Nuorisojärjestöt kokosivat yhteisen julkilausuman Kansainvälisen politiikan tulevaisuusfoorumissa

FAIA oli mukana järjestämässä 8.–9.9. pidettyä Kansainvälisen politiikan tulevaisuusfoorumia, joka kokosi yhteen Suomen suurimpia nuorisojärjestöjä, nuoria aktivisteja, asiantuntijoita, yksityisen sekä kolmannen sektorin edustajia ja poliitikkoja. Foorumissa keskusteltiin kansainvälisen politiikan tulevaisuudesta sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksista globaaleihin kysymyksiin. 

Perjantain kaikille avoimeen ohjelmaan kuului kolme paneelia, joissa keskusteltiin kansainvälisten instituutioiden tulevaisuudesta, ilmastokeskustelun polarisoitumisesta sekä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta tulevaisuuden turvallisuusuhkiin. Panelisteja löytyi presidenttiehdokkaista ja valtion virkamiehistä aina akateemisiin sekä nuoriin asiantuntijoihin.

Lauantain ohjelma oli suunnattu ainoastaan nuorisojärjestöjen edustajille, jotka pääsivät yhdessä neuvottelemaan julkilausumaa Suomen roolista kansainvälisillä areenoilla. Julkilausuman neuvotteluissa korostui ajatus siitä, että Suomen tulee olla rohkea suunnannäyttäjä maailmalla sille tärkeissä kysymyksissä. Polarisaation leimaamassa kansainvälisessä ilmapiirissä Suomen kaltainen pienehkö ja sääntöpohjaisen järjestelmän edistämiseen sitoutunut neutraali toimija voi ottaa roolia sovittelijana ja agendan asettajana vaikeissa, kansainvälistä yhteisöä jakavissa kysymyksissä ja siten edistää dialogia kansainvälisissä instituutioissa. 

Nuorisojärjestöjen edustajat korostivat Kansainvälisen politiikan tulevaisuusfoorumin keskusteluissa sitä, että kansainvälinen yhteistyö on ainoa keino vastata globaaleihin haasteisiin, jotka ovat yhä monimutkaisempia ja monitasoisempia. Kestävien ratkaisujen löytämiseksi myös nuoret tulisi ottaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja tunnustaa nuorten asiantuntijuus ja osaaminen. Moni päättäjä korostaa tulevaisuutta tehtävän nuorille, mutta nuoria koskevien kysymysten huomioon ottaminen poliittisessa päätöksenteossa jää edelleen harmillisen usein juhlapuheiden tasolle.

Myös FAIAn hallituksen edustajat osallistuivat aktiivisesti julkilausuman muodostamiseen. Neuvottelujen tunnelma oli rakentava, ja oli miellyttävää huomata, miten paljon yhteisiä arvoja ja näkemyksiä nuorisojärjestöillä on kansainvälisestä yhteistyötä koskien. Samanmielisyydestä huolimatta jokainen järjestö toi jotain omaansa neuvotteluihin, mikä osoittaa myös sen, miten paljon voimme nuorisojärjestöjen kanssa oppia toisiltamme ja sen kautta toimia myös korkeamman tason päätöksenteon kirittäjinä. 

Alta löytyvä julkilausuma on toimitettu Suomen poliittisille päätöksentekijöille, median edustajille ja muille keskeisille sidosryhmille.

NUORISOJÄRJESTÖJEN YHTEINEN JULKILAUSUMA KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN TULEVAISUUSFOORUMISSA 8.-9. SYYSKUUTA 2023

Suomi on proaktiivinen ja rohkea suunnannäyttäjä, arvojohtaja ja rauhanvälittäjä. 

Ollakseen tässä roolissa uskottava, Suomi hoitaa oman tonttinsa ensin kuntoon.

Suomi on oman arvopohjan rohkea puolustaja kansainvälisen yhteistyön areenoilla.

Suomen tulee olla merkittävä kansainvälinen toimija turvatakseen sekä oman että yhteisen edun. 

Kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys ja edellytys Suomen menestymiselle, globaaleihin rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiselle sekä Suomen arvojen ylläpitämiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomi tunnistaa vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimii jatkossakin esimerkillisenä toimijana. Kunnianhimoinen edistysmielisyys on Suomen vientituote.

Yhteisen edun ajaminen on myös Suomen edun ajamista.

Suomi puolustaa ja sitoutuu noudattamaan jo sovittuja arvoja ja sitoumuksia.
Suomi hyödyntää osaamistaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, tasa-arvoasioissa, teknologian ja digitalisaation saralla, ihmisoikeuskysymyksissä sekä koulutuksessa.

Suomi edistää tieteeseen pohjautuvien asiantuntijaraatien perustamista päätöksenteon tueksi.

Suomi hyödyntää ennakkovaikuttamista ehkäistäkseen globaaleja ongelmia ja asettaa agendaa kansainvälisessä politiikassa.

Nuoret ovat asian- ja asiansa tuntevia tasavertaisia vaikuttajia ja päätöksentekijöitä.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien tulee olla aitoja ja vaikuttavia sekä osa päätöksentekoprosesseja. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla saavutettavia, ja jokaiselle tulisi löytyä itselleen sopiva tapa vaikuttaa. Konkreettisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi nuorisoaloitteet ja nuorten asiantuntijakuulemiset.

Koulutusjärjestelmä toimii vahvana pohjana globaali- ja demokratiakasvatukselle.
Kansalaisjärjestöjen roolia ja resursseja sen tukena tulee vahvistaa. Kansainvälistä tasoa ja globaali-ilmiöitä tulee käsitellä laajemmin osana pakollisia opintoja. Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamispaikkojen tarjoamista tulee painottaa ja tarjota yhä enemmän osana opintoja.

Nuoria tulee kohdella tasavertaisina kumppaneina kansainvälisen politiikan päätöksenteko- ja vaikuttamisareenoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee suunnata tehokkaammin erityisesti aliedustettuihin ihmisryhmiin. 

Toimiva kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa vastata ilmastonmuutokseen ja muihin eksistentiaalisiin uhkiin.

Ilmastotoimien tulee olla laillisesti sitovia ja velvoittavia valtioille ja yrityksille. Laillisista sitoumuksista poikkeamisesta tulee olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmastonmuutos on fakta, ei mielipidekysymys.
Tämän lisäksi kansainvälisen yhteistyön tulee vastata ensisijassa epävakauden, polarisaation ja valtasuhteiden murroksen aiheuttamiin uhkiin. Suurimpia uhkia ovat erilaiset kriisit ja konfliktit, ydinaseet, globaali eriarvoisuus, moninapaistuminen ja digimurros edellä mainittujen kärjistäjänä.

Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja taata tulevaisuudessakin.

EU:n globaalia roolia tulee vahvistaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mm. luopumalla yksimielisyysvaatimuksista. YK:ssa turvallisuusneuvoston tulee luopua pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Yleisesti näissä instituutioissa tulee tarkastella vallan jakaantumista nykyisen muuttuneen maailmanjärjestyksen mukaisesti.
Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä pelkän vuoropuhelun sijaan myös tekemään vaikuttavaa yhteistyötä.

Lisätään ja tehostetaan alueellisia yhteenliittymä, kuten Arktinen neuvosto, joissa ratkotaan globaali-ilmiöistä juontuvia paikallisia haasteita alueellisen yhteistyön keinoin.
Alueellisella tasolla tulee taata paikallis- ja alkuperäisväestöjen edustus ja osallisuus päätöksentekoprosesseissa.

Kansainvälisten instituutioiden tulee olla entistä inklusiivisempia, ja nuorten tulee olla osana niiden päätöksentekoa. Esimerkiksi nuorivaikutusarviointien tulee olla kiinteä osa päätöksentekoa.

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet:
Suomen YK-nuoret
Eurooppanuoret
Sadankomitea
Suomen Malli-YK (FinMUN)
Helsingin YK-yhdistys (HYKY)
Tampereen YK-yhdistys (TAYK)
Kansainvälisen politiikan yhdistys (FAIA)
European Youth Parliament (EYP) Finland
Nuorten agenda 2030-ryhmä