{"id":2802,"date":"2025-06-10T15:28:40","date_gmt":"2025-06-10T15:28:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2802"},"modified":"2025-06-15T20:34:05","modified_gmt":"2025-06-15T20:34:05","slug":"huthien-toimet-punaisellamerella-ravistelevat-maailmankauppaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2025\/06\/10\/huthien-toimet-punaisellamerella-ravistelevat-maailmankauppaa\/","title":{"rendered":"Huthien toimet Punaisellamerell\u00e4 ravistelevat maailmankauppaa"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut: Felicia Vinni<\/span><\/i><\/p>\n

Huthi-kapinallisten Punaisellamerell\u00e4 tekemien iskujen taustalla vaikuttaa kahden maailmanpolitiikan suurvallan, Yhdysvaltojen ja Iranin, v\u00e4linen valtataistelu. Alueella kytee kriisi, jonka vaikutukset maailmankauppaan ovat kohtalokkaat. Samalla kriisi antaa Iranille mahdollisuuden heikent\u00e4\u00e4 Yhdysvaltojen alueellista vaikutusvaltaa.<\/span><\/i><\/p>\n

Jemen sijaitsee Arabian niemimaan etel\u00e4kulmassa, Punaisenmeren sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnill\u00e4, jossa Aasia ja Afrikka kohtaavat. Huthit, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n <\/span>Ansar Allah<\/span><\/i>, ovat Jemeniss\u00e4 toimiva kapinallisryhm\u00e4 ja poliittinen liike, joka vastustaa Jemenin hallituksen korruptiota ja l\u00e4nsimielisyytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Vuodesta 2004 alkaen huthit ovat k\u00e4yneet useita aseellisia konflikteja Jemenin keskushallintoa vastaan. Huthit ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vakiinnuttaneet asemansa Jemenin <\/span>de facto<\/span><\/i> -hallintona. Jemeniss\u00e4 puhkesi sis\u00e4llissota, kun huthi-kapinalliset valtasivat syyskuussa 2014 Jemenin p\u00e4\u00e4kaupungin Sanaan. Sota jatkuu yh\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tammikuussa 2015 Jemenin presidentti <\/span>Abd-Rabbu Mansour Hadi<\/b> pakeni Sanaasta ja pyysi Jemenin rajanaapurilta Saudi-Arabialta apua hallinnon palauttamiseksi. Saudi-Arabia kokosi ymp\u00e4rilleen Yhdysvaltojen tukeman alueellisen liittouman ja k\u00e4ynnisti sotilaallisen intervention huthien kukistamiseksi. N\u00e4in Jemenin sis\u00e4llissota muuttui nopeasti alueelliseksi ja kansainv\u00e4liseksi konfliktiksi, joka kytkeytyy laajempaan valtakamppailuun Iranin ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Punaisenmeren kriisi syttyy Gazan sodan my\u00f6t\u00e4<\/b><\/p>\n

Hutheista on muodostunut L\u00e4hi-id\u00e4n vakautta horjuttava tekij\u00e4, ja Punaisenmeren kriisiss\u00e4 piilee ainekset jopa suursotaan. Kriisi sai alkunsa lokakuussa 2023, kun Hamas iski Israeliin, ja Israel k\u00e4ynnisti vastahy\u00f6kk\u00e4yksen Gazaan.<\/span><\/p>\n

Pian huthit ilmoittivat liittyv\u00e4ns\u00e4 sotaan Palestiinan tueksi ja lupasivat jatkaa sotatoimiaan, kunnes Gazassa saavutetaan tulitauko ja alueelle sallitaan humanitaarinen apu. Kuten Helsingin yliopiston L\u00e4hi-id\u00e4n tutkimuksen professori <\/span>Hannu Juusola<\/b> on todennut<\/span><\/a>, Gazasta alkoi kehityskulku, joka heijastuu koko L\u00e4hi-id\u00e4n alueelle \u2013 my\u00f6s Jemeniin.<\/span><\/p>\n

Gazan sodan alkamisen j\u00e4lkeen huthit ovat toistuvasti hy\u00f6k\u00e4nneet kansainv\u00e4lisi\u00e4 rahtialuksia vastaan Punaisellamerell\u00e4 ja Adeninlahdella. Hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat kohdistuneet erityisesti Israelin, Yhdysvaltojen ja l\u00e4nsimaiden liittolaisten laivoihin.<\/span><\/p>\n

Jemenin ohi kulkee maailman vilkkain merireitti, ja vieress\u00e4 on maailmankaupalle elint\u00e4rke\u00e4 Suezin kanava. Suezin kanava on keskeinen kauppareitti\u00a0Euroopan ja Aasian v\u00e4lill\u00e4. Se on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s Yhdysvaltojen sotilaalliselle logistiikalle. Punaisenmeren ja Suezin kanavan kautta kulkee noin 12 prosenttia kansainv\u00e4lisest\u00e4 kaupparahdista. Reitin kautta kulkee yli tuhannen miljardin dollarin arvosta tavaraa vuosittain. Se kattaa noin 30 prosenttia kaikesta maailman konttiliikenteest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kauppareitin yll\u00e4 leijuu ep\u00e4varmuuden pilvi.<\/span><\/p>\n

Kriisin taloudelliset ulottuvuudet<\/b><\/p>\n

Punaisellamerell\u00e4 on normaalisti kulkenut vuosittain noin 25\u00a0000 alusta, mutta lokakuun 2023 j\u00e4lkeen alusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut noin kymmeneentuhanteen. Yhdysvaltalainen kauppalaiva on viimeksi seilannut turvallisesti Punaisenmeren, Adeninlahden tai Suezin kanavan halki yli vuosi sitten.<\/span><\/p>\n

K\u00e4rjistynyt kriisi haastaa my\u00f6s Euroopan ja Aasian v\u00e4list\u00e4 merenkulkua, sill\u00e4 nyt huthien hy\u00f6kk\u00e4ykset v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen rahtialukset kiert\u00e4v\u00e4t Afrikan etel\u00e4isen k\u00e4rjen kautta. Noin\u00a075 prosenttia Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian aluksista on joutunut kiertoreitille, mik\u00e4 on lis\u00e4nnyt matka-aikoja kymmenill\u00e4 p\u00e4ivill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Matka-aikojen pidentyminen on nostanut toimituskustannuksia jopa miljoona dollaria per matka. <\/span>Foreign Affairsin<\/span><\/a> mukaan rahdinkuljetuksen hinnat It\u00e4-Aasiasta Eurooppaan nousivat yli 200 prosenttia huthien iskujen ensimm\u00e4isten 52 p\u00e4iv\u00e4n aikana. <\/span>Valkoisen talon<\/span><\/a> mukaan huthien hy\u00f6kk\u00e4ykset lis\u00e4siv\u00e4t maailmanlaajuista kuluttajahintainflaatiota jopa 0,7 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuonna 2024\u200b.<\/span><\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 on koitunut valtavasti taloudellista haittaa maailmanlaajuisesti, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 Punaisenmeren kriisi on vet\u00e4nyt mukaan useita alueen maita ja maailman suurvaltoja. Erityisesti taloudellista haittaa on koitunut Egyptille, joka hallinnoi Suezin kanavaa.<\/span><\/p>\n

Yhdysvaltojen vastaus huthien iskuihin<\/b><\/p>\n

Kun kriisi k\u00e4rjistyi vuonna 2023, Yhdysvallat joutui valitsemaan kahden strategian v\u00e4lilt\u00e4: joko maa voisi iske\u00e4 suoraan huthien sotilaalliseen infrastruktuuriin tai pyrki\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n tilannetta pid\u00e4ttyv\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hestymistavalla. Presidentti <\/span>Joe Bidenin<\/b> hallinto valitsi j\u00e4lkimm\u00e4isen vaihtoehdon, sill\u00e4 tavoitteena oli est\u00e4\u00e4 Gazan sodan laajeneminen alueelliseksi kriisiksi.<\/span><\/p>\n

Yhdysvallat lis\u00e4si merivoimiensa l\u00e4sn\u00e4oloa, kokosi Punaisellemerelle kansainv\u00e4lisen <\/span>Prosperity Guardian<\/span><\/i> -operaation ja toivoi, ett\u00e4 sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo hillitsisi huthien toimia ja suojaisi kansainv\u00e4list\u00e4 merenkulkua. Strategia ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta, sill\u00e4 huthien hy\u00f6kk\u00e4ykset jatkuivat ja jopa kiihtyiv\u00e4t. Lopulta Yhdysvallat ja Iso-Britannia vastasivat huthien toimiin suorilla ilmaiskuilla sotilaallisiin kohteisiin.<\/span><\/p>\n

Tammikuussa 2025 presidentti <\/span>Donald Trumpin<\/b> hallinto julisti huthit ulkomaiseksi terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi. Se vaikeuttaa huthien rahoitusta ja asekuljetusverkostoja, mik\u00e4 on joidenkin mielest\u00e4 tarpeellinen vastaus terrorismiin. Toisaalta luokittelu terroristij\u00e4rjest\u00f6ksi vaikeuttaa humanitaarisen avun antamista Jemenin siviileille. Esimerkiksi kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat osoittaneet huolta Jemenin jo ennest\u00e4\u00e4n heikon humanitaarisen tilanteen pahenemisesta. Yhdysvallat on kuitenkin ilmoittanut varmistavansa, ett\u00e4 kriittinen apu tavoittaa maan siviilit.<\/span><\/p>\n

Iranin rooli ja proksisuhde huthien kanssa<\/b><\/p>\n

Iranilla on omat tavoitteensa Jemeniss\u00e4. Iran on virallisesti tunnustanut maan huthihallinnon, ja hutheja voidaan pit\u00e4\u00e4 Iranin sijaistaistelijoina. Iran hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hutheja v\u00e4hent\u00e4\u00e4kseen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, mutta sijaistaistelijoiden avulla se kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 suoran konfliktin Yhdysvaltojen kanssa.<\/span><\/p>\n

Iran on tukenut hutheja aseilla, kouluttamalla ja tiedustelussa. Huthit ovat saaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 edistyneit\u00e4 ohjuksia, drooneja sek\u00e4 ilmatorjunta- ja laivastoaseistusta, joiden avulla liike on pystynyt iskem\u00e4\u00e4n muun muassa Saudi-Arabian \u00f6ljyinfrastruktuuriin ja laivareiteille Punaisellamerell\u00e4. Iranin vallankumouskaartin Quds-joukot ovat kouluttaneet huthien joukkoja ja tarjonneet taktista neuvontaa.<\/span><\/p>\n

Hutheja tukemalla Iran on kyennyt vahvistamaan vaikutusvaltaansa aivan Saudi-Arabian rajan tuntumassa. N\u00e4in Iran on pystynyt ep\u00e4suorasti horjuttamaan Yhdysvaltojen liittolaisen vakautta alueella. Iranin ep\u00e4suora tuki huthien ohjus- ja drooni-iskuihin asettaakin paineita sek\u00e4 Yhdysvalloille ett\u00e4 sen liittolaisille.<\/span><\/p>\n

Vaikka Iranin tuki on ollut avainasemassa huthien sotilaalliselle voimalle, huthit eiv\u00e4t ole kuitenkaan t\u00e4ysin Iranin ohjauksessa. J\u00e4rjest\u00f6 on s\u00e4ilytt\u00e4nyt oman p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltansa, ja sen ideologia eroaa Iranin valtionuskonnosta. Huthit voidaankin n\u00e4hd\u00e4 Iranin liittolaisina, ei pelkkin\u00e4 sijaistaistelijoina.<\/span><\/p>\n

Voiko kriisi laajentua?<\/b><\/p>\n

Kriisin laajentuminen laajemmaksi konfliktiksi riippuu siit\u00e4, miten alueen valtiot, suurvallat ja eri diplomatian toimijat kykenev\u00e4t ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n eskalaatiota. Yhdysvallat on aiemmin ilmoittanut jatkavansa ilmaiskujaan huthien kohteisiin niin kauan kuin huthien iskut Punaisellamerell\u00e4 jatkuvat. Gazan sodan pitkittyess\u00e4 l\u00e4nsimaiden iskuja on n\u00e4hty Jemenin lis\u00e4ksi Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa. Iran puolestaan toimii v\u00e4lik\u00e4sien kautta ja haastaa Yhdysvaltoja ja Israelia useilla rintamilla.<\/span><\/p>\n

Jemenin naapurivaltio Omanin ulkoministeri\u00f6 ilmoitti toukokuun alussa neuvotelleensa Yhdysvaltojen ja huthien v\u00e4lisen tulitaukosopimuksen. Huthit eiv\u00e4t ole kuitenkaan ilmoittaneet lopettavansa iskuja Israelia vastaan. Sen sijaan huthi-liikkeen johtohahmo <\/span>Mahdi al-Mashat<\/b> ilmoitti, ett\u00e4 huthit jatkavat Gazan tukemista ja Israeliin iskemist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tulitauon onnistuminen on viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa hyvin ep\u00e4varmaa. Vaikka kukaan osapuolista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tietoisesti pyri laajamittaiseen konfliktiin, L\u00e4hi-id\u00e4n konflikteille on ominaista, ett\u00e4 tilanteet voivat nopeasti karata hallinnasta. Gazan sodan lopettaminen olisi keskeinen ensiaskel koko alueellisen kriisin rauhoittamiseksi.<\/span><\/p>\n

Kuten presidentti <\/span>Martti Ahtisaari<\/b> on todennut vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon puheessaan:\u00a0”Kaikki kriisit \u2013 my\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4n kriisi \u2013 ovat ratkaistavissa.”\u00a0Kysymys on lopulta tahdosta.<\/span><\/p>\n

Kuvitus: Elisa F\u00e4rm
<\/span>Tekstin editointi: Enni Levanen & Vilma Tyrylahti<\/span><\/p>\n\n\n

Lis\u00e4tietoa: Keit\u00e4 huthit ovat?<\/summary>\n

Huthit, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Ansar Allah<\/em>, ovat Jemeniss\u00e4 toimiva kapinallisryhm\u00e4 ja poliittinen liike, joka edustaa zaidilaisen shiialaisuuden suuntausta. Liike sai alkunsa 1990-luvulla uskonnollisena ja sosiaalisena nuorisoliikkeen\u00e4 nimell\u00e4 Believing Youth<\/em> ja muotoutui 2000-luvun alussa poliittiseksi ja sotilaalliseksi toimijaksi Husayn al-Huthin<\/strong> johdolla.<\/p>\n\n\n\n

Huthit nousivat vastustamaan valtion korruptiota ja sunnilaisen salafismin levi\u00e4mist\u00e4 pohjoisessa Jemeniss\u00e4. Salafismi on konservatiivinen ja usein fundamentalistinen islamin tulkinta, jota Saudi-Arabia tukee alueellisesti. Salafismi uhkasi zaidilaisen kulttuurin asemaa ja oli t\u00e4rke\u00e4 taustatekij\u00e4 huthi-liikkeen radikalisoitumisessa.<\/p>\n\n\n\n

Huthien vaikutusvalta nojautuu paitsi aseelliseen voimaan my\u00f6s sen kykyyn neuvotella paikallisten heimojen ja eliittien, kuten s\u0101dah<\/em>– <\/em>ja q\u0101\u1e0d\u012b<\/em>-johtajien, kanssa. Huthien toiminta kytkeytyy Jemenin monikerroksiseen heimorakenteeseen ja historiallisiin jakolinjoihin pohjoisen ja etel\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Huthi-liike on osa ns. Axis of Resistance<\/em> -koalitiota yhdess\u00e4 Iranin, Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Huthien tunnuslause ”Kuolema Amerikalle, kuolema Israelille, kirous juutalaisille, voitto islamille\u201d<\/em> korostaa liikkeen vastarintaa l\u00e4nsimaisia ja alueellisia vihollisia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Brandt, M. (2017). Tribes and Politics in Yemen: A History of the Houthi Conflict (1st ed.). Oxford University Press.<\/em><\/p>\n<\/details>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Felicia Vinni Huthi-kapinallisten Punaisellamerell\u00e4 tekemien iskujen taustalla vaikuttaa kahden maailmanpolitiikan suurvallan, Yhdysvaltojen ja Iranin, v\u00e4linen valtataistelu. Alueella kytee kriisi, jonka vaikutukset maailmankauppaan ovat kohtalokkaat. Samalla kriisi antaa Iranille mahdollisuuden heikent\u00e4\u00e4 Yhdysvaltojen alueellista vaikutusvaltaa. Jemen sijaitsee Arabian niemimaan etel\u00e4kulmassa, Punaisenmeren sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnill\u00e4, jossa Aasia ja Afrikka kohtaavat. Huthit, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Ansar Allah, ovat Jemeniss\u00e4 toimiva kapinallisryhm\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2803,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54,117],"tags":[130,90,131,129,29],"class_list":["post-2802","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysit","category-doktriini","tag-huthit","tag-iran","tag-maailmankauppa","tag-punainenmeri","tag-yhdysvallat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2802","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2802"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2814,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2802\/revisions\/2814"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2803"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}