{"id":1903,"date":"2018-05-18T16:03:27","date_gmt":"2018-05-18T16:03:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1903"},"modified":"2022-03-10T16:05:58","modified_gmt":"2022-03-10T16:05:58","slug":"pohjoismainen-yhteistyo-muuttuvassa-ymparistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2018\/05\/18\/pohjoismainen-yhteistyo-muuttuvassa-ymparistossa\/","title":{"rendered":"Pohjoismainen yhteisty\u00f6 muuttuvassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan kuvata feenikslintuilmi\u00f6ksi. Feenikslintu on alun perin muinaisen Egyptin mytologiassa tulilintu, joka kuoltuaan syntyy uudelleen kolmen p\u00e4iv\u00e4n kuluttua. Pohjoismainen yhteisty\u00f6 on aina kriisien ja ep\u00e4onnistumisten j\u00e4lkeen l\u00e4htenyt uuteen nousuun. Pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s usein kuvattu menestystarinana. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme miten pohjoismainen yhteisty\u00f6 on muotoutunut, on hyv\u00e4 tutustua tapahtumiin, joita voisi luonnehtia ep\u00e4onnistumisiksi.<\/p>\n

Ep\u00e4onnistumiset ovat olleet sek\u00e4 suuria ett\u00e4 pieni\u00e4. Niihin kuuluivat neuvottelut pohjoismaisesta puolustusunionista 1948\u201349 sek\u00e4 suunnitelmat pohjoismaisesta talousyhteis\u00f6st\u00e4 (NORDEK) 1960-luvulla. N\u00e4ist\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta pohjoismainen feenikslintu nousi tuhkasta. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 puolustusunionin neuvottelujen j\u00e4lkeen. Ministerineuvosto perustettiin 1972 ja moni NORDEK:in osa-alueista toteutettiin 1970-luvulla. Suunnitelmat pohjoismaisesta yhteisest\u00e4satelliitista eiv\u00e4t kariutuneet t\u00e4ysin: neuvottelujen pohjalta syntyi Nordisk Film & TV Fond vuonna 1989.\u00a0<\/p>\n

\"Kuva1\"
Kuva: Creative Commons<\/figcaption><\/figure>\n

Kylm\u00e4n sodan arka tasapaino <\/b><\/p>\n

Suomelle pohjoismainen yhteisy\u00f6 toimi ulkopolitiikassa kylm\u00e4n sodan aikana vastapainona Paasikivi-Kekkos-linjalle. Toisen maailman sodan j\u00e4lkeen l\u00e4nness\u00e4 ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 Suomesta olisi kehittym\u00e4ss\u00e4 it\u00e4blokin maiden kaltainen kansandemokratia. Stalinin kuoltua Suomi p\u00e4\u00e4si osallistumaan pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja siit\u00e4 syntyi yksi Suomen ulkopolitiikan t\u00e4rkeimmist\u00e4 pilareista. Neuvostoliiton hajoaminen johti Suomen tiukan ulkopoliittisen linjan avautumiseen. Sek\u00e4 Suomi ett\u00e4 Ruotsi k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t katseensa Eurooppaan. Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun oli yksi suurimmista haasteista yhteisty\u00f6lle kautta aikojen.<\/p>\n

Pohjoismaiden yhteisty\u00f6n viralliset instituutiot pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto ovat tavoitelleet uutta roolia Euroopan integraation varjossa. EU edustaa kaikkea mit\u00e4 pohjoismainen yhteisty\u00f6 oli ollut: rauhaa, hyvinvointivaltiota sek\u00e4 taloudellista ett\u00e4 poliittista integraatiota. Yhteist\u00e4 pohjoismaista \u00e4\u00e4nt\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 EU:ssa. Vaikka yhdist\u00e4vi\u00e4 asioita on monia, niin useasti Pohjoismaat ovat p\u00e4\u00e4tyneet eri ratkaisuihin. Kysymys kuuluu, voivatko Pohjoismaat instituutioineen olla jatkossa varteenotettava tekij\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 areenalla?<\/p>\n

\"Kuva2\"
Kuva: Johannes Jansson\/norden.org<\/figcaption><\/figure>\n

Pohjoismaat kansainv\u00e4lisill\u00e4 kentill\u00e4<\/b><\/p>\n

Pohjoismaat ovat pitk\u00e4\u00e4n tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, esimerkiksi UNESCO:ssa ja ILO:ssa. Pohjoismaat hakevat vuorotellen paikkaa YK:n turvallisuusneuvostosta. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto eiv\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 kuvioissa ole l\u00e4sn\u00e4. Pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 EU-asiat ovat pitk\u00e4\u00e4n loistaneet poissaoloillaan.<\/p>\n

Pohjoismaiden neuvosto hyv\u00e4ksyi istunnossaan Helsingiss\u00e4 2017 uuden kansainv\u00e4lisen strategian vuosille 2018\u20132022. Strategiassa panostetaan erityisesti kolmeen alueeseen: It\u00e4meri, arktinen alue ja EU. Samalla nostetaan esille Pohjoismaiden neuvoston halu lis\u00e4t\u00e4 ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteisty\u00f6t\u00e4, jota perustellaan sill\u00e4, ettei pohjoismainen puolustusyhteisty\u00f6 uhkaa ket\u00e4\u00e4n. Pohjoismaiden neuvosto on strategiansa my\u00f6t\u00e4 todistanut, ett\u00e4 on olemassa poliittinen halu yhteispohjoismaiselle \u00e4\u00e4nelle kansainv\u00e4lisill\u00e4 kentill\u00e4.<\/p>\n

Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto ovat perinteisesti pysyneet ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikan ulkopuolella. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on ollut kylm\u00e4n sodan arkaluonteinen kaksinapainen kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestelm\u00e4. Pohjoismaiden instituutioilla voisi olla enemm\u00e4n sanottavaa ulkopoliittisissa kysymyksiss\u00e4. Ulkopoliittista yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n edelleen eniten ulkoministeritasolla ja puolustusyhteisty\u00f6 hoidetaan NORDEFCO:ssa, puolustusministerien v\u00e4lill\u00e4. Neuvostossa ja ministerineuvostossa toiminta jatkuu perinteisiss\u00e4 puitteissa kuten hyvinvointipolitiikassa, koulutusyhteisty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 rajaesteiden purkamisessa.<\/p>\n

Parlamentaarinen demokratiavaje? <\/b><\/p>\n

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto johtaa ja koordinoi neuvoston elinten ty\u00f6t\u00e4, huolehtii yleisist\u00e4 poliittisista ja hallinnollisista kysymyksist\u00e4 sek\u00e4 laatii ty\u00f6ohjelman ja budjetin. Samalla puheenjohtajisto k\u00e4sittelee yh\u00e4 enemm\u00e4n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvi\u00e4 j\u00e4senehdotuksia, koska n\u00e4ille kysymyksille ei ole varsinaista valiokuntaa. T\u00e4ten voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 on olemassa er\u00e4\u00e4nlainen parlamentaarinen demokratiavaje. Pohjoismaiset ministerit tapaavat jo eri kokoonpanoissa keskustelemaan ulko-, turvallisuus-, ja puolustusasioista mutta maiden parlamentaarikoilla ei ole virallista valiokuntaa, jossa n\u00e4ist\u00e4 asioista voisi k\u00e4yd\u00e4 keskustelua.<\/p>\n

Euroopan parlamentissa on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivali0kunta, joka luo parlamentaarikoille keskustelufoorumin n\u00e4iss\u00e4 asioissa. Valiokunta antaa EU:n puolustuspolitiikalle parlamentaarisen legitimiteetin ja valiokunnan merkitys korostuu EU:n puolustusulottuvuuden roolin kasvaessa. Euroopan parlamentin puheenjohtajiston, tai Suomen eduskunnan puhemiesneuvoston, toimenkuvaan ei kuulu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset kysymykset. T\u00e4llaisen valiokunnan perustaminen ei ehk\u00e4 ole ainoa oikea ratkaisu Pohjoismaiden neuvostolle, mutta n\u00e4iden asioiden miettiminen lienee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Pohjoismaisen yhteisty\u00f6n renessanssi<\/b><\/p>\n

Pohjoismainen yhteisty\u00f6 on jo nyt kokenut uuden synnyn. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 mielipidekyselyss\u00e4 (syksy 2017) tuli selv\u00e4ksi, ett\u00e4 yli 90 % Pohjoismaiden kansalaisista pit\u00e4\u00e4 pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tai eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi osaksi yhteisty\u00f6t\u00e4 nousi selv\u00e4sti puolustus- ja turvallisuuskysymykset. Vaikka pohjoismainen yhteisty\u00f6 on n\u00e4inkin suosittua, harva kansalainen on kuitenkaan kuullut Pohjoismaiden neuvostosta tai ministerineuvosta. 1990-luvulla n\u00e4m\u00e4 instituutiot joutuivat puolustamaan pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 eurooppalaistumisen huumassa. Nyt, pohjoismaisen yhteisty\u00f6n suosion kasvaessa, on pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston vastattava haasteeseen.<\/p>\n

Onko pohjoismainen feenikslintu noussut tuhkasta ja j\u00e4tt\u00e4nyt pohjoismaiset instituutiot taakseen? Vai odotammeko edelleen uutta nousua, jossa pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto voivat olla merkityksellisess\u00e4 roolissa muuttuvassa maailmassa? Pohjoismaisen yhteisty\u00f6n ep\u00e4onnistumisista ei voi ainoastaan syytt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n sodan kaksinapaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai pohjoismaiden toisistaan erottuvia kansainv\u00e4lisi\u00e4 valintoja. Pohjoismaisen integraation ja yhteisty\u00f6n suurin este menneisyydess\u00e4 on ollut poliittisen halun puute. Pohjoismainen feenikslintu nousee tuhkasta laulaen uutta, ennekuulematonta lauluaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pohjoismaiden neuvostolla ja ministerineuvostolla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa ja ryhty\u00e4 vaikuttamaan uusilla urilla.<\/p>\n

Matilda af H\u00e4llstr\u00f6m<\/b>
\nKirjoittaja on Pohjoismaiden neuvoston neuvonantaja Brysseliss\u00e4<\/p>\n

Aloituskuva: Johannes Jansson\/norden.org<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan kuvata feenikslintuilmi\u00f6ksi. Feenikslintu on alun perin muinaisen Egyptin mytologiassa tulilintu, joka kuoltuaan syntyy uudelleen kolmen p\u00e4iv\u00e4n kuluttua. Pohjoismainen yhteisty\u00f6 on aina kriisien ja ep\u00e4onnistumisten j\u00e4lkeen l\u00e4htenyt uuteen nousuun. Pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s usein kuvattu menestystarinana. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme miten pohjoismainen yhteisty\u00f6 on muotoutunut, on hyv\u00e4 tutustua tapahtumiin, joita voisi luonnehtia ep\u00e4onnistumisiksi. Ep\u00e4onnistumiset ovat olleet…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1905,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[37,36,38],"class_list":["post-1903","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-pohjoismaat","tag-pohjoismaiden-neuvosto","tag-pohjoismainen-yhteistyo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1903"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1906,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903\/revisions\/1906"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1903"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1903"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1903"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}