Globaali elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4 on eritt\u00e4in haavoittuva. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena m\u00e4\u00e4rittyy, mit\u00e4, kuinka paljon, mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. J\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisill\u00e4 kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, tarjonnan vakaudesta, ruoan saavutettavuudesta ja sen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ismahdollisuuksista.<\/p>\n
Konkreettisesti haavoittuvuus n\u00e4kyi esimerkiksi vuosina 2007-2008 globaalina ruokakriisin\u00e4. Kriisin on todettu johtuneen ilmastonmuutoksesta, \u00f6ljyn hinnan noususta, biopolttoaineiden lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, l\u00e4nsimaistuvasta ruokavaliosta ja v\u00e4est\u00f6nkasvusta. Ruoan hinnannousun seurauksena maailmalla puhkesi ruokamellakoita. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ravinnon hankinnassa oli vaikeuksia.<\/p>\n
Meill\u00e4 vakavat ruokakriisit tuntuvat kaukaiselta. Ne tapahtuvat muualla. Suomen ruokaturvan katsotaan olevan varsin vakaalla pohjalla. Ruokamme on laadukasta, turvallista ja terveellist\u00e4. Sit\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti. Ostaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat helppoa ja vaivatonta. Tarjolla on kaikkea mit\u00e4 vain kuvitella voi. Sanotaan, ett\u00e4 kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa. Silti tuontiruoan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suuri. Elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan ja moniin sit\u00e4 uhkaaviin tekij\u00f6ihin on mahdollista vaikuttaa ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen seurauksena on mahdollista, ett\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa kohtaamme ymp\u00e4rist\u00f6n ja veden pilaantumisen tai s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden vuoksi ruokakriisej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 voivat johtaa laajoihin muuttoliikkeisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden seuraukset voivat johtaa ongelmiin ruoan tuotannossa ja tarjonnassa sek\u00e4 esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6njakelussa ja raaka-aineen ker\u00e4ilyss\u00e4. Ilmastonmuutosta voi kuitenkin hillit\u00e4, siihen voi yritt\u00e4\u00e4 sopeutua ja varautua.<\/p>\n
Elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4n toiminta estyy tai vaikeutuu kriisien aikana. Elintarvikehuoltoa vaikeuttavat tilanteet voivat olla hidasvaikutteisia, kuten osittainen kauppasaarto, tai odottamattomia ja \u00e4killisi\u00e4, kuten luonnonkatastrofit. Maailmanpoliittinen tilanne on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varsin j\u00e4nnittynyt. Ent\u00e4 jos satamat, lentokent\u00e4t ja maarajan ylityspaikat, joiden kautta Suomeen saa tuoda elintarvikkeita, suljettaisiin? Usein sanotaan, ett\u00e4 ne ostavat ruokaa, kenell\u00e4 on siihen varaa. Mutta ent\u00e4 jos ei olisi mit\u00e4 ostaa, vaikka olisi varaa? Ent\u00e4 jos Suomeen ei saataisi ruoantuotannossa tarvittavia tuotantopanoksia.<\/p>\n
Maaliskuussa uutisoitiin, ett\u00e4 brasilialaisia suuria lihantuottajia ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n saastuneen lihan viennist\u00e4. Lihaa oli tuotu my\u00f6s Suomeen. Norjasta tuodaan Suomeen huomattavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t lohta. Norjan lohille annetaan kasvatusaikana antibiootteja, loisl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja v\u00e4riaineita. Lohikantaa kutsutaan geenicocktailiksi. Pariutuessaan luonnonlohien kanssa kasvatetut lohet aiheuttavat geneettist\u00e4 saastumista ja ovat jo aiheuttaneet luonnonlohikantojen h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 Norjassa.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani uutisoitiin, ett\u00e4 Suomesta on l\u00f6ytynyt j\u00e4lleen lintuinfluenssaa. Uutisessa kerrottiin, ett\u00e4 lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Viimeisen viiden kuukauden aikana on Suomessa todettu 15 lintuinfluenssatapausta. Eviran mukaan H5N8-muoto on ollut melko heikosti patogeeninen, tosin nyt muuntumassa patogeenisemmaksi. Tartunta vaatii yleens\u00e4 l\u00e4heisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 tapaukset voivat tuntua kaukaisilta. Mit\u00e4\u00e4n vakavaa ei ole tapahtunut eiv\u00e4tk\u00e4 ne koske meit\u00e4. Ne ovat kuitenkin hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ruokaan liittyv\u00e4t riskit ja uhkat eiv\u00e4t tunne valtioiden rajoja. Niiden levi\u00e4mist\u00e4 on vaikea est\u00e4\u00e4. Niit\u00e4 ei voi hallita lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 tai asetuksilla. T\u00e4llaisia ruokaan liittyvi\u00e4 uutisia on yh\u00e4 enemm\u00e4n. Ne osoittavat, ett\u00e4 Suomi ei ole globaalin elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4n tapahtumilta suojassa oleva lintukoto, vaan yht\u00e4 haavoittuva kuin muutkin maat.<\/p>\n
Tuija Mononen<\/p>\n
Yliopistotutkija, YTT,\u00a0It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n
—<\/p>\n
K\u00e4ytetyt uutisl\u00e4hteet:<\/p>\n
http:\/\/www.aalto.fi\/fi\/current\/news\/2017-04-13\/<\/a><\/p>\n https:\/\/www.evira.fi\/elaimet\/elainten-terveys-ja-elaintaudit\/elaintaudit\/siipikarja\/lintuinfluenssa\/lintuinfluenssa-suomessa\/<\/a><\/p>\n