{"id":1919,"date":"2018-09-30T14:03:45","date_gmt":"2018-09-30T14:03:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1919"},"modified":"2022-03-18T14:08:45","modified_gmt":"2022-03-18T14:08:45","slug":"bosnia-ja-hertsegovina-milta-nayttaa-lamaantunut-rauha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2018\/09\/30\/bosnia-ja-hertsegovina-milta-nayttaa-lamaantunut-rauha\/","title":{"rendered":"Bosnia ja Hertsegovina \u2013 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lamaantunut rauha?"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4isen Sarajevon kadut t\u00e4yttyv\u00e4t kiehtovasta tunnelmasta, johon sekoittuu kulttuurien ja kansalaisuuksien vivahteita niin id\u00e4st\u00e4 kuin l\u00e4nnest\u00e4. Kaupungin pitk\u00e4\u00e4 ja v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 historiaa voi ihastella kulkemalla sen It\u00e4valta-Unkari aikaisen k\u00e4velykadun kautta kohti vanhan kaupunginosan turkkilaisbasaarin makuja ja tuoksuja.<\/p>\n

V\u00e4rik\u00e4s katukuva kuitenkin k\u00e4tkee alleen riipaisevan todellisuuden. Bosnia ja Hertsegovina sek\u00e4 sen p\u00e4\u00e4kaupunki kantavat edelleen 90-luvun sodan haavoja eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ruhjeet ole viel\u00e4 umpeutumassa. Maassa ei taistella en\u00e4\u00e4 v\u00e4kivallan keinoin vaan sen sijaan etnonationalistisilla puolueilla, etnisesti jakaantuneella kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 erilaisilla narratiiveilla ja totuuksilla. Haasteellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuitenkin ty\u00f6skentelee sitke\u00e4sti useita kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka yh\u00e4 uskovat maan tulevaisuuteen.<\/p>\n

\"vanhakaupunki\"
Sarajevon vanhaa kaupunkia. Kuva: Salla Uusitalo<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Rauha, joka virallisesti jakoi valtion<\/strong><\/p>\n

Vuoden 1995 Daytonin rauhansopimus ja siihen perustuva Bosnian perustuslaki p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t Bosnian sodan v\u00e4kivaltaisuudet, mutta j\u00e4\u00e4dyttiv\u00e4t valtion rakenteeseen etniset jakolinjat. Perustuslain mukaan valtio virallisesti koostuu islaminuskoisista bosniakeista, katolisista kroaateista ja ortodoksisista serbeist\u00e4 sek\u00e4 \u201dmuista\u201d eli kansallisista v\u00e4hemmist\u00f6ryhmist\u00e4, kuten juutalaisista ja romaneista. N\u00e4m\u00e4 etniset jaot toimivat kansalaisten poliittisten oikeuksien perustavanlaatuisena ehtona ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t valtion monimutkaisen poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n koostumusta: Bosniaan, sen kahteen puoli-itsen\u00e4iseen poliittiseen entiteettiin (Serbitasavaltaan sek\u00e4 bosniakkien ja kroaattien muodostamaa Bosnia-Hertsegovinan Federaatioon) ja useisiin paikallishallintoihin kuuluu yhteens\u00e4 viisi presidentti\u00e4, nelj\u00e4toista erillist\u00e4 parlamenttia sek\u00e4 satoja hallituksia, edustajia ja ministereit\u00e4.<\/p>\n

Vaikutusvaltaiset etnonationalistiset puolueet ruokkivat retoriikallaan ep\u00e4luottamusta ja pelkoa toisia ryhmi\u00e4 kohtaan. Serbitasavallan presidentti Milorad Dodik on esimerkiksi vuosien ajan ohittanut kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n varoitukset tulella leikkimisest\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uhannut Bosnian serbien irtaantuvan Bosniasta ja Hertsegovinasta sek\u00e4 muodostavan itsen\u00e4isen, 90-luvun etniseen puhdistukseen perustuvan valtion. Dodikin kovasanaiset puheet ovat t\u00e4h\u00e4n saakka osoittautuneet tyhjiksi uhkailuiksi, mutta nationalismilla flirttailu ja verbaaliset hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat silti Bosnian poliittisessa ilmapiiriss\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 \u2013 demokratian vahvistaminen, hyv\u00e4n hallinnon lis\u00e4\u00e4minen tai rauhan kulttuurin luominen eiv\u00e4t ole puolueiden asialistalla korkealla. Vaikka kansalaiset ovat turhautuneita politiikassa rehottavaan korruptioon ja nepotismiin, ei tyytym\u00e4tt\u00f6myys ilmene \u00e4\u00e4niuurnilla. Selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kysymykset kansallisesta identiteetist\u00e4 ja ep\u00e4varmuus maan tulevaisuudesta ajavat bosnialaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n etnisyydell\u00e4 politikoivia puolueita, jotka lupaavat taata \u201dheid\u00e4n turvallisuutensa\u201d.<\/p>\n

Ep\u00e4luulon oppitunnit <\/strong><\/p>\n

Bosniassa ei ole sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen ollut yhten\u00e4ist\u00e4 opetussuunnitelmaa ja oppilaat fyysisesti erotellaan etnisiin ryhmiin eri opinto-ohjelmien alaisuuteen. Kuten usein todettua, historiaa kirjoitetaan monin tavoin ja nuoret oppivat kouluissa sodanajan tapahtumista oman ryhm\u00e4ns\u00e4 rajatusta n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4in katkeruus ja ep\u00e4luuloisuus siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle eik\u00e4 valtion syvien jakolinjojen purkaminen n\u00e4yt\u00e4 tulevaisuudessakaan lupaavalta. Useat kansainv\u00e4liset toimijat, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 (ETYJ) ja YK ovat vuosien saatossa vahvasti arvostelleet segregoivan kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n olemassaoloa ja vaatineet sen purkamista. Vuonna 2017 joukko bosnialaisia oppilaita yhtyi kritiikkiin ja nuorten kampanjointi yhten\u00e4isten koulujen puolesta ker\u00e4si huomiota ulkomailla saakka. Syyst\u00e4kin. Jos eri taustan omaavilla oppilailla ei ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen eik\u00e4 historian tapahtumista olla samaa mielt\u00e4, modernin poliittisen kulttuurin luominen ja etnisten muurien murtaminen todella tuntuvat mahdottomilta.<\/p>\n

\"Mostar\"
Mostarin kaupungissa nuoret k\u00e4yv\u00e4t koulua samoissa rakennuksissa, mutta heille on m\u00e4\u00e4ritelty tarkasti omat tilat. T\u00e4m\u00e4 \u201dTwo Schools Under One Roof\u201d-k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 toistuu monessa Federaation koulussa. Kuva: Salla Uusitalo<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n muuttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Suurilla puolueilla ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n aikomusta uudistaa nykyist\u00e4 koulutusta, sill\u00e4 se vahvistaa etnisi\u00e4 jakolinjoja ja siten puolueiden asemaa vallan kahvassa. Miksi muuttaa menettely\u00e4, joka varmistaa uskolliset \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t my\u00f6s tulevaisuudessa? Poliittisen tahtotilan puuttumisen lis\u00e4ksi valtion poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 hankaloittaa asiaan puuttumista. P\u00e4\u00e4t\u00f6s yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 valtion kaikki koulut tulisi hyv\u00e4ksy\u00e4 valtio-, entiteetti- ja paikallishallintotasolla, jotka ovat jo valmiiksi erimielisyyksien kyll\u00e4stytt\u00e4mi\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen syntyneet sukupolvet pysyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti siis viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n fyysisesti ja henkisesti erilleen pakotettuina, \u201detnisesti\u201d eristettyin\u00e4.<\/p>\n

Kun totuudet t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Niin kuin useassa sodan runtelemassa maassa, my\u00f6s Bosniassa oikeuden toteutuminen on ollut vaikeaa. Mammuttimaisen haasteen edess\u00e4 ollut YK:n Jugoslavia-tuomioistuin onnistui kohtuullisesti teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n tuoda sotarikolliset oikeuden eteen, vaikka monen bosnialaisen silmiss\u00e4 instituution perint\u00f6 on hyvin kiistanalainen \u2013 jotkut uskovat tuomioistuimen ty\u00f6skennelleen enemm\u00e4n poliittisin kuin juridisin perustein. Maan oman oikeuslaitoksen toiminta on puolestaan ollut hidasta ja tehotonta johtuen politiikan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon jakautuneisuudesta. Kaikkia sotarikoksiin syyllistyneit\u00e4 ei siis olla viel\u00e4 kahden vuosikymmenenk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen tuomittu, mik\u00e4 vaikeuttaa sodan traumoista paranemista ja menneen k\u00e4sittelemist\u00e4. V\u00e4kivaltaisuuksien uhrien on vaikeaa kokea saaneensa oikeutta, jos syylliset voivat naapurikaupungissa k\u00e4vell\u00e4 vapaina siviilein\u00e4.<\/p>\n

Edes onnistuneesti langetettu tuomio ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo yhteis\u00f6j\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiaan. Erilaiset totuudet ja narratiivit sodan tapahtumista pysyv\u00e4t edelleen sitke\u00e4sti elossa, mink\u00e4 vuoksi tuomioita on helppo syytt\u00e4\u00e4 poliittisesti latautuneiksi tai valheellisiksi. Osa sotarikollisista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kansallissankareina ja heid\u00e4n syyllisyytens\u00e4 kansainv\u00e4lisen oikeuden ja humanitaarisen lain rikkomiseen kiistet\u00e4\u00e4n tiukkasanaisesti. Bosnian eri osissa matkustellessa voikin havaita sein\u00e4maalauksia, jotka puolustavat ja ihannoivat rikollisia ja esitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t oikeuden kaltoin kohtelemina.<\/p>\n

\"praljak\"
Sein\u00e4maalaus kroaattikomentajasta Slobodan Praljakista, joka vuonna 2017 teki itsemurhan sotarikostuomiostuimen istunnossa juuri tuomionsa kuulemisen j\u00e4lkeen. Maalauksen teksti toistaa Praljakin viimeisi\u00e4 sanoja: \u201dSlobodan Praljak ei ole sotarikollinen. En hyv\u00e4ksy tuomiotanne\u201d. Kuva on otettu p\u00e4\u00e4asiallisesti kroaattien asuttamalta alueelta. Kuva: Harri Toikkanen<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Mit\u00e4 ruohonjuuritasolla tapahtuu \u2013 Post-Conflict Reseach Center<\/strong><\/p>\n

Bosniassa ty\u00f6skentelee aktiivisesti useampi paikallinen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6, joiden toiminnassa korostuvat etenkin yhteis\u00f6jen v\u00e4linen dialogi, nuorisoty\u00f6 sek\u00e4 oikeus- ja totuusj\u00e4rjestelmien tukeminen osana valtion siirtym\u00e4vaihetta kohti rauhaa. Sain itse menneen\u00e4 kes\u00e4n osallistua ruohonjuuritasolla tapahtuvaan rauhanty\u00f6h\u00f6n ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 harjoittelijana Post-Conflict Research Center<\/a> (PCRC) -rauhanrakennusj\u00e4rjest\u00f6lle. Vuonna 2011 perustettua j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4ist\u00e4 Bosnian vakiintuneimmista ja sen toiminta perustuu monitahoiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 kekseli\u00e4iden rauhanrakennusmenetelmien hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00f6 tekee tiiviisti yhteisty\u00f6t\u00e4 niin bosnialaisten kuin kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen, tutkijoiden ja rauhanrakennuksen ammattilaisten kanssa. Yhteisty\u00f6 edist\u00e4\u00e4 toiminnan kattavuuden ulottamista syrj\u00e4seutujen pienist\u00e4 yhteis\u00f6ist\u00e4 aina valtion rajojen ulkopuolelle saakka sek\u00e4 samalla mahdollistaa monipuolisemman kohderyhm\u00e4n tavoittamisen. Tarkoituksena ei siis ole vain aktivoittaa niit\u00e4, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Sen sijaan toimintaan pyrit\u00e4\u00e4n osallistamaan esimerkiksi marginalisoituja ryhmi\u00e4 ja vaikean elinymp\u00e4rist\u00f6n vuoksi passivoituneita henkil\u00f6it\u00e4. Kuten moni j\u00e4rjest\u00f6toimija tiet\u00e4\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Tilan raivaaminen ja \u00e4\u00e4nen antaminen niille, jolta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 yhteiskunta on sen vienyt, vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja n\u00f6yr\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 \u2013 etenkin Bosniassa, jossa nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys on enn\u00e4tysm\u00e4isen korkea ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 liikutaan eteenp\u00e4in l\u00e4hinn\u00e4 suhteiden avulla.<\/p>\n

Rauhanrakennuksen yhdist\u00e4minen taiteen eri muotoihin, journalismiin, koulutukseen, tutkimukseen ja ihmisoikeusty\u00f6h\u00f6n on j\u00e4rjest\u00f6n mission ydint\u00e4. Harjoitteluni aikana muun muassa j\u00e4rjestimme kolmip\u00e4iv\u00e4isen elokuvafestivaalin sotajournalismista ja suunnittelimme yhteisty\u00f6ss\u00e4 ETYJ:n kanssa romaneihin kohdistuvan syrjinn\u00e4n vastaisen projektin. PCRC:n laaja-alaisen toiminnan tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 rauhan kulttuurin juurtumista Bosniaan ja edesauttaa sosiaalisten et\u00e4isyyksien pienentymist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 oiva esimerkki on j\u00e4rjest\u00f6n \u201dOrdinary Heroes\u201d-dokumenttisarja. Vuonna 2013 julkaistut dokumenttijaksot kertovat tositarinoita henkil\u00f6ist\u00e4, jotka sodan aikana rohkeilla avunteoillaan mursivat keinotekoiset etnisyyden rajat ja auttoivat toisten ryhmien j\u00e4seni\u00e4. PCRC ja sen yhteisty\u00f6kumppanit esitt\u00e4v\u00e4t sarjaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti eri kohdeyleis\u00f6lle, etenkin bosnialaisille nuorille. N\u00e4yt\u00f6sten tarkoituksena on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 katsojat ajattelemaan henkil\u00f6kohtaisten valintojen suurta painoarvoa osana Bosnian pyrkimyksi\u00e4 kohti vakaampaa yhteiskuntaa.<\/p>\n

\"crossingbridges\"
Sarajevolaisia opiskelijoita katsomassa PCRC:n \u201dCrossing Bridges\u201d-nimist\u00e4 dokumenttielokuvaa. Kuva: Salla Uusitalo<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Bosnian tulevaisuus?<\/strong><\/p>\n

\u2026 on kysymys, jonka vastausta odotetaan ristiriitaisin tunnelmin. Vaikka v\u00e4kivaltaisen konfliktin uudelleenpuhkeaminen on eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ennustukset maan tulevaisuudesta ovat l\u00e4hes poikkeuksetta synkki\u00e4. Korkeat ty\u00f6tt\u00f6myysprosentit yhdistettyn\u00e4 heikkoon sosiaaliturvaan ja politiikan etnonationalistisiin narratiiveihin muodostavat valtion tulevaisuuden puolesta taisteleville kovan haasteen. Ei-demokraattisten valtioiden, kuten Ven\u00e4j\u00e4n ja Saudi-Arabian kasvava vaikutusvalta maassa on omiaan vaikeuttamaan rauhanrakennusta ja demokraattisten instituutioiden vahvistamista.<\/p>\n

Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Bosnian kohtaamat haasteet ovat suuria. Daytonin rauhansopimus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sinet\u00f6i valtion rakenteeseen sodan jakolinjat ja loi tilan etnisyyteen perustavalle politiikalle. Korruptoituneet poliitikot puolestaan hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 vastakkainasettelua pit\u00e4\u00e4kseen yll\u00e4 pelkoa ja ep\u00e4varmuutta kansalaisissa, joille he vaalilupauksissaan takaavat turvallisuutta \u2013 ja n\u00e4in poliitikkojen sis\u00e4piiri jatkaa py\u00f6rimist\u00e4\u00e4n. Samalla segregoiva kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sodan j\u00e4lkeist\u00e4 sukupolvea toisistaan eristettyin\u00e4 ja valtion oikeuslaitoksen heikko tila vaikeuttaa sodan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkoneiden tuomitsemista ja menneisyyden tapahtumien k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n

Bosniaa ei kuitenkaan tule tarkastella liian mustavalkoisten lasien l\u00e4vitse. Maassa toimii aktiivinen joukko kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 tahoja, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t positiivisten muutosten eteen aina ruohonjuuritasolta valtiotasolle saakka. EU on puolestaan uuden L\u00e4nsi-Balkan strategiansa my\u00f6t\u00e4 paikkaamassa aiemmin taantunutta l\u00e4sn\u00e4oloaan alueella ja t\u00e4ten pyrkim\u00e4ss\u00e4 heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4demokraattisten valtioiden vaikuttamisyrityksi\u00e4. Mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, jokainen p\u00e4iv\u00e4 tavalliset bosnialaiset vuorovaikuttavat ja el\u00e4v\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n, etnisist\u00e4 taustoista t\u00e4ysin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Mahdollisuus ty\u00f6h\u00f6n ja arvokkaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 korruption kitkeminen ovat useammalle bosnialaiselle huomattavasti merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 asioita kuin etniset jakolinjat \u2013 aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuunteleeko maan politiikka ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko lopulta kansalaisiaan.<\/p>\n

Salla Uusitalo<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa ja toimii Suomen YK-nuorten hallituksessa sek\u00e4 Allianssin kansainv\u00e4lisen nuorisopolitiikan -ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n

Aloituskuva: Salla Uusitalo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4isen Sarajevon kadut t\u00e4yttyv\u00e4t kiehtovasta tunnelmasta, johon sekoittuu kulttuurien ja kansalaisuuksien vivahteita niin id\u00e4st\u00e4 kuin l\u00e4nnest\u00e4. Kaupungin pitk\u00e4\u00e4 ja v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 historiaa voi ihastella kulkemalla sen It\u00e4valta-Unkari aikaisen k\u00e4velykadun kautta kohti vanhan kaupunginosan turkkilaisbasaarin makuja ja tuoksuja. V\u00e4rik\u00e4s katukuva kuitenkin k\u00e4tkee alleen riipaisevan todellisuuden. Bosnia ja Hertsegovina sek\u00e4 sen p\u00e4\u00e4kaupunki kantavat edelleen 90-luvun sodan haavoja eiv\u00e4tk\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1921,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[48],"class_list":["post-1919","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-bosnia-ja-hertsegovina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1919"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1922,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1919\/revisions\/1922"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1921"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}