Perinteisten teemojen paluu eduskuntavaalikeskustelussa – kansainväliset teemat unohduksissa?
Eduskuntavaaleissa 2.4. suomalaiset valitsevat kansanedustajat vaalikaudelle 2023–2027. Vaalien lähestyessä myös keskustelu vaalien pääteemoista lisääntyy. Sekä medialla, tutkijoilla että äänestäjillä nousee esiin halu määrittää tulevat vaalit ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi – mistä asioista tosiasiassa tänä vuonna äänestetään, ja mikä vaalikeskusteluissa suomalaisia kiinnostaa.
Taloustutkimus teetti kyselytutkimuksen marraskuussa 2022, jossa selvitettiin mitkä yhteiskunnalliset asiat suomalaisia huolestuttavat ja mihin poliittisten päättäjien pitäisi heidän mielestään erityisesti vaikuttaa. Kyselyn tuloksissa nousee esiin suomalaisten huoli erityisesti sähkön ja polttoaineiden hinnannoususta, terveyspalveluiden saatavuudesta sekä valtion velkaantumisesta. Kunnallisalan kehittämissäätiön laatimassa kyselyssä nousee esiin samat teemat, kun kansalaisilta kysytään kuinka tärkeänä he pitävät eri aiheita tulevissa eduskuntavaaleissa.
Kansainvälisten teemojen puuttuminen kärkihuolenaiheista on ilmeinen. Ilmastonmuutos oli Taloustukimusken kyselytutkimuksen tuloksien mukaan suomalaisten kolmanneksi suurin huolenaihe vuonna 2021, kun taas vuoden 2022 kyselyssä se laski sijalle kuusi. Taloustutkimuksen aiemmassa vastaavassa tutkimuksessa on nähtävissä, että myös vuonna 2020 ilmastonmuutos oli korkeammalla prioriteettilistassa kuin viime vuonna. Onko huoli akuutista energiakriisistä ja turvallisuustilanteen äkillisistä muutoksista sysännyt pitkänäköiset ilmastomurheet taka-alalle?
Myös median vaalikeskustelua tarkastellessa voidaan huomata fokuksen olevan perinteisissä, kansallisissa teemoissa. Keskiviikkona 15.3. järjestetyssä MTV Katsomon puheenjohtajatentissä keskityttiin pitkälti julkisen talouden ja koulutuksen teemoihin. Samaan aikaan keskustelut ilmastonmuutoksesta ja turvallisuuspolitiikasta – pääministerin Hornet-kohua lukuun ottamatta – tuntuivat jäävän vähäisiksi.
Ilmastonmuutos ei olekaan ainut kansainvälisen politiikan keskeinen aihealue, joka on jäänyt kevään vaalikeskustelussa vähälle – myöskään turvallisuuspoliittisten teemojen uupumista ei voi olla huomaamatta. Huolimatta Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön suurista muutoksista viimeisen vuoden aikana, esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikone esittää äänestäjälle vaivaiset kaksi turvallisuuspoliittista kysymystä. Toisaalta voidaan pohtia, onko turvallisuusympäristön murros juurikin syy keskustelun puuttumiselle – esimerkiksi Nato on puoluekeskustelussa ensimmäistä kertaa aihe, josta ollaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes yksimielisiä.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu on typistynyt aseelliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi kyber- tai ilmastoturvallisuuteen liittyvät teemat ovat unohtuneet, vaikka informaatiosodankäynnin ja energiariippuvuuden vaaroista yhteisöille ja kansantalouksille on puhuttu mediassa suhteellisen paljon kuluneen vuoden aikana.
Kysymykset ilmastoteemoista eduskuntavaalikeskustelussa taas huokuvat lähinnä vastakkainasettelua ja yksinkertaisuutta: Helsingin Sanomien vaalikoneen neljästä ympäristö- ja ilmastokysymyksestä kaksi koskee turkistarhausta tai ruuhkamaksuja, jättäen laajat, kokonaisvaltaiset ilmasto-ongelmat vähäiselle huomiolle. Suomi tekee ilmastopolitiikkaa osana EU:ta ja laajempaa kansainvälistä yhteisöä, joten eduskuntavaaleissa äänestetään myös Suomen asemoitumisesta laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa.
Toisaalta voidaan kysyä, onko keskustelu turvallisuudesta jätetty tarkoituksella asiantuntijoille?
Suomen kuvalehti
HS vaalikone
Finnish 
English