Osallistuin Euroopan parlamentin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 European Youth Eventiss\u00e4 Strasbourgissa tapaamiseen meppi Mia-Petra Kumpula-Natrin (SDP) kanssa. Keskustelimme eurooppalaisuudesta, Suomen asemasta EU:ssa ja vapaan liikkuvuuden eduista, kuten Erasmus-vaihdosta ja Interrail-lipuista. Ennen kuin esitin kysymyksen EU:n puolustusyhteisty\u00f6n tiivistymisest\u00e4, esittelin laukustani Interrail-lippua, joka ker\u00e4si huoneelliselta ihmisi\u00e4 raikuvat aplodit. En ole ainut, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Euroopan matkailun mahdollisuudet: Euroopan komissio on her\u00e4nnyt junailun potentiaaliin eurooppalaisen identiteetin vahvistamisessa ja tarjoaa 15\u00a0000 ilmaista Interrail-lippua t\u00e4n\u00e4 vuonna 18-vuotta t\u00e4ytt\u00e4neille nuorille. Kansainv\u00e4lisyyteen ja eurooppalaisuuteen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni matkustamalla, n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 ja kokemalla, v\u00e4hemm\u00e4n yhteiskuntaopin kirjaa lukemalla. Matkailu avartaa, mutta horisontissa on n\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6s pilvi\u00e4.<\/p>\n
Turismilla on kovaa vauhtia kasvavat kansainv\u00e4liset markkinat, joiden osuuksista kilpaillaan miss\u00e4 paikallisilla el\u00e4myksill\u00e4, miss\u00e4 paratiisisaaren erist\u00e4ytyneisyydell\u00e4 ja hienojen Instagram-otosten mahdollisuudella (#VisitFinland). Yht\u00e4aikaisesti kasvavan matkailuinnon kanssa jotkut kaupungit muuttuvat v\u00e4hemm\u00e4n asuttaviksi, kun palveluja rakennetaan ensisijaisesti matkailijoiden ehdoilla. Venetsiassa asukkaat ovat ilmaisseet trendist\u00e4 oman mielipiteens\u00e4, mink\u00e4 seurauksena turismia kaupunkiin aletaan rajoittaa. Barcelonan katukuvaan on alkanut ilmesty\u00e4 graffiteja, kuten \u201dtourists go home\u201d ja \u201dtourism kills\u201d, eik\u00e4 turistibussin renkaiden puhkomiseltakaan olla v\u00e4ltytty.<\/p>\n
Paitsi kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa ja maailmankansalaisuutta, matkustamisen tavat ovat my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia valintoja. Lent\u00e4misen v\u00e4hent\u00e4minen tai lopettaminen ovat suurimpia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mit\u00e4 yksitt\u00e4inen ihminen voi tehd\u00e4. Lentoliikenteen osuus maailman kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on eri arvioiden mukaan 3 \u2013 5 %, mutta osuus on kasvussa. Vaikka uusi teknologia ja kaluston uusiminen ovat v\u00e4hent\u00e4neet yksitt\u00e4isen lennon ilmastokustannuksia, alan kasvu on varmistanut lentoliikenteen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6jen nousun. Kokonaisuutena matkailun arvioidaan olevan jo kymmenen prosentin paikkeilla kaikista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Ilmailun s\u00e4\u00e4ntely \u2013 veroja ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia<\/strong><\/p>\n Miten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottavia matkustusvaihtoehtoja sitten voidaan rajoittaa? Kuten kaikkea muutakin ihmisen toimintaa: poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla. Politiikan keinovalikoima on laaja ja siihen kuuluvat my\u00f6s erilaiset taloudelliset kannustimet. Esimerkiksi verotuksella ohjataan jatkuvasti kulutustottumusten ja yhteiskunnan suuntaa. Ruotsissa otettiin huhtikuun alussa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lentovero, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy lennon pituuden mukaan. Tukholmasta Berliiniin lent\u00e4v\u00e4lle se tarkoittaa nyt noin kuuden euron lis\u00e4kustannuksia, Thaimaan Bangkokiin lent\u00e4v\u00e4lle matkalippujen hintaan tulee lis\u00e4\u00e4 noin 40 euroa. Samankaltaisia lentoveroja on ker\u00e4tty aiemmin muun muassa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Suomessa verotus eri liikkumisen tapoja kohtaan jakautuu hyvin ep\u00e4tasaisesti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4: bussi- ja junaliikennett\u00e4 verotetaan, mutta kaikkein eniten saastuttavinta lent\u00e4mist\u00e4 taas ei.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisill\u00e4 instituutioilla on omat keinonsa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4miseen, jotka koskevat my\u00f6s ilmailualaa. Euroopan unionin p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jokaiselle j\u00e4senmaalle hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6kiinti\u00f6. Jokainen valtio jakaa kiinti\u00f6ns\u00e4 oman maansa yrityksille, jotka voivat k\u00e4yd\u00e4 kauppaa p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksista kesken\u00e4\u00e4n. EU:n sis\u00e4markkinoita koskeva p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa alkoi vuonna 2005, jossa s\u00e4\u00e4deltiin tiettyj\u00e4 teollisia toimialoja, kuten poltto-, ter\u00e4s- ja mets\u00e4teollisuuslaitoksia koskeva sis\u00e4inen p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa. Vuoden 2012 alusta lukien p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa laajeni kattamaan my\u00f6s ilmailualaa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa koskee EU:n sis\u00e4ist\u00e4 lentoliikennett\u00e4 sek\u00e4 kaikkia EU:n alueelta l\u00e4htevi\u00e4 ja sinne saapuvia koneita.<\/p>\n EU:n ilmailua koskevan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n lis\u00e4ksi valmisteilla on kansainv\u00e4linen CORSIA- p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4. Kansainv\u00e4linen siviili-ilmailuj\u00e4rjest\u00f6 ICAO sopi vuonna 2016 kansainv\u00e4lisen lentoliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, CORSIA:n (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kehyksest\u00e4. Ilmailuj\u00e4rjest\u00f6n valtaa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 se on\u00a0Yhdistyneiden kansakuntien\u00a0alainen erityisj\u00e4rjest\u00f6. CORSIA:n on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta ja sen tavoitteena on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lentoliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvu vuodesta 2020 alkaen verrattuna vuosien 2019\u20132020 keskiarvoon. Historialliseksi kuvaillussa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mukana noin 80 maan lentoyhti\u00f6t, joiden yhteenlaskettu osuus lentoliikenteest\u00e4 on melkein 90 prosenttia. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvun pys\u00e4ytt\u00e4misen pyrkimys on kiistattomasti hyv\u00e4, mutta lentoyhti\u00f6ill\u00e4 on sopimuksen mukaan yh\u00e4 oikeus ostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioita muilta sektoreilta.<\/p>\n Joissain lentoyhti\u00f6iss\u00e4 voi jo maksaa vapaaehtoista p\u00e4\u00e4st\u00f6veroa, jonka varat ohjataan hiilen sitomiseen ilmasta esimerkiksi puiden istuttamisen avulla. Koko p\u00e4\u00e4st\u00f6n hyvitt\u00e4misen ajatus on ristiriitainen, sill\u00e4 kompensaatioiden maksaminen ei v\u00e4henn\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen haitallisuutta. Vapaaehtoisen lentomaksun mahdollistavalla Maan yst\u00e4vien nettisivuilla asia tiivistet\u00e4\u00e4n hyvin: ”Paras hiilitonni on aina se, joka j\u00e4\u00e4 tuottamatta”.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaukokaipuuta<\/strong><\/p>\n Ilmi\u00f6n\u00e4 matkailussa on kovin monta tasoa: yksil\u00f6llisen kasvun potentiaali, valtioiden taloudelliset intressit, globalisaation kiihtyminen sek\u00e4 mittavat ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Ymp\u00e4rist\u00f6llinen kest\u00e4vyys ei ole toki ainut kest\u00e4v\u00e4n matkailun ulottuvuus. YK:n matkailuj\u00e4rjest\u00f6 UNWTO m\u00e4\u00e4rittelee kest\u00e4v\u00e4n matkailun \u201dmatkailuksi, joka huomioi sen nykyiset sek\u00e4 tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6lliset vaikutukset, huomioiden niin matkailijoiden, matkailualan, ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 kohdeyhteis\u00f6jen tarpeet\u201d. YK:ssa vietettiin viime vuonna kest\u00e4v\u00e4n matkailun teemavuotta.<\/p>\n Mutta miten kielitaidon kehittymist\u00e4 tai kulttuurintuntemusta toiselta puolelta maailmaa voidaan arvottaa vasten lumimiehen askeleen kokoista hiilijalanj\u00e4lke\u00e4? Ei kovin helposti. Siksi tulee pyrki\u00e4 matkailuun, jonka hy\u00f6dyt voidaan maksimoida samaan aikaan, kun haittoja pyrit\u00e4\u00e4n aktiivisesti minimoimaan. Suomen Reilun matkailun yhdistys pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 reilun matkailijan ohjeita, jotka kuuluvat seuraavasti:<\/p>\n Voisin lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 yhden: V\u00e4lt\u00e4 lent\u00e4mist\u00e4 silloin, kun se on mahdollista. Kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita kulkuneuvoja siipien sijaan.<\/p>\n Milja Suihko<\/strong> Osallistuin Euroopan parlamentin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 European Youth Eventiss\u00e4 Strasbourgissa tapaamiseen meppi Mia-Petra Kumpula-Natrin (SDP) kanssa. Keskustelimme eurooppalaisuudesta, Suomen asemasta EU:ssa ja vapaan liikkuvuuden eduista, kuten Erasmus-vaihdosta ja Interrail-lipuista. Ennen kuin esitin kysymyksen EU:n puolustusyhteisty\u00f6n tiivistymisest\u00e4, esittelin laukustani Interrail-lippua, joka ker\u00e4si huoneelliselta ihmisi\u00e4 raikuvat aplodit. En ole ainut, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Euroopan matkailun mahdollisuudet: Euroopan komissio on her\u00e4nnyt…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1910,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[14,41,42,40,39,43],"class_list":["post-1907","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-eu","tag-hiilijalanjalki","tag-ilmailu","tag-kestava-matkailu","tag-matkailu","tag-paastot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1907","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1907"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1907\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1911,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1907\/revisions\/1911"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1907"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1907"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1907"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\nKirjoittaja on Allianssin nuorten ilmastodelegaatti ja FAIA:n tapahtumavastaava<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"