Lähi-idän pelilauta – Israel murtaa Iranin vaikutusvaltaa pala palalta

Kirjoittanut: Riku Lehto

Hamasin terrori-iskujen jälkeen Israel on sekä pommittanut Gazan lähes elinkelvottomaksi että laajentanut sotatoimiaan useisiin Lähi-idän maihin. Laajempana tavoitteena on Iranin vaikutusvallan murentaminen, pohtii Riku Lehto analyysissaan.

Israelin ja Iranin pitkään kytenyt konflikti on kärjistynyt maiden välisiksi suoriksi iskuiksi, puolin ja toisin. Miten tähän on tultu?

Äärijärjestö Hamas teki terrori-iskun Israeliin lokakuun 7. päivänä vuonna 2023. Vastauksena Israel aloitti Gazan kaistaleella mittavat ilma- ja maaoperaatiot, joiden tavoitteena oli sotilaallisesti kukistaa Hamas. 

Hamasin tuhoamisoperaation jälkeisiä tapahtumia voidaan pitää lähtölaukauksena Israelin alueellisen suurvalta-aseman tavoittelulle. Näyttää siltä, että Israelin tarkoituksena on kukistaa Iranin aiheuttama eksistentiaalinen uhka – kohteina ovat Hamas, Hizbollah ja huthit, joita kaikkia Iran tukee.

Israel ja Iran ovat olleet keskinäiseen pelotevaikutukseen pohjautuvassa konfliktissa jo 1980-luvulta lähtien. Maat eivät ole olleet suoranaisessa sodassa keskenään, vaikkakin konflikti on kytenyt tiedustelupalvelujen suorittamien salamurhien, proxy- eli sijaisjärjestöjen sekä ilmaiskujen kautta. 

Iran on retoriikassaan tuonut ilmi, kuinka juutalaiselle kansalle ei ole sijaa Lähi-idässä ja kuinka Israelin valtio tulisi hävittää. Samaa retoriikkaa on levittänyt myös Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö  Hizbollah sekä Gazassa toimiva Hamas. Vastauksena Israel on vahvistanut asemaansa Lähi-idässä laajentamalla Hamasia vastaan aloitetut sotatoimet myös muita Iranin tukemia järjestöjä vastaan.

Sotaa Hamasia vastaan voidaan pitää ensimmäisenä askeleena kohti Israelin alueellisen suurvalta-aseman muodostumista. Ilmaiskujen ja maahyökkäyksen julkisanoitettuna tarkoituksena oli tuhota Hamas aseellisesti. Nyt Israelin toimet kohdistuvat suurelta osin siviileihin, ja sodankäynnin seurauksena Gazan kaistale on muuttunut liki elinkelvottomaksi. YK:n mukaan riskinä on, että Palestiinan siviiliväestö joutuu etnisen puhdistuksen kohteeksi. Israelin toimintaa on verrattu kansanmurhaan esimerkiksi Amnesty Internationalin toimesta.

Hamas on sotilaallisen järjestön lisäksi myös ideologia, jonka päämääränä on palestiinalaisen valtion luominen ja israelilaisen valtion tuhoaminen. Ideologian tuhoaminen aseellisesti on liki mahdotonta tai ainakin hyvin hankalaa. Israelin toimet ovat heikentäneet Hamasia sotilaallisesti, mutta nähtäväksi jää, onko järjestö lamautettu kokonaan.

Pyrkimys ideologian tuhoamiseen asein saattaa vain vahvistaa sen kannatusta.

Sota laajenee Libanoniin ja Syyriaan

Hamasin sotilaallisen heikentymisen jälkeen Israel käänsi katseensa kohti pohjoista ja Libanonia vastatakseen Hizbollahin pommituksiin Pohjois-Israelissa. Hizbollah on Libanonin eteläosia hallitseva Iranin tukema äärijärjestö, jonka tavoitteena on vastustaa Israelin, Yhdysvaltojen sekä Saudi-Arabian vaikutusvaltaa Lähi-idässä. Hizbollah on niin taistelijavahvuudeltaan kuin sotilaalliselta suorituskyvyltään Hamasia vahvempi ja muodostunut keskeiseksi Iranin ja Israelin välisessä konfliktissa. 

Vaikuttaakseen Hizbollahin toimintakykyyn Israel aloitti syksyllä 2024 mittavat ilmaiskut eri puolilla Libanonia, aina pääkaupunki Beirutissa asti. Ilmaiskujen lisäksi Israel siirsi maajoukkoja pohjoisen rajan yli tarkoituksenaan luoda puskurivyöhyke ja ajaa Hizbollahin taistelijat kauemmas rajalinjasta. Viimeistään Israelin toteuttama niin kutsuttu piippari-isku ja sitä seuranneet ilmaiskut viikkoa myöhemmin lamauttivat järjestön toimintakykyä niin Libanonissa kuin Syyriassa. Iskuissa saivat surmansa keskeisimmät Hizbollahin komentajat, kuten järjestön johtaja Hassan Nasrallah.

Iran on käyttänyt Hizbollahin taistelijoita Israelin vastaisen konfliktin lisäksi tukeakseen Syyriassa hallinnutta Bashar al-Assadia, jonka kapinallisjoukot syöksivät vallasta loppuvuodesta 2024. Yhtenä syynä al-Assadin hallinnon romahtamiseen voidaan pitää Hizbollahin hajaannusta Libanonissa. Israelin sotatoimien myötä Hizbollahin kyky toimia Syyriassa oli suurelta osin estetty, kun vallankaappaus alkoi. Al-Assadin hallinnon nopea kukistuminen ja maan armeijan antautuminen ilman taistelua lienee tullut yllätyksenä myös hallintoa tukeneelle Iranille.

Syyrian sekasortoisen vallanvaihdon aikana Israel näki kaaoksessa mahdollisuuden ja toteutti sarjan ilmaiskuja, jotka aiheuttivat suurta tuhoa Syyrian armeijan kalustolle, mukaan lukien kemiallisten aseiden varastoille.

Heikentämällä merkittävästi Syyrian sotilaallista kyvykkyyttä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu poisti jälleen yhden Israelin vastustajan pois pelilaudalta. Tämän jälkeen Israel valtasi strategisesti tärkeän ylänköalueen Syyrian puolelta suojaten omaa rajaansa mahdollisilta aggressioilta.

Huthien pommittaminen ja Yhdysvaltojen tuki heikentävät Irania entisestään

Hamasin ja Hizbollahin lisäksi Israel on ajanut Iranin tukeman kapinallisjärjestön huthit ahtaalle Jemenissä. Yhdysvaltojen ilmaiskut, joita presidentti Donald Trumpin kaudella on entisestään lisätty, ovat olleet merkittäviä huthien tuhoamisoperaatiossa. Kohteeksi ovat joutuneet myös siviilit. 

Huthit ovat hyökänneet kauppalaivoja vastaan maailman kauppamerenkulun kannalta keskeisellä Punaisellamerellä. Israel on torjunut satunnaiset yritykset ampua ohjuksia Jemenistä sen maaperälle, eikä huthien uhka ole suoraan kohdistunut Israeliin. Joka tapauksessa Yhdysvaltojen suorittamat iskut ovat aiheuttaneet tappioita hutheille ja samalla vahvistaneet edelleen Israelin asemaa suhteessa Iraniin.

Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi mahdollistaa Yhdysvalloille entistä kunnianhimoisemman Lähi-idän geopoliittisen tasapainon uudelleenjärjestelyn. Trumpin puheet Gazan haltuunotosta, palestiinalaisten pakkosiirrosta sekä Gazan “Lähi-idän Rivieraksi” muuttamisesta osoittavat, kenelle Yhdysvaltojen tuki kuuluu. Trumpin ulkopolitiikkaan kuuluu myös keskeisellä tavalla uuden ydinsopimuksen neuvotteleminen Iranin kanssa, mikä osaltaan patoaa Iranin voimia entisestään. 

Keskinäinen pelotevaikutus murenee

Iranin kyvykkyys ja voimat on padottu ennennäkemättömällä tavalla. Sen tukemat proxy-järjestöt ovat sekasorron tilassa. Israel on Hamasin tuhoamisoperaation lisäksi rampauttanut Hizbollahin Libanonissa, tuhonnut Syyrian sotilaallista kyvykkyyttä ja heikentänyt Yhdysvaltojen avulla huthien valtaa Punaisellamerellä.

Yhdysvaltojen painostus uutta ydinsopimusta varten hidastaa Iranin ydinaseohjelmaa. Israel on Lähi-idän ainoa ydinasevaltio, ja tulee olemaan todennäköisesti vielä useita vuosia. Netanjahun hallinnon politiikka on liikkunut yhä enenevissä määrin oikeisto-konservatiiviseen suuntaan, mikä yhdistettynä nationalistiseen voimapolitiikkaan luo vaarallisen yhdistelmän palestiinalaisille sekä naapurivaltioille.

Israelin ja Iranin välinen suhde on perinteisesti nojannut vahvaan keskinäiseen pelotevaikutukseen, jossa osapuolet ovat olleet suunnilleen yhtä vahvoja. Israelin toimien seurauksena Iranin asema pelotevaikutuksessa on kuitenkin heikentynyt, mikä voi johtaa Israelin entistä suorempaan toimintaan vihollisiaan vastaan. Joka tapauksessa lähitulevaisuus tulee olemaan jännitteinen Lähi-idässä. Iran pyrkii löytämään vaihtoehtoisia tapoja taistella, kun Israel pyrkii tekemään Iranin tukemat proxy-järjestöt toimintakyvyttömiksi.

13. kesäkuuta Israel iski muun muassa Iranin ydinaseohjelman kohteisiin sekä maan pääkaupungin Teheranin asuinalueisiin, mikä on johtanut useita päiviä kestäneeseen kostoiskujen kierteeseen. Tilanteen pelätään eskaloituvan pahimmillaan laajamitaiseksi sodaksi.

Tarvittaisiin mittavaa politiikan suunnanmuutosta useammalta alueen valtiolta, jotta väkivaltaisuudet ja konfliktin laajempi leviäminen saataisiin vältettyä. Valitettavasti tällaista politiikan muutosta ei ole näköpiirissä.

Kuvitus: Elisa Färm
Tekstin editointi: Enni Levanen & Vilma Tyrylahti