan-suurlähetystössä.

Kuvitus: Elisa Färm
Tekstin editointi: Enni Levanen