{"id":1933,"date":"2019-11-18T14:21:18","date_gmt":"2019-11-18T14:21:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1933"},"modified":"2022-03-18T14:28:01","modified_gmt":"2022-03-18T14:28:01","slug":"nakokulma-berliinin-muuri-1989-ja-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2019\/11\/18\/nakokulma-berliinin-muuri-1989-ja-2019\/","title":{"rendered":"N\u00e4k\u00f6kulma: Berliinin muuri, 1989 ja 2019"},"content":{"rendered":"\r\n<p>Berliinin muuri murtui 9.11.1989, t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa liki p\u00e4iv\u00e4lleen 30 vuotta sitten. Muurin murtuminen on sittemmin noussut symboliksi DDR:n luhistumiselle, it\u00e4isen Keski-Euroopan (Bulgarian, DDR:n, Puolan, Unkarin, T\u0161ekkoslovakian ja Romanian) vuoden 1989 vallankumouksille sek\u00e4 Neuvostoliiton ja kylm\u00e4n sodan lopulle. Marraskuussa 2019 Berliinin muurin murtuminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy ikonisena, ajanjaksoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapahtumana. Romanialaista yhteiskuntatieteilij\u00e4\u00e4 Vladimir Tismaneanua mukaillen voimme tulkita muurin murtumisen symboloimat it\u00e4isen Keski-Euroopan vallankumoukset 1989 \u201dtodelliseksi maailmanhistorialliseksi tapahtumaksi, hegelil\u00e4isess\u00e4 mieless\u00e4\u201d tarkoittaen sit\u00e4, ett\u00e4 ne \u201dloivat historiallisen jakolinjan &#8212; maailman v\u00e4lille ennen ja j\u00e4lkeen vuoden 1989\u201d (Tismaneanu 2009, s. 270). 1989 lopetti kylm\u00e4n sodan maailmanajan, ja aloitti uuden \u2013 mutta mink\u00e4?<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure id=\"attachment_1638\" aria-describedby=\"caption-attachment-1638\" style=\"width: 403px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1638\" src=\"https:\/\/faiafinland.files.wordpress.com\/2019\/11\/berliinin-muuri-e1574085290919.jpeg\" alt=\"\" width=\"403\" height=\"600\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1638\" class=\"wp-caption-text\">Berliinin muurilla 1989. Kuva: Wikimedia Commons<\/figcaption><\/figure>\r\n<p class=\"wp-block-image size-large\">Jos Berliinin muurin murtuminen kuvastaa kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, voidaan Berliinin muurin itsens\u00e4 todeta kuvastavan kylm\u00e4\u00e4 sotaa. Kylm\u00e4 sota oli globaali ilmi\u00f6 ja ajanjakso, joka ilmeni niin diplomaattisina kriisein\u00e4, kuten Kuubassa 1962, kuin my\u00f6s konkreettisena sotimisena, kuten Vietnamissa 1955-1975. Kylm\u00e4 sota oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton v\u00e4linen globaalilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 k\u00e4yty mittel\u00f6, joka p\u00e4\u00e4ttyi Yhdysvaltojen voittoon. Se oli my\u00f6s kahden kilpailevan ideologian, liberalismin ja kommunismin, v\u00e4linen taistelu.<\/p>\r\n<p>\r\n\r\n\r\n\r\n<\/p>\r\n<p>Vuonna 2019 vuoden 1989 kuvasto \u2013 josta Berliinin muurin murtumisen lis\u00e4ksi voitaisiin mainita ainakin Unkarin Sopronin paneurooppalainen piknik \u2013 n\u00e4ytt\u00e4ytyy eurooppalaisena riemuvoittona. Vasten kaikkia ennakko-odotuksia muutosta vaatineet kansalaiset onnistuivat kuin onnistuivatkin murtamaan murtamattomilta vaikuttaneet autorit\u00e4\u00e4riset regiimit. Vuoden 2019 kontekstissa onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se, mit\u00e4 nyt pid\u00e4mme itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 \u2013 eurooppalaisten jaettu poliittinen todellisuus niin suomalaisten, puolalaisten, ranskalaisten kuin bulgarialaistenkin v\u00e4lill\u00e4 \u2013 oli viel\u00e4 reilu 30 vuotta sitten t\u00e4ysin mahdottomalta tuntunut ajatus.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">Vuoden 2019 kontekstissa onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se, mit\u00e4 nyt pid\u00e4mme itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 \u2013 eurooppalaisten jaettu poliittinen todellisuus niin suomalaisten, puolalaisten, ranskalaisten kuin bulgarialaistenkin v\u00e4lill\u00e4 \u2013 oli viel\u00e4 reilu 30 vuotta sitten t\u00e4ysin mahdottomalta tuntunut ajatus.<\/blockquote>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Yht\u00e4 lailla meid\u00e4n on vuonna 2019 pyritt\u00e4v\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden 1989 j\u00e4lkeisen maailman glorifiointia. Vuosi 1989 n\u00e4ytt\u00e4ytyy nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta suunnattoman toiveikkaana hetken\u00e4. Tuolloin ihmiskunnan rauhanomainen yhteiselo vaikutti sittenkin mahdolliselta, kun liberalismin ja kommunismin v\u00e4linen jakolinja n\u00e4ytti olevan luhistumassa. Vaikka t\u00e4llainen ajattelu tuntuu vuoden 2019 n\u00e4k\u00f6kulmasta auttamattoman naiivilta, on siihen varmasti ollut helppo uskoa vallankumousten 1989 ja Neuvostoliiton luhistumisen 1991 v\u00e4litt\u00f6miss\u00e4 j\u00e4lkimainingeissa. T\u00e4m\u00e4n suuntaista ajattelua l\u00e4nsimaissa ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi Francis Fukuyaman tunnettu teos <em>Historian loppu ja viimeinen ihminen<\/em> (Fukuyama 1992). Sen voidaan katsoa nousseen jopa symboliksi tuolle historialliselle hetkelle ja l\u00e4nsimaissa vallinneelle vilpitt\u00f6m\u00e4lle uskolle siihen, ett\u00e4 historia on valmis, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ihmiskunta voi keskitty\u00e4 tyytyv\u00e4isen\u00e4 nykyisen maailmanj\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pitoon, suojelemiseen ja sen yksityiskohtien hiomiseen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>T\u00e4llaista Fukuyaman ilment\u00e4m\u00e4\u00e4 liberaalia determinismi\u00e4 voisi kuvailla \u201dpost-utopistiseksi\u201d. Se l\u00e4htee siit\u00e4 konservatiivisesta ajatuksesta, ett\u00e4 yhteiskuntamme ei ole t\u00e4ydellinen, mutta merkitt\u00e4v\u00e4sti parempaa siit\u00e4 ei voida tehd\u00e4. T\u00e4llainen ajattelu ei juuri anna sijaa yrityksille parantaa ihmisten elinoloja maailmassa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Alati etenev\u00e4n ilmastokriisin ja j\u00e4lleen nousevan autorit\u00e4\u00e4risyyden keskell\u00e4 maailmassa, jossa k\u00f6yhyys, puute, sorto, sota ja toivottomuus ovat edelleen totisinta totta, ei yksinkertaisesti ole varaa tuudittautua l\u00e4nsimaiden liberaalidemokraattisen <em>status quon <\/em>erinomaisuuteen ja siihen vaaralliseen ajatukseen, ett\u00e4 olisimme ihmiskuntana jo saavuttaneet huippumme. Se, ett\u00e4 kylm\u00e4 sota p\u00e4\u00e4ttyi liberalismin voittoon, ei tarkoita, ett\u00e4 olisimme ihmiskunnan ideologisen kehityksen p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kill\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">Alati etenev\u00e4n ilmastokriisin ja j\u00e4lleen nousevan autorit\u00e4\u00e4risyyden keskell\u00e4 ei ole varaa tuudittautua siihen vaaralliseen ajatukseen, ett\u00e4 olisimme ihmiskuntana jo saavuttaneet huippumme.<\/blockquote>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>T\u00e4m\u00e4 varoitus liberaalista determinismist\u00e4 koskee erityisesti Euroopan unionia. Berliinin muurin murtuminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy EU:lle k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4n\u00e4 hetken\u00e4, l\u00e4ht\u00f6laukauksena it\u00e4isen Keski-Euroopan maiden integraatiolle osaksi EU:ta ja eurooppalaista yhteis\u00f6\u00e4. Se, ett\u00e4 n\u00e4in todella k\u00e4vi, ei saa vaivuttaa EU:ta tyytyv\u00e4iseen uneen. On selv\u00e4\u00e4 sek\u00e4 it\u00e4isen Keski-Euroopan kansoille ett\u00e4 ulkopuolisille tarkkailijoille, ettei alueen maiden kehityskulku ole vuoden 1989 j\u00e4lkeen vastannut sille asetettuja suuria toiveita ja odotuksia. Alueella j\u00e4lleen noussut \u00e4\u00e4rioikeistolainen autorit\u00e4\u00e4risyys on oire t\u00e4st\u00e4: Orb\u00e1nin ja kumppaneiden kannatus kumpuaa osaltaan pettymyksest\u00e4 siihen, ettei liberaalidemokraattinen kapitalismi tuonutkaan sit\u00e4 auvoa, mit\u00e4 luvattiin. EU:n on her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 se tosiseikka, ett\u00e4 ilman vakavaa itsetutkistelua ja radikaalia uudistumista aidosti demokraattiseksi ja kansalaistensa perusoikeudet \u2013 my\u00f6s taloudelliset perusoikeudet \u2013 turvaavaksi yhteis\u00f6ksi, se on vaarassa murentua sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in kuin Neuvostoliiton marxilais-leninistinen imperiumi 30 vuotta sitten.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p>Vuoden 1989 inspiroivan sankaritarinan ei tule olla meid\u00e4t ihanaan todellisuuspakoisuuteen tuudittava iltasatu. Sen t\u00e4ytyy toimia meille inspiraationa, joka rohkaisee meit\u00e4 yhteiseen toimintaan mahdottomiltakin vaikuttavien haasteiden edess\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><strong>Kirjallisuus<\/strong><\/p>\r\n<p>Fukuyama, Francis (1992). <em>Historian loppu ja viimeinen ihminen<\/em>. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Porvoo: WSOY.<\/p>\r\n<p>Tismaneanu, Vladimir (2009). The Revolutions of 1989: Causes, Meanings, Consequences. <em>Contemporary European History<\/em>. Vol. 18:3. S. 271-288.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><strong>Kaarlo Somerto<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p><em>Kirjoittaja on politiikan tutkimuksen opiskelija ja FAIAn j\u00e4sen <\/em><\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Berliinin muuri murtui 9.11.1989, t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa liki p\u00e4iv\u00e4lleen 30 vuotta sitten. Muurin murtuminen on sittemmin noussut symboliksi DDR:n luhistumiselle, it\u00e4isen Keski-Euroopan (Bulgarian, DDR:n, Puolan, Unkarin, T\u0161ekkoslovakian ja Romanian) vuoden 1989 vallankumouksille sek\u00e4 Neuvostoliiton ja kylm\u00e4n sodan lopulle. Marraskuussa 2019 Berliinin muurin murtuminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy ikonisena, ajanjaksoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapahtumana. Romanialaista yhteiskuntatieteilij\u00e4\u00e4 Vladimir Tismaneanua mukaillen voimme tulkita muurin&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[52],"tags":[53],"class_list":["post-1933","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-nakokulma","tag-kylma-sota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1933"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1939,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933\/revisions\/1939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1933"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1933"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}