{"id":2849,"date":"2025-06-27T14:55:27","date_gmt":"2025-06-27T14:55:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2849"},"modified":"2025-06-27T14:55:28","modified_gmt":"2025-06-27T14:55:28","slug":"turkki-tasapainoilee-eika-siksi-voi-saavuttaa-suurvallan-asemaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2025\/06\/27\/turkki-tasapainoilee-eika-siksi-voi-saavuttaa-suurvallan-asemaa\/","title":{"rendered":"Turkki tasapainoilee, eik\u00e4 siksi voi saavuttaa suurvallan asemaa"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut: Topias Alasalmi<\/p>\n

Turkin niemimaan strateginen sijainti Euroopan, Keski-Aasian ja L\u00e4hi-id\u00e4n kohtaamispisteess\u00e4 antaa Turkille alueiden v\u00e4lisiss\u00e4 kansainv\u00e4lispoliittisissa kysymyksiss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimijuutta. Maa pystyy hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n alueiden v\u00e4lisist\u00e4 kiistoista. Ilman vahvempaa integroitumista tiettyyn alueeseen maan painoarvo voi kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokoaan pienemm\u00e4ksi. Erdoganin Turkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kohti L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuota maalle sen tavoitteiden mukaisia voittoja.\u00a0<\/span><\/i><\/p>\n

Osmanien valtakunnan hajoamisen j\u00e4lkeen moderni Turkin tasavalta pyrki pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hentym\u00e4\u00e4n poliittisesti kohti Eurooppaa ja integroitumaan l\u00e4nteen sek\u00e4 l\u00e4ntisiin arvoihin ja instituutioihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Turkin tasavallan ensimm\u00e4isen presidentin ja perustajais\u00e4ksikin kutsutun <\/span>Mustafa Kemal Atat\u00fcrkin<\/b> visiona oli luoda maasta sekulaarinen ja demokraattinen kansallisvaltio sek\u00e4 vapaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tasavallan alkuvuosina 1923\u20131938 Turkkia hallinneen Atat\u00fcrkin ulkopolitiikkaa ohjasi \u201dRauha kotona, rauha maailmassa\u201d -ajattelu, jolla maa pyrki alueelliseen rauhaan ja stabiliteettiin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Atat\u00fcrkin ulkopolitiikka johti siihen, ett\u00e4 1930-luvulla suurimmasta osasta v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja rajoihin liittyvist\u00e4 kiistoista Kreikan kanssa p\u00e4\u00e4stiin sopimukseen ja yhteisty\u00f6t\u00e4 L\u00e4nsi-Balkanin alueen kanssa kehitettiin. Uuden tasavallan ulkopolitiikka konkretisoitui my\u00f6s toisen maailmansodan aikana, jolloin Turkki s\u00e4ilyi sodan neutraalina osapuolena, vaikka molemmat blokit painostivatkin sit\u00e4 saamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 etenkin sen Mustanmeren ja V\u00e4limeren yhdist\u00e4vi\u00e4 strategisia salmia.<\/span><\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vuonna 1952 Turkki kuitenkin p\u00e4\u00e4tti liitty\u00e4 Naton j\u00e4seneksi ja t\u00e4t\u00e4 kautta integroitua yh\u00e4 vahvemmin l\u00e4nteen. Turkille Nato-j\u00e4senyyden voidaan katsoa olleen luonnollinen askel aikana, jolloin maa yh\u00e4 visioi laajemmin integroituvansa osaksi eurooppalaista yhteis\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi j\u00e4senyys antoi sille turvaa Neuvostoliiton ajoittaiselta painostukselta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nato-j\u00e4senyyden lis\u00e4ksi Turkki syvensi maan eurooppalaista integraatiota ja kehitti eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria osallistumalla Etyjin perustamiseen vuonna 1975 ja luomalla viralliset suhteensa EU:ta edelt\u00e4neeseen EEC:hen 1950-luvun loppupuolella.\u00a0<\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmin Turkin sis\u00e4isten poliittisten ja taloudellisten ongelmien j\u00e4lkeen vuonna 1999 Turkille my\u00f6nnettiin EU:n ehdokasmaan asema, ja vuonna 2005 aloitettiin maan j\u00e4senneuvottelut EU:hun liittymiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Turkin integraatio eurooppalaiseen yhteis\u00f6\u00f6n vaikuttikin pitk\u00e4\u00e4n selke\u00e4lt\u00e4 jatkumolta, kunnes Turkin sis\u00e4politiikka eteni vuosina 2003\u20132014 p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 toimineen ja vuonna 2014 presidentiksi valitun <\/span>Recep Tayyip Erdoganin<\/b> johdolla autoritaariseen ja populististen islamilaisuuden suuntaan. Samalla maan taloudellinen kehitys oli nostanut sen yhdeksi maailman nousevista valloista.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vuonna 2018 Eurooppa-neuvosto <\/span>totesi<\/span><\/a> Turkin alkaneen et\u00e4\u00e4nty\u00e4 EU:sta, ja sen j\u00e4senyysneuvottelut j\u00e4\u00e4dytettiin.<\/span><\/p>\n

Viimeisten vuosikymmenien aikana Turkin ulkopoliittinen aktiivisuus onkin k\u00e4\u00e4ntynyt Euroopan sijasta kohti L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4, jossa se on pystynyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvanutta valtaansa ja Erdoganin Turkin uutta islamistisempaa identiteetti\u00e4. L\u00e4hi-id\u00e4n alue on Turkille my\u00f6s sen turvallisuuden kannalta merkitt\u00e4vimpi\u00e4 alueita. Turkki on viimeisen parin vuosikymmenen aikana pyrkinyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n omallakin alueellaan toimivien terroristiryhmien toimintaa ja sovittelemaan L\u00e4hi-id\u00e4n alueen sis\u00e4isi\u00e4 konflikteja.\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 Erdoganin Turkki on muun muassa antanut poliittista tukeaan Palestiinalle, ollut mukana konflikteissa Libyassa, Syyriassa ja Azerbaid\u017eanissa sek\u00e4 l\u00e4hett\u00e4nyt rauhanturvajoukkojaan Qatariin, Somaliaan ja Afganistaniin. Maa on tehnyt alueella my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia sopimuksia, joiden avulla se on p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4siksi muun muassa energiaresursseihin ja infrastruktuuri-investointeihin. Lis\u00e4ksi sen asevoimat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t useaa sotilastukikohtaa muun muassa Qatarissa ja Somaliassa.\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4hi-it\u00e4 tarjoaakin nousevalle Turkille merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia, mutta samalla alueella on huomattavia riskej\u00e4. Alueen konfliktiherkkyys, Yhdysvaltojen vet\u00e4ytyminen alueelta, turvallisuusj\u00e4rjestyksen ep\u00e4vakaus sek\u00e4 alueen valtioiden riste\u00e4v\u00e4t intressit luovat maaper\u00e4\u00e4 uusille pakolaiskriiseille, terroristiryhmittymien kehittymiselle ja jopa laajemmille valtioiden v\u00e4lisille yhteenotoille. Syyrian hallinnon kaatuminen loppuvuodesta 2024, Israel\u2013Palestiina-konflikti ja Iranin ydinohjelma luovat Turkille merkitt\u00e4vi\u00e4 turvallisuusuhkia ja diplomaattisia haasteita. Lis\u00e4ksi Turkin t\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa muiden alueella toimivien suurten valtojen v\u00e4liss\u00e4, joiden intressit riste\u00e4v\u00e4t ajoittain voimakkaastikin.<\/span><\/p>\n

Vaikka L\u00e4hi-it\u00e4 on ollut Turkin ulkopolitiikan k\u00e4rjess\u00e4, Naton j\u00e4senen\u00e4 Turkki joutuu ottamaan toiminnassaan huomioon my\u00f6s l\u00e4nsiliittolaisten n\u00e4kemykset ja turvallisuushuolet. Suurvaltasuhteissaan Turkki on joutunut toimimaan pragmaattisesti. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan suhteen Turkki on tasapainoillut Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Turkki on muun muassa myynyt Ukrainalle Bayraktar-lennokkeja ja est\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n sota-alusten kulun Bosporinsalmen l\u00e4pi, mutta samaan aikaan s\u00e4ilytt\u00e4nyt taloudelliset suhteensa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n sek\u00e4 pit\u00e4nyt sille ilmatilansa avoimena. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodassa Turkki onkin pyrkinyt s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n neutraalin toimijan kuvaa samalla kun maa minimoinut sodan mahdollisia talousvaikutuksia itselleen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 Turkin asema alueiden v\u00e4liss\u00e4 antaa sille mahdollisuuden toimia diplomaattisena kanavana ja tasapainottajan roolissa. Asemastaan maa pystyy hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n niin kauan kuin sen liittolaiset tai alueelliset ryhmittyv\u00e4t eiv\u00e4t haasta sit\u00e4 ottamaan selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 roolia eri kysymyksiss\u00e4. <\/span><\/p>\n

Turkin niemimaan strateginen sijainti Euroopan, Keski-Aasian ja L\u00e4hi-id\u00e4n kohtaamispisteess\u00e4 tarjoaa Turkille kuitenkin my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n aseman alueiden v\u00e4lisiss\u00e4 kansainv\u00e4lispoliittisissa kysymyksiss\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

2000-luvulla Turkin painoarvoa on lis\u00e4nnyt maan talouden hyv\u00e4 kehitys sek\u00e4 asevoimien modernisointi. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Turkki on kasvanut maailman 17:ksi suurimmaksi taloudeksi, ja Euroopan mittakaavassa se on jo seitsem\u00e4nneksi suurin talous. Turkilla on my\u00f6s Naton toiseksi suurimmat asevoimat, joiden modernisointiin ja kehitykseen se panostaa voimakkaasti.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kasvavasta vallastaan huolimatta Turkki ei kuitenkaan viel\u00e4 kykene olemaan alueiden v\u00e4liss\u00e4 kokoaan suurempi toimija, joka pystyisi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti alueellisia agendoja, asettamaan omia intressej\u00e4\u00e4n muiden yli tai vaikuttamaan itsen\u00e4isesti alueelliseen vakauteen. L\u00e4hialueillaan se pystyy kyll\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n asemaansa ja kasvanutta voimaansa, mutta kauempana L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Euroopassa sek\u00e4 Keski-Aasiassa sen t\u00e4ytyy lopulta ottaa huomioon my\u00f6s muiden suurten toimijoiden intressit.<\/span><\/p>\n

Niin kauan kuin Turkki haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa pragmaattisena ja neutraalina osapuolena alueiden v\u00e4liss\u00e4, sen lopullinen valta j\u00e4\u00e4kin suurempien toimijoiden tai blokkien intressien alle.\u00a0<\/span><\/p>\n

Turkin talouden kehitys ja asevoimien modernisointi ovat lis\u00e4nneet maan valtaa, mutta ilman syvemp\u00e4\u00e4 integroitumista joko Eurooppaan, Keski-Aasiaan tai L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n maa j\u00e4\u00e4 lopulta satunnaiseksi hy\u00f6tyj\u00e4ksi alueiden v\u00e4liin. Kiinnittym\u00e4ll\u00e4 vahvemmin valitsemaansa alueeseen poliittisesti ja taloudellisesti maa voisi saavuttaa viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n kansainv\u00e4lispoliittisen aseman.<\/span><\/p>\n

Kuvitus: Venla Vehkakoski
\nEditointi: Enni Levanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Topias Alasalmi Turkin niemimaan strateginen sijainti Euroopan, Keski-Aasian ja L\u00e4hi-id\u00e4n kohtaamispisteess\u00e4 antaa Turkille alueiden v\u00e4lisiss\u00e4 kansainv\u00e4lispoliittisissa kysymyksiss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimijuutta. Maa pystyy hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n alueiden v\u00e4lisist\u00e4 kiistoista. Ilman vahvempaa integroitumista tiettyyn alueeseen maan painoarvo voi kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokoaan pienemm\u00e4ksi. Erdoganin Turkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kohti L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuota maalle sen tavoitteiden mukaisia voittoja.\u00a0 Osmanien valtakunnan hajoamisen j\u00e4lkeen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2850,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54],"tags":[265,15],"class_list":["post-2849","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","tag-erdogan","tag-turkki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2849"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2849\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2853,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2849\/revisions\/2853"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}