Kirjoittanut: Nina Suonamo<\/p>\n
Ihmisen suhde muunlajisiin el\u00e4imiin muuttuu samalla, kun teknologia kehittyy ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6min harppauksin. Teknologiainnovaatioiden tarkoitusper\u00e4t voivat olla hyvi\u00e4, mutta silti vahvistaa valtahierarkioita ihmisen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n el\u00e4inkunnan v\u00e4lill\u00e4. Yhteiselo voi kuitenkin onnistua, jos huomio k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ihmiskeskeisyydest\u00e4 el\u00e4inten n\u00e4k\u00f6kulmaan, Nina Suonamo argumentoi esseess\u00e4\u00e4n.<\/span><\/em><\/p>\n Teknologian kehitys on muuttanut maailmanpolitiikkaa, sill\u00e4 se toimii yhten\u00e4 aikamme keskeisin\u00e4 geopoliittisen ja taloudellisen kilpailun v\u00e4linein\u00e4. Teknologian voitokkuuden mittariksi tuntuu edelleen kulminoituvan avaruuden valloitus, kuten suurvallat Yhdysvallat ja Kiina antavat teknologiajuoksussaan olettaa. T\u00e4m\u00e4 antaa osittain kaikuja kylm\u00e4n sodan \u201cT\u00e4htien sota\u201d -hankkeeseen, jossa Yhdysvallat kamppaili avaruuden valloituksesta Neuvostoliiton kanssa \u2013 sama vanha tavoite, uusi parivaljakko.\u00a0<\/span><\/p>\n Avaruus on aina kiinnostanut ihmist\u00e4, mutta l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4kin on toistaiseksi elinkelpoinen planeetta. Kuten el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkija <\/span>Frans de Waal<\/b> toteaa, el\u00e4mme mit\u00e4 ihmeellisimmill\u00e4 ominaisuuksilla varustetun el\u00e4inkunnan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4, mutta emme ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarpeeksi \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 tunnistamaan tai arvostamaan sit\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Ihminen on valjastanut teknologiaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 mittakaavalla. T\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4\u00e4nteentekevi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s muunlajisille el\u00e4imille. Muunlajisilla el\u00e4imill\u00e4 tarkoitetaan kriittisess\u00e4 tutkimuksessa el\u00e4inkunnan el\u00e4imi\u00e4 ihmist\u00e4 lukuun ottamatta.\u00a0<\/span><\/p>\n Teknologiakeskustelu py\u00f6rii usein ihmisen saavutusten ymp\u00e4rill\u00e4. Teknologiakehityst\u00e4 olisi kuitenkin syyt\u00e4 tarkastella antroposentrisen eli ihmiskeskeisen l\u00e4hestymistavan sijasta siten, ett\u00e4 keskustelussa otetaan huomioon koko el\u00e4inkunta. Kun valjastamme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia teknologioita, emme ole el\u00e4inkunnan ainoita, joita muutokset koskettavat. Kun ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t keikahduspisteet alkavat ylitty\u00e4, ihmiskunnan riippuvaisuus ekosysteemeist\u00e4 korostuu.\u00a0<\/span><\/p>\n Uusissa teknologioissa tulee huomioida el\u00e4inkunnan oikeudet ja tarpeet<\/b><\/p>\n Filosofi <\/span>Ludwig Wittgenstein<\/b> kirjoitti jo 1900-luvun alkupuolella, ett\u00e4 muuhun el\u00e4inkuntaan tulee suhtautua moraalisesti riippumatta siit\u00e4, millaisia kykyj\u00e4 ne ihmisen kanssa jakavat tai eiv\u00e4t jaa. Wittgensteinin filosofia toimii hyv\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana puhuttaessa siit\u00e4, miten teknologisia innovaatioita tulisi tulevaisuudessa kehitt\u00e4\u00e4. El\u00e4inkunnan tarpeet tulisi huomioida, kun innovaatioita otetaan eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai niiden tarpeellisuutta edes l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti puntaroidaan.<\/span><\/p>\n Esimerkiksi maataloudessa sairauksia voidaan nykyaikana tunnistaa el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin sijasta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 robotiikkaa. T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin vieraannuttaa ihmiset muunlajisista el\u00e4imist\u00e4, mik\u00e4li teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto nojaa vain ihmisten omiin intresseihin, kuten tehokkuuteen. Terapia- tai avustusty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4intarhoissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on puolestaan otettu sosiaalisia el\u00e4inrobotteja. Robottien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto osoittaa osaltaan, ett\u00e4 olemme ymm\u00e4rt\u00e4neet, miten t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4imet ovat ihmisenkin hyvinvoinnille.<\/span><\/p>\n Vastaavanlaiset innovaatiot voivat auttaa parantamaan luonnonvaraisten el\u00e4inten asemaa ja ehk\u00e4ist\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4, mutta asialla on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. <\/span>Riskin\u00e4 on<\/span><\/a>, ett\u00e4 el\u00e4inten yksil\u00f6llisyys ja monimuotoisuus ulkon\u00e4\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen osalta muutetaan standardiksi, mik\u00e4 vaikuttaa ymm\u00e4rrykseemme muunlajisten el\u00e4inten yksil\u00f6llisyydest\u00e4 ja monimuotoisuudesta. Innovaatiot voivat my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 olemassaolevia valtarakenteita, kun ne eiv\u00e4t tunnista muunlajisten el\u00e4inten ihmisest\u00e4 riippumattomia tarpeita.\u00a0<\/span><\/p>\n Huoltosuhteen heiketess\u00e4 ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 avustajael\u00e4inten ja sosiaalisten robottiel\u00e4inten hy\u00f6dynt\u00e4minen ik\u00e4ihmisten parissa lis\u00e4\u00e4ntyy. <\/span>T\u00e4m\u00e4<\/span><\/a> voi resurssien puutteessa johtaa muunlajisten el\u00e4inten ennenaikaiseen lopettamiseen tai painottaa yhteiskunnan sijasta enemm\u00e4n yksil\u00f6nvastuuta hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mahdollistamisessa.<\/p>\n El\u00e4inten kommunikaatiota pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskeskeisesti<\/b><\/p>\n Muunlajisten el\u00e4inten ajattelua tenttaa er\u00e4\u00e4nlainen Turingin testi, joka koneiden sijasta ottaa suurennuslasinsa alle el\u00e4imet. Turingin testi on matemaatikko ja tutkija <\/span>Alan Turingin<\/b> esitt\u00e4m\u00e4 hypoteesi siit\u00e4, voivatko koneet osoittaa ihmisenkaltaista \u00e4lykkyytt\u00e4. Pyrkimys ratkaista el\u00e4inten ajattelun \u201dkoodi\u201d voi kuitenkin osoittautua el\u00e4inkunnalle haitalliseksi, kun se tehd\u00e4\u00e4n ihmiskeskeisesti.<\/span><\/p>\n