{"id":1752,"date":"2016-12-14T17:57:51","date_gmt":"2016-12-14T17:57:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1752"},"modified":"2022-03-31T09:59:31","modified_gmt":"2022-03-31T09:59:31","slug":"mita-enemman-dialogia-sita-pienempi-konfliktin-riski","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2016\/12\/14\/mita-enemman-dialogia-sita-pienempi-konfliktin-riski\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 enemm\u00e4n dialogia, sit\u00e4 pienempi konfliktin riski"},"content":{"rendered":"

Seuraavaa sotaa ei k\u00e4yd\u00e4 arktisella alueella, mutta konfliktin riski on silti olemassa. T\u00e4m\u00e4 oli FAIA:n ensimm\u00e4isen tapahtuman johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. \u201cK\u00e4yd\u00e4\u00e4nk\u00f6 seuraava sota Arktiksella\u201d-tapahtuma j\u00e4rjestettiin 1. joulukuuta Helsinki Think Companylla.<\/p>\n

Avaussanoissaan entinen p\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipponen kiitteli Arktista neuvostoa ja arktisella alueella teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa konfliktin riski on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 enemm\u00e4n dialogia on. Suurl\u00e4hettil\u00e4s ja ulkoasiainneuvos Harri M\u00e4ki-Reinikka jatkoi siit\u00e4, mihin Lipponen j\u00e4i. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Suomen toukokuussa 2017 alkava kaksivuotinen Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi keskittyy erityisesti koulutuksen, meteorologian ja viestinn\u00e4n ymp\u00e4rille.<\/span><\/p>\n

\"arktis2\"
Entinen p\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipponen avasi tilaisuuden<\/figcaption><\/figure>\n
\"arktis4\"
Suurl\u00e4hettil\u00e4s ja ulkoasiainneuvos Harri M\u00e4ki-Reinikka<\/figcaption><\/figure>\n

Tapahtuman otsikon kysymykseen, k\u00e4yd\u00e4\u00e4nk\u00f6 seuraava sota Arktiksella vastasi maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kapteeni Juha Kukkola. H\u00e4nen mukaansa seuraava sota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n siell\u00e4, miss\u00e4 sotia nytkin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n: esimerkiksi L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 tai Afrikassa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kukkolan n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 kartoista k\u00e4vi kuitenkin ilmi, ett\u00e4 sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on kiihtynyt. Vaikka sota ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 nyt, h\u00e4n n\u00e4kee alueella mahdollisuuden konfliktiin. T\u00e4llainen tilanne saattaisi tulla, jos kansainv\u00e4liset mekanismit ja instituutiot pett\u00e4v\u00e4t, suurvaltojen v\u00e4lit kiristyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti tai jos populistiset poliitikot tai esimerkiksi Vladimir Putin keksiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arktista aluetta keppihevosena omien sis\u00e4poliittisten ongelmiensa ratkaisussa. Kukkola mainitsi my\u00f6s \u00f6ljyn hinnan nousun, kauppareittien t\u00e4rkeyden ja ulkopuolisten toimijoiden, kuten Kiinan, intressit. <\/span><\/p>\n

\"arktis5\"
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola<\/figcaption><\/figure>\n

Sota arktisella alueella onkin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen aikana, jolloin \u00f6ljyn hinta on pohjalukemissa. Arktinen \u00f6ljynporaus on kallista ja riskialtista, eik\u00e4 niin suuria investointeja l\u00e4hdet\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ennen kuin tuotot ovat toista luokkaa. Sota my\u00f6s est\u00e4isi luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misen. Konflikti on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen senkin takia, ett\u00e4 arktisen alueen olosuhteet olisivat sodalle \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset.<\/p>\n

Viimeinen puhuja, professori Lassi Heininen pit\u00e4\u00e4 konfliktia viel\u00e4 kaukaisempana uhkakuvana kuin Kukkola. H\u00e4nen mukaansa kaukokulkeutuvat saasteet ja ilmastonmuutos ovat uhka numero yksi, eik\u00e4 niihin kaiken lis\u00e4ksi kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 ratkaisua. <\/span><\/p>\n

Yleis\u00f6st\u00e4 tuli kysymys Ven\u00e4j\u00e4n roolista arktisella alueella, ja kaikki puhujat kertoivat Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 samaa tarinaa: vaikka maan asevarustelu on kiihtynyt pohjoisessa, Ven\u00e4j\u00e4 on valmis ja halukas dialogiin.<\/span><\/p>\n

\"arktis6\"
Lapin yliopiston professori Lassi Heininen<\/figcaption><\/figure>\n

Monipuolisten puheenvuorojen j\u00e4lkeen osallistujat jatkoivat ty\u00f6skentely\u00e4 ryhmiss\u00e4. Osallistujat koostivat pienryhmiss\u00e4 ajatuksia arktisen alueen tulevaisuudesta ja Suomen roolista arktisessa politiikassa. Keskustelua her\u00e4tti erityisesti se, miten paljon erilaisia toimijoita arktisessa politiikassa on. Keinoina arktisen alueen vakauden yll\u00e4pitoon n\u00e4htiin esimerkiksi eturistiriitojen v\u00e4ltt\u00e4minen ja yhteisten nimitt\u00e4jien etsiminen. Yksi ryhm\u00e4 esitti, ett\u00e4 Suomi voisi Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudellaan l\u00e4hte\u00e4 ajamaan vuosittaista arktista konferenssia, jossa puhuttaisiin erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, inhimillisest\u00e4 turvallisuudesta ja sotilastoimien uudelleenarvionnista.<\/p>\n

Suomen vahvuuksina arktisessa politiikassa n\u00e4htiin muun muassa puolueettomuus sek\u00e4 mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 puhdasta teknologiaa, ICT-tuotteita ja j\u00e4\u00e4nmurtajia. Suomi voi hy\u00f6ty\u00e4 arktisesta alueesta viennin avulla, sill\u00e4 Suomen cleantech-sektori on vahva. Keskustelussa her\u00e4si ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Suomella voisi olla mahdollisuuksia globaaliin arktisten toimintamallien konsultointiin. Suomen etuna n\u00e4htiin se, ett\u00e4 maa on pieni ja neutraali. Sen takia Suomi pystyisikin korostamaan omaa t\u00e4rkeytt\u00e4\u00e4n arktisessa politiikassa nimenomaan osaamisella ja arktisella tieto-taidolla. <\/span><\/p>\n

\"arktis8\"<\/span><\/p>\n

Yhdess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaksi otettiin ymp\u00e4rist\u00f6. Ryhm\u00e4l\u00e4isten mukaan arktisella alueella menn\u00e4\u00e4n talous edell\u00e4, eik\u00e4 ilmastonmuutosta n\u00e4hd\u00e4 vakavana uhkana edes ulkoministeri\u00f6ss\u00e4. Ilmastonmuutoksesta kyll\u00e4 puhutaan, mutta puheet eiv\u00e4t vastaa toimia. Ryhm\u00e4l\u00e4iset mainitsivat muun muassa Paavo Lipposen arktiset raportit, joissa painotetaan vahvasti talousn\u00e4k\u00f6kulmaa. Ratkaisuksi n\u00e4htiin cleantech, joka pelaisi yhteen sek\u00e4 talous- ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteiden kanssa. Ryhm\u00e4 antoi haasteen my\u00f6s Suomelle: onko meill\u00e4 rohkeutta lopettaa luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4minen? <\/span><\/p>\n

Osallistujien mielest\u00e4 on huolestuttavaa, jos apatia levi\u00e4\u00e4 ja ajatellaan, ettei mit\u00e4\u00e4n voida tehd\u00e4. Iso kysymys onkin se, miten ihmiset saadaan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 arktisella alueella tapahtuu.<\/span><\/p>\n

Teksti ja kuvat: Oona Lohilahti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seuraavaa sotaa ei k\u00e4yd\u00e4 arktisella alueella, mutta konfliktin riski on silti olemassa. T\u00e4m\u00e4 oli FAIA:n ensimm\u00e4isen tapahtuman johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. \u201cK\u00e4yd\u00e4\u00e4nk\u00f6 seuraava sota Arktiksella\u201d-tapahtuma j\u00e4rjestettiin 1. joulukuuta Helsinki Think Companylla. Avaussanoissaan entinen p\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipponen kiitteli Arktista neuvostoa ja arktisella alueella teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa konfliktin riski on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 enemm\u00e4n dialogia on. Suurl\u00e4hettil\u00e4s ja ulkoasiainneuvos…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1860,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9,65],"tags":[64,63,62,18,33],"class_list":["post-1752","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tapahtumat","tag-arktinen-alue","tag-arktinen-politiikka","tag-arktis","tag-konflikti","tag-turvallisuuspolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1752"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1757,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752\/revisions\/1757"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}