{"id":1940,"date":"2020-03-08T14:28:46","date_gmt":"2020-03-08T14:28:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1940"},"modified":"2022-04-15T15:20:17","modified_gmt":"2022-04-15T15:20:17","slug":"naiset-baskimaan-konfliktin-rauhanrakentajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2020\/03\/08\/naiset-baskimaan-konfliktin-rauhanrakentajina\/","title":{"rendered":"Naiset Baskimaan konfliktin rauhanrakentajina"},"content":{"rendered":"\r\n

\u00a0<\/p>\r\n

\"\"
Donostia-San Sebasti\u00e1nin kaupungin rantaa. Kuva: Netta M\u00e4kisalo<\/figcaption><\/figure>\r\n\r\n

Feministiset teoriat kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa ovat jo pitk\u00e4\u00e4n tuoneet esille naisten ja v\u00e4hemmist\u00f6jen ongelmallisen aseman kansainv\u00e4lisen politiikan areenalla. Feministisi\u00e4 tutkijoita yhdist\u00e4\u00e4 valtarakenteiden tutkimus sek\u00e4 naisten ja v\u00e4hemmist\u00f6jen huomioiminen kansainv\u00e4lisen politiikan toimijoina.<\/em><\/p>\r\n

\r\n\r\n Rauhanprosesseissa naiset saavat usein v\u00e4hemm\u00e4n huomiota kuin miehet, vaikka naisia onkin runsaasti mukana erityisesti ruohonjuuritason rauhanliikkeiss\u00e4. Kirjoittaja tutkii pro gradu-tutkielmassaan Baskimaan konfliktin rauhanrakennukseen osallistuneiden naisten kokemuksia ja pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten esimerkiksi aktivisti- ja poliitikkonaiset osallistuivat rauhanprosessiin sek\u00e4 millaista heid\u00e4n toimijuutensa oli. <\/em><\/p>\r\n

\r\n\r\n Feministinen tutkimus kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa<\/strong><\/p>\r\n

Feministisen tutkimuksen keskipisteess\u00e4 on vallank\u00e4ytt\u00f6 ja sen tutkiminen: kuka valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 seuraa? Naisten sulkeminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ulkopuolelle on perinteisesti oikeutettu sijoittamalla naiset yksityiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, esimerkiksi kotiin, sill\u00e4 aikaa kuin julkinen tila on ollut miesten hallussa. <\/span> Muun muassa Cynthia Enloen mukaan yksityinen ja henkil\u00f6kohtainen tulisi kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 osana kansainv\u00e4list\u00e4 politiikkaa, sill\u00e4 eliitti ei yksin rakenna maailmaa, vaan me kaikki osallistumme siihen (Enloe 2014, 35). J. Ann Ticknerin mukaan naisten sulkeminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ulkopuolelle on my\u00f6s perusteltu naisten tunteellisuudella, heikkoudella ja naiiviudella. <\/span> Esimerkiksi valtion johtajan luonteenpiirteet on n\u00e4hty samoina kuin maskuliinisiksi kutsutut piirteet, eli valtana, rationaalisuutena, itsen\u00e4isyyten\u00e4 ja voimana. (Tickner 1992, 3\u20135.) Osa feministisest\u00e4 tutkimuksesta pyrkiikin rikkomaan n\u00e4it\u00e4 stereotypioita ja sen sijaan k\u00e4sittelee sukupuolieroja sosiaalisena konstruktiona.<\/span><\/p>\r\n

Naiset rauhanrakentajina<\/strong><\/p>\r\n

<\/figure>\r\n
<\/figure>\r\n
Naisten osallistuminen rauhanrakennukseen on jakanut feminististen tutkijoiden mielipiteit\u00e4, sill\u00e4 essentialistista feminismi\u00e4 edustavat perustelivat sen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 naiset ovat luonnostaan rauhanomaisempia kuin miehet. N\u00e4kemys on kuitenkin haastettu laajalti sek\u00e4 standpoint -feminismin, ett\u00e4 j\u00e4lkimodernin feminismin toimesta. (V\u00e4yrynen 2007, 119.) <\/span> Naisten osallistumisen tarve perustellaankin usein siten, ett\u00e4 naisilla on oikeus olla mukana keskusteluissa, jotka koskevat heid\u00e4n tulevaisuuttaan.T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 ja sorrettuja. Ihanteellista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole antaa tilaa ja nostaa esille vain menestyneit\u00e4 \u201dsupernaisia\u201d. (Anderlini 2007, 3\u20138.) <\/span> Naisten osallistumista rauhanprosesseihin on pyritty lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman 1325 \u201dNaiset, rauha ja turvallisuus\u201d avulla, sill\u00e4 sen tarkoitus on kasvattaa naisten osallisuutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa liittyen rauhan ehk\u00e4isemiseen, konfliktinratkaisuun sek\u00e4 rauhanprosesseihin.<\/span><\/figure>\r\n
<\/figure>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

Ruohonjuuritason toimijoille tulisi antaa enemm\u00e4n tilaa my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ne usein t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t positiiviseen rauhaan, siin\u00e4 miss\u00e4 rauhanneuvotteluiden tuloksellisuus rajoittuu usein negatiiviseen rauhaan.<\/blockquote>\r\n\r\n\r\n\r\n

Naisten huomioiminen rauhanprosesseissa on usein sidoksissa ruohonjuuritason merkitykseen, sill\u00e4 naisten p\u00e4\u00e4sy politiikkaan on edelleen monissa maissa huomattavasti rajallisempaa kuin ruohonjuuritason toimintaan osallistuminen.<\/p>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

Ruohonjuuritason toimijoille tulisi antaa enemm\u00e4n tilaa my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ne usein t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t positiiviseen rauhaan, siin\u00e4 miss\u00e4 rauhanneuvotteluiden tuloksellisuus rajoittuu usein negatiiviseen rauhaan. Ruohonjuuritaso edustaa usein my\u00f6s marginalisoituja sektoreita ja t\u00e4ten tuo esille my\u00f6s yhteiskunnassa vallitsevia syvempi\u00e4, konfliktiin liittyvi\u00e4 ja johtavia ongelmia. (Marshall 2000.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\"\"
Tyypillinen baskirakennus, jonka parvekkeella kukoistaa Baskimaan lippu eli Ikurrina. Kuva: Netta M\u00e4kisalo<\/figcaption><\/figure>\r\n

Baskimaan konflikti \u2013 naisten n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n rauhanty\u00f6
<\/strong><\/p>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

Baskimaan konfliktiksi kutsutaan 1968 ja 2011 v\u00e4list\u00e4 tapahtumasarjaa, jossa baskiseparatistij\u00e4rjest\u00f6 ETA (Euskadi ta Askatasuna, suomeksi Baskimaa ja vapaus) pyrki terrori-iskuin saavuttamaan poliittiset tavoitteensa eli itsen\u00e4isen ja sosialistisen Baskimaan.<\/p>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

ETA perustettiin aikanaan vastavoimaksi Espanjassa vallinneelle oikeistolaisen Francisco Francon diktatuurille, joka loppui 1975 diktaattorin kuoltua. Baskimaalle palautettiin vahva autonomia vuonna 1978, jonka j\u00e4lkeen ETA:n toimet hyv\u00e4ksyvien baskien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni huomattavasti.<\/p>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

ETA:n uhreista useimmat olivat joko poliitikkoja tai Kansalliskaartin poliiseja. Espanjan hallinto vastasi erityisesti vuosina 1983\u201387 terrorismiin mittavilla vastaterrorismitoimilla, joihin kuului muun muassa kiduttaminen ja joidenkin pid\u00e4tettyjen surmaaminen.<\/p>\r\n

\r\n\r\n<\/p>\r\n

Rauhanprosessissa suurimman median\u00e4kyvyyden ovat saaneet miehet, joista suurin osa ovat rauhanneuvotteluihin osallistuneita baskipoliitikkoja.T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittaja p\u00e4\u00e4tti haastatella rauhanliikkeiss\u00e4 aktiivisesti toimineita naisia ja selvitt\u00e4\u00e4, millainen heid\u00e4n roolinsa ja toimijuutensa oli prosessissa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 haastateltuja naisia on ollut kahdeksan.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"
Graffiti Beasainin kyl\u00e4ss\u00e4. 20.10.2011 oli p\u00e4iv\u00e4, jolloin ETA tiedotti lopettavansa aseellisen taistelu. Kuva: Netta M\u00e4kisalo.<\/figcaption><\/figure>\r\n
Naisten kokemuksien perusteella heihin kohdistuva syrjint\u00e4 ei l\u00e4hes milloinkaan ollut suoraa, vaan rakenteellista. Esimerkiksi ruohonjuuritason toimijoita pidettiin pitk\u00e4\u00e4n merkityksett\u00f6min\u00e4 tai niiden tarvetta v\u00e4h\u00e4teltiin.

<\/span><\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n

Naisten osallisuus juuri ruohonjuuritason j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 oli suurta, mutta politiikassa naiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t harvoin konfliktiin liittyviin t\u00e4rkeisiin keskusteluihin mukaan. Naispoliitikkojen rauhanpyrkimyksi\u00e4 ei miespoliitikkojen osalta otettu tosissaan, vaan niiden ajateltiin olevan \u201dsellaisia naisten juttuja\u201d. Harmittomia, mutta merkityksett\u00f6mi\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Vaikka naiset olivat l\u00e4sn\u00e4 monissa tilaisuuksissa, tiedotustilaisuuksissa tai jopa rauhan neuvotteluissa, eiv\u00e4t he saaneet miehiin verrattuna juuri ollenkaan mediahuomiota. Useammassa haastattelussa tuli esille sanonta \u201dponerse de florero\u201d, mill\u00e4 suomeksi tarkoitetaan naisten osallistumista tiedotustilaisuuksiin \u201dkukkamaljakkona\u201d, eli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on heid\u00e4n n\u00e4kymisens\u00e4, mutta rooli pysyy edelleen mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Naiset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kokeneet kaipaavansa huomiota, ja moni pohti olevansa itsekriittinen julkisen puhumisen suhteen. Vastaavasti taas heid\u00e4n mieskollegansa eiv\u00e4t olleet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erityisen lahjakkaita puhujia, mutta he omaksuivat naisten mielest\u00e4 helpommin julkisen roolin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kaikesta huolimatta rauhanliikkeiss\u00e4 toimivat naiset olivat erityisen aktiivisia toimijoita, ja joidenkin kodeissa perinteiset sukupuoliroolit hyl\u00e4ttiin esimerkiksi siten, ett\u00e4 naisen k\u00e4ydess\u00e4 viikoittain mielenosoituksessa toisessa provinssissa, h\u00e4nen miehens\u00e4 j\u00e4i kotiin hoitamaan lapsia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Naisilla oli siis paljon vapautta toimia, mutta heihin kohdistui rakenteellista ep\u00e4tasa-arvoa ja heid\u00e4n n\u00e4kyvyytens\u00e4 j\u00e4i miehiin verrattuna v\u00e4h\u00e4iseksi. Rauhanrakennuksen sukupuolittuneisuuden vuoksi pro gradu-tutkielma pyrkii tuomaan naisten \u00e4\u00e4net kuuluviin haastattelemalla heit\u00e4 sek\u00e4 nostamalla heid\u00e4n tarinansa tutkielman keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"
Kirjoittaja Donostia-San Sebasti\u00e1nissa haastattelumatkalla.<\/figcaption><\/figure>\r\n
Netta M\u00e4kisalo<\/strong><\/em><\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kirjoittaja on kansainv\u00e4lisen politiikan maisteriopiskelija, joka kirjoittaa pro gradu-tutkielmaansa Baskimaan rauhanrakentajanaisten kokemuksista.<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Anderlini, Sanam Naraghi (2007), Women Building Peace: What They Do, Why It Matters<\/em>. Boulder & London: Lynne Rienner Publishers, Inc.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Enloe, Cynthia (2014), Bananas, Beaches and Bases: Making Feminist Sense of International Politics (2. painos)<\/em>. Berkeley & Los Angeles: University of California Press.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tickner, J. Ann (1992), Gender in International Relations: Feminist Perspectives on Achieving Global Security<\/em>. New York: Columbia University Press.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

V\u00e4yrynen, Tarja (2007), Rauha. Teoksessa Kantola, Johanna & Johanna Valenius (toim.), Toinen maailmanpolitiikka: 10 k\u00e4sitett\u00e4 feministiseen kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimukseen<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Marshall, Donna (2000), Women in War and Peace: Grassroots Peacebuilding<\/em>. Washington: United States Institute of Peace.<\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[55,56,57],"class_list":["post-1940","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","tag-baskimaa","tag-baskimaan-konflikti","tag-feminismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1940","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1940"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1940\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1962,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1940\/revisions\/1962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1940"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1940"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1940"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}