{"id":2854,"date":"2025-07-01T15:46:29","date_gmt":"2025-07-01T15:46:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2854"},"modified":"2025-07-01T15:46:30","modified_gmt":"2025-07-01T15:46:30","slug":"miksi-kehitysapu-jaa-kovan-voimapolitiikan-jalkoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2025\/07\/01\/miksi-kehitysapu-jaa-kovan-voimapolitiikan-jalkoihin\/","title":{"rendered":"Miksi kehitysapu j\u00e4\u00e4 kovan voimapolitiikan jalkoihin?"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut: Tiina Matilainen<\/span><\/p>\n

Monet maat leikkaavat kehitysavusta samalla, kun kova voimapolitiikka nostaa maailmalla p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Globaalin etel\u00e4n unohtaminen voi kuitenkin olla turvallisuusriski.\u00a0<\/span><\/em><\/p>\n

Kehitysavusta leikataan nyt rankalla k\u00e4dell\u00e4 paitsi Suomessa, my\u00f6s muualla maailmassa. Syyn\u00e4 on ollut esimerkiksi se, ett\u00e4 johtajat ovat halunneet suitsia kehityspolitiikkaa itselleen mieluisammaksi ja kohdistaa siihen k\u00e4ytettyj\u00e4 varoja muualle.<\/span><\/p>\n

Suomessa <\/span>Petteri Orpon<\/b> hallitus on leikannut kehitysapuun k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja. Viimeksi hallituksen puoliv\u00e4liriihess\u00e4 ilmoitettiin kehitysapuun kohdistuvista 50 miljoonan euron lis\u00e4leikkauksista.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulevina vuosina kehitysyhteisty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4 ovat Suomelle t\u00e4rke\u00e4t kumppanimaat, joiden kanssa pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan molemminpuoliseen hy\u00f6tyyn perustuvia suhteita. Kehitysyhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomi haluaa panostaa omiin vahvuusalueisiina, kuten naisten ja tytt\u00f6jen oikeuksien kohentamiseen.<\/span>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Tammikuussa, virkakautensa aluksi, Yhdysvaltain presidentti <\/span>Donald Trump<\/b> j\u00e4\u00e4dytti Yhdysvaltojen kehitysavun USAID:n rahoituksen 90 p\u00e4iv\u00e4ksi. Trump halusi varmistaa, ett\u00e4 kehitysapu olisi linjassa h\u00e4nen hallintonsa tavoitteiden kanssa.<\/span><\/p>\n

Yhdysvallat on merkitt\u00e4v\u00e4 kehitysavun rahoittaja, joten j\u00e4\u00e4dytys vaikutti katastrofaalisella tavalla jopa joidenkin suomalaisten kehitysapuj\u00e4rjest\u00f6jen <\/span>toimintaan<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

Samaan aikaan my\u00f6s monet suuret Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska ja Italia, ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet leikata omista kehitysyhteisty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoistaan. <\/span>OECD:n alustavien tietojen<\/span><\/a> mukaan kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat laskivat globaalisti jopa 7,1 prosenttia vuonna 2024.\u00a0<\/span><\/p>\n

YK:n tavoite on, ett\u00e4 valtiot k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysapuun <\/span>\u2013<\/span> t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen ylsi vain muutama maa. Suomi puolestaan ei ole 2000-luvulla ylt\u00e4nyt\u00a0 tavoitteeseen kertaakaan. T\u00e4n\u00e4 vuonna kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n on budjetoitu Suomessa vain <\/span>0,36 prosenttia bruttokansantuotteesta.\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n

Kehitysyhteisty\u00f6n on tarkoitus tavalla tai toisella vakauttaa kehitysapua saavia yhteiskuntia. Onko k\u00e4sityksemme kriisien ratkaisemisesta muuttunut?\u00a0<\/span><\/p>\n

Kehityspolitiikkaa voi pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 valtioiden harjoittaman \u201cpehme\u00e4n vallan\u201d muotona. Kehitysapua jaetaankin yleens\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin avun antajan poliittisten intressien mukaisesti. Juuri t\u00e4llaisista avunantajien itsekk\u00e4ist\u00e4 tavoitteista kehitysapuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 onkin kritisoitu.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kehityspolitiikkaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rahasummat kertovat osaltaan my\u00f6s siit\u00e4, millaisessa arvossa pehme\u00e4n vallan keinoja kansainv\u00e4listen suhteiden hoidossa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n. Globaalin kehityksen tutkija <\/span>Eija Ranta <\/b>kirjoittaa Politiikasta-julkaisussa<\/span>, ett\u00e4<\/span><\/a> kehitysapuun kohdistuvia leikkauksia voidaan pit\u00e4\u00e4 merkkin\u00e4 pehme\u00e4n vallan hiipumisesta.<\/span><\/p>\n

Historiallisesti Suomen osallistuminen ylikansallisten j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaan, esimerkiksi kehitysavun ja rauhanturvaoperaatioiden kautta, on ollut t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 parantaa omaa ulkopoliittista asemaa. Esimerkiksi kylm\u00e4n sodan aikaan YK:n toimintaan tiiviisti osallistuminen antoi vahvistusta Suomen puolueettomuudelle. Kehitysyhteisty\u00f6 on siis osaltaan my\u00f6s maakuvapolitiikkaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nyt pehme\u00e4n vallan sijaan kova voimapolitiikka ja tarve panostaa kahdenv\u00e4lisiin suhteisiin korostuvat kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Euroopan mailla, Suomi mukaan lukien, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kova paine kasvattaa puolustusmenoja. Vastik\u00e4\u00e4n Naton huippukokouksessa j\u00e4senmaiden johtajat sitoutuivat nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:sta.<\/span><\/p>\n

Hiljattain Suomessa vieraillut YK:n h\u00e4t\u00e4avun koordinaattori <\/span>Tom Fletcher<\/b> korosti<\/span><\/a> Ylen haastattelussa, ett\u00e4 pulaa on nimenomaan akuutin humanitaarisen avun rahoittamisessa, kun Euroopan maiden huomio siirtyy oman puolustuksensa parantamiseen. YK:n t\u00e4m\u00e4n vuoden rahoituksesta on koossa vasta 10 prosenttia, sill\u00e4 YK:n j\u00e4senmaat \u201cpihtaavat\u201d rahojaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Rahoituksen v\u00e4hent\u00e4minen kaukana olevien ongelmien ratkaisemisesta esitet\u00e4\u00e4n usein yksinkertaisena vastauksena oman maan taloushuoliin. Populistiseen\u00a0 retoriikkaan, jonka mukaan oman maan ongelmat tulisi ratkaista ensin ennen kuin autetaan muita, sopii hyvin kehitysavun leikkaamisen puolustaminen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Suomessa muun muassa hallituspuolue perussuomalaiset on pit\u00e4nyt kehitysavun leikkaamista esill\u00e4. My\u00f6s muualla Euroopassa oikeistopopulistisen puolueiden kannattamat niin sanotut \u201ckovat arvot\u201d ovat saaneet viime vuosina kannatusta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kun Suomi haluaa profiloitua kyvykk\u00e4\u00e4n\u00e4 turvallisuuspolitiikan toimijana ja samalla viesti\u00e4 kotimaassa vastuullisesta julkisen talouden hoitamisesta, on kehitysapu helppo leikkauskohde. Samalla kilpailukyvyn vahvistaminen koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi ep\u00e4varmassa kauppapoliittisessa tilanteessa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s valtionjohdon viestinn\u00e4ss\u00e4, jossa kehitysyhteisty\u00f6n ja viennin edist\u00e4misen tavoitteet ovat h\u00e4m\u00e4rtyneet ja sekoittuneet. Samalla kun kehitysavun rahoituksen leikkauksia perustellaan Suomen julkisen talouden heikolla tilalla, pyrit\u00e4\u00e4n kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 valjastamaan my\u00f6s ulkomaankaupan edist\u00e4miseen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hallituksen <\/span>kehitysyhteisty\u00f6n selonteon<\/span><\/a> mukaan humanitaarisen avun leikkaamista ja panostamista kehitysyhteisty\u00f6n molemminpuoliseen hy\u00f6tyyn perustellaan my\u00f6s tarpeella uudistaa kehitysyhteisty\u00f6n perinteist\u00e4 roolijakoa avunsaajiin ja avunantajiin.\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4ntisten maiden, kuten Suomen, vaikutusvallan ja monenkeskisen yhteisty\u00f6n kannalta olisi toki suotavaa, ett\u00e4 kumppanuudet globaalin etel\u00e4n maiden kanssa perustuisivat tasapuolisille toimijuudelle.\u00a0 Kauppasuhteisiin nojaavin kumppanuuksien rakentamisen ei kuitenkaan tulisi ajaa kehitysavun muiden tavoitteiden ylitse.<\/span><\/p>\n

Samalla kun Yhdysvallat, Eurooppa ja Suomi leikkaavat omasta kehitysavustaan, avautuu globaalin etel\u00e4n maille mahdollisuus vahvistaa kumppanuuksia muihin maihin, kuten Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Se ei varmasti ole Suomen tai l\u00e4nnen mieleen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ep\u00e4varmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monenkeskisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi varakkaammat maat pit\u00e4isiv\u00e4t kiinni my\u00f6s kehitysyhteisty\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kuvitus: Venla Vehkakoski
\nTekstin editointi: Vilma Tyrylahti
\n<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Tiina Matilainen Monet maat leikkaavat kehitysavusta samalla, kun kova voimapolitiikka nostaa maailmalla p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Globaalin etel\u00e4n unohtaminen voi kuitenkin olla turvallisuusriski.\u00a0 Kehitysavusta leikataan nyt rankalla k\u00e4dell\u00e4 paitsi Suomessa, my\u00f6s muualla maailmassa. Syyn\u00e4 on ollut esimerkiksi se, ett\u00e4 johtajat ovat halunneet suitsia kehityspolitiikkaa itselleen mieluisammaksi ja kohdistaa siihen k\u00e4ytettyj\u00e4 varoja muualle. Suomessa Petteri Orpon hallitus on…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2855,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54,117],"tags":[266,267],"class_list":["post-2854","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysit","category-doktriini","tag-kehitysapu","tag-pehmea-valta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2854"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2861,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions\/2861"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}