Intia parlamenttivaalien jälkeen – tulevaisuuden sisä- ja ulkopoliittiset haasteet
Viisi viikkoa, noin 900 miljoonaa äänioikeutettua, 2300 puoluetta ja 10 miljoonaa vaalivirkailijaa. Kyse on maailman suurimmista vaaleista demokraattisessa Intiassa. Vaalivoiton vei odotetusti toista kautta peräkkäin Narendra Modin johtama hindunationalistinen Intian kansanpuolue, Bharatiya Janata Party (BJP). Vaaliteemaksi nousi köyhyys ja kansallinen turvallisuus. Intia äänesti huhtikuussa 2019 parlamentin alahuoneeseen Lok Sabhaan 542 edustajaa, josta BJP:n johtama oikeistoliitouma…
Euroopan uusi turvallisuusprojekti
Maailman johtajat puhuivat tämän vuoden alussa sekä Münchenin turvallisuuskokouksessa että Brysselin Nato-kokouksessa entistä epävakaamman maailman tilasta, johon on reagoitava. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, ettei mitään yksittäistä turvallisuusteemaa nostettu esille ylitse muiden – haasteita on riittämiin monella turvallisuussektorilla aina Ukrainan sodasta Syyriaan, ydinasevarusteluun ja kyberturvallisuuteen. Yhdeksi turvallisuuden takaamisen edistysaskeleeksi on nimetty jo aikaa sitten Euroopan turvallisuus-…
Sunzi ja hybridisodankäynnin taito
Sodankäynnin taito on seuraavaa. Kaikkein tärkeintä on pyrkiä valloittamaan vihollisen valtio vahingoittumattomana. On vasta toissijaisen tärkeää tuhota vihollisen valtio. Erinomaisinta ei siis ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta. Siksi tärkeintä on hyökätä suunnitelmaa vastaan, seuraavaksi tärkeintä on hyökätä liittoumia vastaan ja vasta sitten sotilaita vastaan. Huonoin vaihtoehto on hyökätä linnoitettuihin kaupunkeihin….
Viholliskuvia ja propagandaa: politiikan arkipäivää nyky-Unkarissa
Unkarin vuotta 2017 on värittänyt kansainvälisestikin huomiota herättänyt poikkeuksellisen räväkkä ja kärjistynyt keskustelu nykyisten hallituspuolueiden Fideszin ja Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) ajamista uudistuksista, jotka vievät maata yhä poispäin perinteisten yleiseurooppalaisten arvojen viitekehyksestä. Pääministeri Viktor Orban ja Fidesz hyökkäävät globalismia, Brysseliä ja maahanmuuttajia vastaan trendikkääseen oikeistopopulistiseen tyyliin unkarilaisilla erityisvivahteilla maustettuna. Mallia ja tukea on haettu muun muassa…
Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuuden 50 eri sävyä
Suomalainen keskustelu turvapaikanhakijoista ja siirtolaisuudesta laajemmin on ollut lähinnä huutelua vastakkaisten näkökantojen välillä. Jopa siinä määrin, että itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehti peräänkuuluttaa ”tolkun ihmisten” perään. Asian mustavalkoisuus ja paikalleen jämähtänyt suvakki-rasisti-keskustelu jäi häiritsemään minua siinä määrin, että päätin syventyä aiheeseen pro gradu -tutkielmassani. Muutamien sattumien ja tutkimusaiheen tarkemman rajauksen myötä päätin tarkastella aihetta…
Puola – EU:n kapinoitsija ja Naton mallioppilas
Puola on hyvin keskeisessä roolissa Euroopan politiikassa – eikä ainoastaan geopoliittisen sijaintinsa vuoksi. Neuvostoaikaisen kulttuuriperinnön ja traagisen historiansa vuoksi voisi kuvitella Puolan tasapainottelevan Venäjän ja muun Euroopan välillä, mutta Puola on selkeästi identifioinut itsensä EU- ja Nato-jäsenyyden myötä länsi-eurooppalaisten valtioiden rinnalle. “Emme ole Itä-Eurooppaa, vaan Keski-Eurooppaa”, totesi puolalainen kämppikseni. Eikä toteamus ole pelkästään poliittinen; pelkän…
Mitä voimme odottaa Macronin ulkopolitiikalta?
Emmanuel Macron, 39, oli vannoessaan virkavalansa Ranskan historian nuorin valittu presidentti. Ensimmäistä kertaa poliittiseen virkaan vaaleilla valittua Macronia on kuvailtu ajatusmaailmaltaan kansainväliseksi, joka hallitsee Euroopan ja talouden, mutta on ulkopoliittisesti vielä kokematon.Viidennen tasavallan, eli Ranskan viidennen hallintomuodon johtajalle on kirjattu uusimmassa perustuslaissa laajat valtaoikeudet, ja erityisesti ulkopolitiikkaa tehdään presidenttijohtoisesti, joten on hyvä tehdä lyhyt katsaus…
Vieraskynä: Kuinka sota Arktiksella vältetään? – Pohjoisen turvallisuusjärjestyksen uudelleen määrittelyä
Lassi Heininen Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkittävä geopoliittinen muutos, jossa kylmän sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainväliseen yhteistyöhön ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ympäristöongelmista yllätti alueen valtiot ja painosti ne ryhtymään toimiin arktisen ympäristön suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteistyöhön alueen kahdeksan valtion ja…
Vieraskynä: Sulassa sovussa. Ilmastonmuutos ja arktinen alue.
Teemu Palosaari Kello näyttää kolmea vaille keskiyötä. Eikä mikä tahansa kello, vaan Tuomiopäivän kello. Bulletin of the Atomic Scientist -lehden kannessa on vuodesta 1947 alkaen ollut kello, joka mittaa ihmiskunnan jäljellä olevaa aikaa. Keskiyö tarkoittaa globaalia katastrofia, maailmanloppua. Aikaisempina vuosikymmeninä minuuttiviisaria siirrettiin taaksepäin esimerkiksi kun aseidenriisuntaneuvottelut edistyivät, eteenpäin kun suurvallat tekivät ydinkokeita tai ottivat käyttöön…
Finnish 
English