{"id":1772,"date":"2020-09-30T15:39:11","date_gmt":"2020-09-30T15:39:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1772"},"modified":"2022-04-16T16:10:35","modified_gmt":"2022-04-16T16:10:35","slug":"pallo-ja-politiikka-ne-yhteen-soppii-urheilu-osana-kansainvalista-politiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2020\/09\/30\/pallo-ja-politiikka-ne-yhteen-soppii-urheilu-osana-kansainvalista-politiikkaa\/","title":{"rendered":"Pallo ja politiikka ne yhteen soppii \u2013 urheilu osana kansainv\u00e4list\u00e4 politiikkaa"},"content":{"rendered":"

Urheilun ja politiikan suhde on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua poliittisten protestien vallatessa urheilun palstatilan. Kansainv\u00e4linen politiikka ja urheilu ovat kuitenkin kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 l\u00e4pi historian.<\/em><\/p>\n

\"\"
Jalkapallon globaali valta-asema ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tekee lajista merkitt\u00e4v\u00e4n urheiludiplomatian v\u00e4lineen. Kuvassa Italia \u2013 Suomi 23.3.2019, Udine. Kuva: Anniina Iivarinen.<\/figcaption><\/figure>\n

En suostu edes kirjoittamaan sit\u00e4 kulunutta fraasia urheilun ja politiikan suhteesta t\u00e4h\u00e4n tekstiin, sill\u00e4 olettamus urheilun de-politisoitumisesta siirtyy urheilumaailman retoriikassa sukupolvelta toiselle. Paljon on ollut puhetta ja porua urheilun muuttumisesta politiikaksi: jalkapallon MM-kilpailujen j\u00e4rjestysoikeudet meniv\u00e4t kyseenalaisen \u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen ihmisoikeuksia rikkoville valtioille, Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pelataan j\u00e4\u00e4kiekkoa kuin mit\u00e4\u00e4n ei protestien t\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4 kaduilla tapahtuisikaan ja eri lajien pelaajat polvistuivat ottelun alussa osoittamaan tukensa yhdysvaltalaiselle Black Lives Matter -liikkeelle. Mutta onko mik\u00e4\u00e4n oikeastaan muuttunut?<\/p>\n

Protestit ja boikotit ovat olleet osa kansainv\u00e4list\u00e4 urheilua l\u00e4pi sen historian tuoden esiin ep\u00e4kohtia urheilijoiden kotimaassa, tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 valtiossa tai kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Urheilun parissa poliittisia protesteja on kartettu kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 (esimerkiksi kansainv\u00e4linen jalkapalloliitto FIFA ohjeistaa n\u00e4in), mutta kielt\u00e4minen ei ole est\u00e4nyt urheilijoita ottamasta kantaa<\/a>. Urheilijoiden toiminta osoittaa inhimillisell\u00e4 tavalla urheilun olevan erottamaton osa yhteiskuntaa.<\/p>\n

Arvokilpailujen boikotointi tarjoaa my\u00f6s valtioille keinon diplomatiaan ja vahvan viestin v\u00e4litt\u00e4miseen, viimeisimp\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Englannin kuninkaallisten ja poliittisen eliitin boikotti Ven\u00e4j\u00e4n vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailuissa, jolloin valtioiden v\u00e4liset suhteet olivat tulen arat.<\/p>\n

Levermore & Budd (2004) sanoittavat hyvin, ett\u00e4 urheilu on kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n dynamiikan ja toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 aivan kuten taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset prosessit ovat. Urheilu on osa kokonaisuutta, ei niink\u00e4\u00e4n erillinen v\u00e4yl\u00e4 tarkastella kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita. N\u00e4k\u00f6kulma korostuu keskin\u00e4isriippuvuuksien maailmassa, jossa eri toimijat ovat sidoksissa toisiinsa ja ulkopolitiikka vaatii yh\u00e4 monipuolisemman keinovalikoiman.<\/p>\n

Urheilun megatapahtumat ja urheiludiplomatia kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa<\/strong><\/h5>\n

Kiinnostus urheilun rooliin on kasvanut erityisesti 2010-luvulla my\u00f6s kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 ja osittain taustalla on teoreettinen kehitys. Pehme\u00e4n vallan keinovalikoimaksi ymm\u00e4rretyt keinot tukevat paremmin k\u00e4sityst\u00e4 urheilusta ulkopoliittisena v\u00e4lineen\u00e4 kuin sotilaallisiin resursseihin rakentuvat teoriat ja osittain siksi urheilun megatapahtumat, esimerkiksi olympialaiset ja jalkapallon MM-kilpailut, painottuvat kansainv\u00e4listen suhteiden urheiluun keskittyviss\u00e4 tutkimuksessa. Megatapahtuman j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 valtio hy\u00f6tyy tapahtumasta eniten saadessaan tilaisuuden olla koko maailman huomion keskipisteen\u00e4 ja n\u00e4in urheilusta muodostuu merkitt\u00e4v\u00e4 ulkopolitiikan v\u00e4line, mit\u00e4 valtio voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtapyrkimyksiss\u00e4\u00e4n. Urheilun liitt\u00e4minen osaksi kulttuuria antaa sille painoarvoa, joka vahvistaa sen merkityst\u00e4 pehme\u00e4n vallan keinona.<\/p>\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 urheiluun liittyv\u00e4 kansainv\u00e4lisen politiikan tutkimuskohde on diplomatia. Urheiludiplomatian haasteet valtiokeskeisen diplomatian muotona syntyv\u00e4t virallisten l\u00e4hteiden puutteesta, koska hallitusten v\u00e4liset dokumentit ovat usein salattuja vuosikymmeniksi. Tutkimus perustuu pitk\u00e4lti julkisiin ja vahvoihin toisen k\u00e4den l\u00e4hteisiin sek\u00e4 median tuottamaan aineistoon. Postlethwaite & Grix (2016) esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 my\u00f6s terminologia aiheuttaa omat vivahteensa ja k\u00e4sitteet urheilu diplomatiana<\/em> ja urheilun diplomatia<\/em> tulisi erottaa toisistaan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 viitataan urheilijoiden ja kaikkien urheilun parissa toimivien henkil\u00f6iden edist\u00e4m\u00e4\u00e4n diplomaattiseen viestin v\u00e4litykseen. Esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat liennyttiv\u00e4t suhteitaan 1970-luvun alussa p\u00f6yt\u00e4tennisotteluiden avulla, joka sai nimen \u201dPing Pong diplomatia\u201d. Urheilun diplomatialla taas viitataan tarkoituksenmukaiseen urheilun hy\u00f6dynt\u00e4miseen valtioiden v\u00e4lisess\u00e4 diplomatiassa, kuten Bosnia-Hertsegovinan hallitus k\u00e4ytti kansainv\u00e4list\u00e4 olympiakomiteaa (KOK) osana strategiaansa saadakseen kansainv\u00e4lisen tunnustuksen ja sit\u00e4 kautta vauhtia laajemman kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n tunnustuksen saamiseen.<\/p>\n

Antiikin Kreikassa urheilu liittyi l\u00e4heisesti sodank\u00e4yntiin ja uskontoon, mutta my\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli my\u00f6s keino erottautua toisista. Toiseuden narratiivi on edelleen osa urheilua ja erityisen hyvin se n\u00e4kyy maajoukkueurheilussa, jossa kansallisvaltioiden olemassaoloa vahvistetaan ja keinotekoista jaottelua ihmisten kesken muodostetaan kansallisuuksien ja kansallisvaltioiden tunnuksien perusteella. Roger Levermoren (2004) mukaan erityisesti urheilujournalismi vahvistaa ajatusta osittain liiankin annetusta kansainv\u00e4lisest\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka muodostuu toisiaan vastaan kilpailevista valtioista. Valtiot ja kansat erotellaan homogeenisin\u00e4 siten, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavan jakaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy muita mahdollisia identiteettej\u00e4 arvokkaampana.<\/p>\n

Siksi urheilu ja sit\u00e4 tukeva narratiivi toiseudesta, me vastaan te -asetelmasta, on tehokas keino nationalistisessa kansallisvaltion rakentamisessa ja yhteis\u00f6n luomisessa. Narratiivia parhaimmillaan toteuttivat my\u00f6s suomalaiset urheilijat Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Tuolloin Ven\u00e4j\u00e4n joukkueen per\u00e4ss\u00e4 marssinut suomalaisurheilijoiden joukko erottautui virallisesta ryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kantoi pahvipalalle kirjoitettua Finland-kyltti\u00e4. Hannes Kolehmainen juoksi kolme kultamitalia, mutta mik\u00e4 kilpailuista j\u00e4i parhaiten mieleen? Suomi<\/em> juostiin maailmankartalle.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s urheilun kyky her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita ja maajoukkueurheiluissa t\u00e4t\u00e4 on helppo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 (kuvitellun) yhteis\u00f6n rakentamisessa. Ainutlaatuinen ominaisuus saa my\u00f6s massat liikkumaan paikasta toiseen ja usein my\u00f6s sellaisiin kohteisiin, jonne fanit tai sponsorit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuten matkaisi. Esimerkiksi jalkapallon MM-kilpailut j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n maan ep\u00e4kohdat, kuten ihmisoikeusrikkomukset ja korruptio, j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein spektaakkelin varjoon. Tunteisiin perustuva vaikuttavuus on urheilun mahdollistaman vallan monik\u00e4ytt\u00f6isyyden salaisuus.<\/p>\n

Muuttuva maailma, muuttuva urheilu<\/strong><\/h5>\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa valtiot ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 toimijoita, mutta onko valtiokeskeisyys edelleen urheilun ja kansainv\u00e4lisen politiikan merkitt\u00e4vin suuntaus? Mielenkiintoisia ilmi\u00f6it\u00e4 muodostuu muun muassa globalisaatiota seuranneesta yksil\u00f6iden merkityksen kasvusta ja esimerkiksi suhteesta kansallisvaltioihin; jos yksitt\u00e4inen urheilija tai joukkue kiinnostaa edustamaansa valtiota enemm\u00e4n, mik\u00e4 on valtion rooli tulevaisuuden maajoukkueurheilussa? Miten kannattajaryhmien assosioituminen yksil\u00f6ihin tai joukkueeseen vaikuttaa valtioiden kykyyn hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansallistunnetta omissa tarkoitusperiss\u00e4\u00e4n? Miten vallan diffuusio valtioilta kansainv\u00e4lisille urheiluorganisaatioille vaikuttaa MM-kilpailuihin tai olympialasiin? Miten globalisoitunut seurajoukkueurheilu vaikuttaa kansainv\u00e4liseen politiikkaan? Vaihtoehtoja on lukuisia.<\/p>\n

Itsess\u00e4\u00e4n urheilun poliittisuus on mielenkiintoinen tutkimusaihe ja siihen linkittyy useita eri tutkimusmahdollisuuksia. Kansallisvaltiot osaavat ottaa ilon irti urheilun tarjoamista hy\u00f6dyist\u00e4, mutta kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimukselle on tarjolla muutakin. On mielest\u00e4ni my\u00f6s tieteenalan ylimielisyytt\u00e4, jos se ei halua tunnistaa valtapyrkimyksi\u00e4 ja kansainv\u00e4lisen politiikan rakenteita sellaisesta todellisuudesta, miss\u00e4 valtiot operoivat yht\u00e4 tehokkaasti kuin kovan politiikan peliareenoilla. Urheilu mahdollistaa muiden kuin valtioiden v\u00e4lisen (esimerkiksi kansainv\u00e4listen urheiluorganisaatioiden) politiikan tutkimuksen, mik\u00e4 osaltaan rikastuttaa ymm\u00e4rryst\u00e4 eri tason toimijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa kansainv\u00e4liseen politiikkaan. Urheilu ei ole yhteiskunnasta ja politiikasta erillinen ilmi\u00f6, vaikka se on onnistunut br\u00e4nd\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 sellaiseksi. N\u00e4in ollen se k\u00e4tkee rakenteisiinsa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tarjoten samalla runsaasti mahdollisuuksia tutkimukselle: tarvitsemme urheilua hahmottaaksemme ymp\u00e4rill\u00e4mme toimivaa maailmaa entist\u00e4 paremmin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Anniina Iivarinen<\/em><\/strong><\/p>\n

Jalkapalloromantikko ja tutkintotodistusta vaille valmis YTM. Kirjoittaja keskittyi gradussaan urheiludiplomatiaan vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailuissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Urheilun ja politiikan suhde on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua poliittisten protestien vallatessa urheilun palstatilan. Kansainv\u00e4linen politiikka ja urheilu ovat kuitenkin kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 l\u00e4pi historian. En suostu edes kirjoittamaan sit\u00e4 kulunutta fraasia urheilun ja politiikan suhteesta t\u00e4h\u00e4n tekstiin, sill\u00e4 olettamus urheilun de-politisoitumisesta siirtyy urheilumaailman retoriikassa sukupolvelta toiselle. Paljon on ollut puhetta ja porua urheilun muuttumisesta politiikaksi: jalkapallon…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54,13],"tags":[97,98],"class_list":["post-1772","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","category-vieraskyna","tag-jalkapallo","tag-urheiludiplomatia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1772"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1988,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1772\/revisions\/1988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}