Lassi Heininen<\/p>\n
Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4 geopoliittinen muutos, jossa kylm\u00e4n sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista yll\u00e4tti alueen valtiot ja painosti ne ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n alueen kahdeksan valtion ja kuuden pohjoisen alkuper\u00e4iskansan (j\u00e4rjest\u00f6n) v\u00e4lill\u00e4. Yhteisty\u00f6 institutionalisoitiin Arktisen neuvoston perustamisen my\u00f6t\u00e4 viisi vuotta my\u00f6hemmin. N\u00e4in syntyi uusi pohjoinen turvallisuusj\u00e4rjestys, tai oikeammin \u2013 ensin funktionaalisen ja my\u00f6hemmin institutionalisoituneen – kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 arktisen alueet valtiot loivat laaja-alaiseen turvallisuuteen pohjaavan uudenlaisen j\u00e4rjestyksen. Se korvasi kylm\u00e4n sodan vastakkainasettelun ja asevarustelun sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4t sotilaalliset ja poliittiset j\u00e4nnitteet, mutta ei merkinnyt arktisten valtioiden turvallisuus- tai sotilaspoliittisen paradigman muutosta.<\/p>\n
Uudessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 olennaista on arktisen alueen vakaus ja rauhanomaisuus sek\u00e4 aseellisen konfliktin uhan pit\u00e4minen loitolla. Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportti (AHDR 2004) kiteytti 2000-luvun alun kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen tilanteen pohjoisilla alueilla seuraavaan kolmeen teemaan \/ trendiin: lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 yhteisty\u00f6 alueen alkuper\u00e4iskansojen ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden v\u00e4lill\u00e4; alueen rakentaminen hallitusten aloitteellisuuden pohjalta, esimerkkin\u00e4 Arktisen neuvoston toiminta; ja alueen ja ulkopuolisen maailman uudenlainen suhde. Kyse ei ole turvallisuusyhteis\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 oikeastaan alueellisesta turvallisuus kompleksistakaan vaan poliittisesta vakaudesta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu- ja muun funktionaalisen yhteisty\u00f6n turvaamiseksi. Uuden j\u00e4rjestyksen luominen oli alueen valtioiden poliittinen valinta, jossa perinteinen turvallisuus- ja sotilaspolitiikka j\u00e4tettiin tietoisesti asialistan ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan merkinnyt Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain ydinasej\u00e4rjestelmien purkamista alueella. Kansallisissa strategioissaan ja muussa retoriikassaan arktiset valtiot korostavat vakauden ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 arktisella alueella, joskin viisi rannikkovaltiota korostavat my\u00f6s valtiosuvereniteetin turvaamisen ja kansallisen puolustuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 arktisella alueella.<\/p>\n
N\u00e4in luotu uusi turvallisuusj\u00e4rjestys, joka pohjaa monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, on merkinnyt arktiselle alueelle korkeata kansainv\u00e4lispoliittista vakautta. T\u00e4m\u00e4 geopoliittinen vakaus on jatkunut siit\u00e4 huolimatta, ja sen vuoksi, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain ydinasej\u00e4rjestelm\u00e4t sijaitsevat ja toimivat (edelleen) arktisella alueella ja muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n globaalin pelotteen. Eli ydinaseriisunta ei ole ylt\u00e4nyt viel\u00e4 Arktikseen. Aseiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat toki pienempi\u00e4 kuin kylm\u00e4n sodan aikana mutta vastaavasti sotilaallisen l\u00e4sn\u00e4olon laatu ja suorituskyky ovat parempia modernisaation my\u00f6t\u00e4. Johtavien ydinasevaltioiden laivastoja modernisoidaan ja laatua parannetaan kaiken aikaa, joskin maltillisesti: Ven\u00e4j\u00e4n ydinasej\u00e4rjestelm\u00e4n, ja my\u00f6s sotilaallisen doktriinin, yksi peruspilari on strateginen ydinsukellusvene ja Yhdysvaltain merisotilasdoktriini tukeutuu edelleen suureen liikkuvuuteen ja operointikykyyn, mink\u00e4 keskeinen toteuttaja on ydinaseilla varustettu hy\u00f6kk\u00e4yssukellusvene. Molempien valtioiden ydinsukellusveneet partioivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren vesill\u00e4, ja siten j\u00e4\u00e4peitteinen Pohjoinen j\u00e4\u00e4meri on edelleen strategisten ydinsukellusveneiden piilopaikka, josta k\u00e4sin ydinaseiden kostoiskukyky voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4.<\/p>\n
Poliittinen vakaus on jatkunut huolimatta kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen turbulenssista, kuten Ukrainan konflikti \/ sota ja Syyrian sota, ja siten osoittautunut sitke\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus lukuisten alueellisten konfliktien ja sotien, terrorismin ja sen vastaisen taistelun kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa pulpahtaa pintaan, kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 huolimatta, uudenlaisia it\u00e4-l\u00e4nsi \u2013j\u00e4nnitteit\u00e4 \u2013 toisinkin olisi voinut k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n
Mielenkiintoista t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uusi j\u00e4rjestys viittaa p\u00e4\u00e4osin turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n muutokseen, joka ei siis ole viel\u00e4 paradigman muutos, joka on seurausta sek\u00e4 turvallisuuden premissien muutoksesta ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuuden, erityisesti ydinturvallisuuden, noustua valtioiden asialistalle ett\u00e4 kylm\u00e4n sodan kahden blokin aikakauden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Uudella tavalla rakentunut j\u00e4rjestys osoittaa, ett\u00e4 geopolitiikka ja turvallisuus niveltyv\u00e4t yhteen, vaikka niist\u00e4 usein keskustellaan erillisin\u00e4 asioina ja ilmi\u00f6in\u00e4.<\/p>\n
Toki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n politiikassa on usein samankaltainen tilanne, jossa kansainv\u00e4linen, rajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on funktionaalista ns. matalan politiikan aloilla. N\u00e4ihin turvallisuuspolitiikka ei perinteisesti kuulu, sen sijaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu, tiede ja koulutus, kulttuuri kuuluvat. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 arktisen alueen yhteisty\u00f6ss\u00e4, jossa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu oli se yhteisty\u00f6n alue, jolla nykyinen kansainv\u00e4linen arktinen yhteisty\u00f6 aloitettiin, kun taas perinteinen turvallisuuspolitiikka ja sotilaspolitiikka j\u00e4tettiin asialistan ulkopuolelle. My\u00f6s maailma ja kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestyskin ovat muuttuneet melko paljon sitten kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen.<\/p>\n
Yleisess\u00e4 poliittisessa keskustelussa ja tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 valtavirran tulkinta on, ett\u00e4 juuri ilmastonmuutos on se p\u00e4\u00e4laukaisin arktisen alueen viimeaikaisille geopoliittisille muutoksille, joista viimeaikaisin on uuden valtameren \u2019l\u00f6yt\u00e4minen\u2019 er\u00e4\u00e4nlaisena geopoliittisen kuvittelun muotona: Pohjoinen j\u00e4\u00e4meri ilman j\u00e4\u00e4peitett\u00e4, kuten Alaskan senaattori Mark Begich puheessaan helmikuussa 2013 totesi. Arktisen alueen moniulotteisten muutosten, jotka ovat todella merkitt\u00e4vi\u00e4, takana on my\u00f6s muita syit\u00e4, kuten kaukokulkeutuvat saasteet ja niiden aiheuttama ymp\u00e4rist\u00f6her\u00e4\u00e4minen pohjoisilla alueilla, erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Atlantin alueella.<\/p>\n
Voidaankin todeta, ett\u00e4 geopoliittista vakautta ja rauhaa sek\u00e4 ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta pohjoisessa eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n uhkaa sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo tai maailmanlaajuiset ydinasej\u00e4rjestelm\u00e4t. Sen sijaan kaukokulkeutuvat ilman- ja vedensaasteet, nopeasti etenev\u00e4 ilmastonmuutos ja luonnonvarojen massaluonteinen hy\u00f6dynt\u00e4minen vaarantavat sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ett\u00e4 ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen turvallisuuden. Ydinturvallisuus on pitk\u00e4lti se vertauskuva, jolla on kuvattu ja k\u00e4sitteellistetty ymp\u00e4rist\u00f6n ja turvallisuuden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Ne uhkaavat my\u00f6s rannikkovaltioiden suvereniteettia.<\/p>\n
Ilmastonmuutos on ennen kaikkea globaali ilmi\u00f6. Sen \u2013 puhuttaessa siis ilmaston globaalista (nopeasta) l\u00e4mpenemisest\u00e4 – ensimm\u00e4isi\u00e4 uhreja eiv\u00e4t ole Arktis vaan Intian valtameren ja Tyynenmeren pienet ja matalat saarivaltiot, kuten Malediivit, sek\u00e4 alavat rannikkovaltiot, kuten Bangladesh. Jo puolenmetrin merenpinnan nousu olisi n\u00e4ille alaville maille kohtalokas. Pohjoisen uuden j\u00e4rjestyksen turvaaminen ei tarkoita vain alueen luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misen s\u00e4\u00e4telemisest\u00e4 ja energiaturvallisuutta. T\u00e4ten globaalit ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat, joista monet liittyv\u00e4t turvallisuuteen, ovat vaikuttaneet arktisella alueella jo jonkin aikaa, eik\u00e4 ilmastonmuutos ole ensimm\u00e4inen.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi alueen luonnonvarojen ja energiaturvallisuuden strateginen asema saattaa luoda uudenlaisen taloudellisen ja poliittisen kilpailutilanteen, varsinkin energiavarojen niukentuessa ja globaalin talouden kriisiytyess\u00e4. Jo nyt valtioiden suvereenius ja kansallinen turvallisuus ovat korostuneet J\u00e4\u00e4meren rannikkovaltioiden politiikoissa, mik\u00e4 ei kuitenkaan ole n\u00e4kynyt lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 poliittisena tai sotilaallisena j\u00e4nnitteen\u00e4. Peliss\u00e4 on my\u00f6s immateriaalisia asioita ja arvoja, kuten luonnon monimuotoisuus, pohjoisten kansojen perinnetieto, alueen merkitys ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa sek\u00e4 vakaus ja rauha.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeinen arktinen alue on, ainakin toistaiseksi, onnistunut s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittisen vakautensa ja pysytt\u00e4ytynyt aseellisten konfliktien ulkopuolella. N\u00e4in siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 viimeisten kymmenen vuoden aikana on useaan otteeseen, jo ennen Ukrainan kriisi\u00e4, on ennustettu aseellista konfliktia arktisilla alueilla, erityisesti Nato-maiden ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Ja on esitetty v\u00e4itteit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 varustautuu sotilaallisesti pohjoisessa, tai ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on arktisella alueella revisionistinen valta. Ryhtym\u00e4tt\u00e4 ennakoimaan tai ennustamaan mit\u00e4\u00e4n, niin olen artikkelissani esitt\u00e4nyt useita perusteita sille, ett\u00e4 arktinen alue, Kansainv\u00e4lisen avaruusaseman ohella, on muodostumassa poikkeukseksi suurvaltojen suhteissa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Alueella on jopa potentiaalia tulla uudeksi ja mielenkiintoiseksi poikkeuksellisuuden vertauskuvaksi kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeist\u00e4 uutta turvallisuusj\u00e4rjestyst\u00e4 koetellaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 2010-luvulla: ensinn\u00e4kin arktisesta alueesta luonnonvaroineen on tullut uusi globaalin kiinnostuksen kohde monille pohjoisen pallonpuoliskon valtioille ja kaikille suurille talouksille. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti energiavarojen massamittaisen hy\u00f6dynt\u00e4misen lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 sek\u00e4 valtioiden pyrkimyksen\u00e4 hankkia uusia luonnonvaraoptioita. Energiaturvallisuudesta tuli 2000-luvun aliussa valtioiden politiikan uusi painopiste, mik\u00e4 puolestaan johti niin sanottuun arktiseen paradoksiin: alueen rikkaisiin fossiilisten luonnonvarojen esiintymiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n paremmin k\u00e4siksi, kun Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren j\u00e4\u00e4peite sulaa, ja vastaavasti kasvava fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 kiihdytt\u00e4\u00e4 maapallon l\u00e4mpenemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ns. Arktinen paradoksi my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 taloudellista kilpailua ja luo potentiaalisia konflikteja, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan ole (viel\u00e4) materialisoituneet. Toisekseen j\u00e4rjestyst\u00e4 koettelevat L\u00e4hi-id\u00e4n tilanne ja jatkuva taistelu kansainv\u00e4list\u00e4 terrorismia vastaan, erityisesti Syyrian sis\u00e4llissota, ja Ukrainan kriisi \/ sota, jossa arktisen alueen valtioista Ven\u00e4j\u00e4 ja Yhdysvallat ovat selke\u00e4sti vastakkain, sek\u00e4 uudenlainen id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4linen (geo)poliittinen j\u00e4nnite.<\/p>\n
Arktisen alueen vakaus on toistaiseksi s\u00e4ilynyt ja sen taustalla oleva kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 tiivistynyt. Jos pohjoisen valtiot todella asettavat etusijalle kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n ja sen tuoman vakauden sek\u00e4 vastustavat pohjoisten alueiden militarisointia, niin nykyinen j\u00e4rjestys s\u00e4ilyy ja yhteisty\u00f6 saa mahdollisuuden syventy\u00e4. Lis\u00e4ksi tarvitaan sek\u00e4 toimivia hallintarakenteita haavoittuvan ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi ett\u00e4 (ydin)aseriisuntaa alueen asej\u00e4rjestelmien purkamiseksi. T\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 vakaudesta huolimatta pitemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 on hyvi\u00e4 perusteita ehdottaa, jopa vaatia, arktisen alueen muuttamista ydinaseista vapaaksi vy\u00f6hykkeeksi.<\/p>\n
Paljon riippuu arktisen alueen valtioista ja niist\u00e4 kriteereist\u00e4, joiden perusteella ne tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ja siten valitsevat joko syvenev\u00e4n yhteisty\u00f6n tai eskaloituvan ja konflikteihin ajautuvan politiikan. Paljon my\u00f6s riippuu kriteereist\u00e4, joilla alueen kahta suurvaltaa, Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Yhdysvaltoja – ne ovat maailman johtavat ydinasevallat – jatkossa suhtautuvat ydinasej\u00e4rjestelmiins\u00e4 \u2013 niit\u00e4 kehitt\u00e4en ja edelleen rakentamien vai purkaen \u2013 ja millaisia sotilasdoktriineja ne hyv\u00e4ksyv\u00e4t. Ehk\u00e4 on oikeutettua todeta, ett\u00e4 valtiot, mukaan lukien em. kaksi suurvaltaa, ovat jo tehneet valintansa, joka on kansainv\u00e4linen, paljolti funktionaalinen, yhteisty\u00f6 ja sit\u00e4 kautta syntyv\u00e4 poliittinen vakaus. T\u00e4ss\u00e4 \u2013 siis vakauden s\u00e4ily(tt\u00e4)misess\u00e4 ja demokratian toteut(ta)umisessa \u2013 niill\u00e4 on kansalaisten ja kansalaisyhteiskuntien t\u00e4ysi tuki, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ehto rauhan s\u00e4ilymiselle ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen rakentamiselle alueella.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeinen haaste ja teht\u00e4v\u00e4 on, miten siirty\u00e4 vakaudesta rauhanomaiseen muutokseen ja kohti positiivista rauhaa, arktisesta sirkumpolaarisesta vakaudesta (engl. \u2018Circumpolar Stability\u2019) pohjoismaiseen rauhaan (engl. \u2018Nordic Peace\u2019). T\u00e4m\u00e4 onkin jo haasteellisempaa, sill\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 muutosta alueen valtioiden turvallisuusparadigmassa, kuten olen per\u00e4\u00e4nkuuluttanut. Ettei en\u00e4\u00e4 puhuttaisi niink\u00e4\u00e4n yhden valtion kilpailevasta, yksipuolisesta turvallisuudesta, jonka armeija takaa, vaan globaalista turvallisuudesta ja keskin\u00e4isriippuvuudesta. T\u00e4m\u00e4 toteutuessaan v\u00e4hent\u00e4isi perinteiseen turvallisuuteen ja asej\u00e4rjestelmiin liittyv\u00e4\u00e4 mystifiointia sek\u00e4 valtion ja sen (turvallisuuspoliittisen) eliitin\/eliittien kontrollia ihmisist\u00e4. Turvallisuusstrategioissa ja sotilaspolitiikassa paradigman muutos on aina mahdollinen, muttei helppoa eik\u00e4 yksikertaista toteuttaa, se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole arktisilla alueilla kovin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n
Lassi Heininen
\nArktisen politiikan professori
\nLapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta<\/p>\n
Aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta:<\/p>\n
The Arctic Yearbook 2016 \u2013 \u201cThe Arctic Council \u2013 20 Years of Cooperation & Policy-Shaping.\u201d Thematic Network on Geopolitics and Security, and Northern Research Forum. On-line \u2013
\nhttp:\/\/www.arcticyearbook.com<\/p>\n
Heininen, L. (ed.), Future Security of the Global Arctic. State Policy, Economic Security and Climate.
\nBasingstoke: Palgrave Macmillan, Palgrave Pivot, 2016.<\/p>\n
Heininen, Sergunin & Yarovoy, The Russian Arctic Strategies and Policies: avoiding a new Cold War. The
\nValdai International Discussion Club, Russia. October 2014.<\/p>\n
Heininen ja Palosaari (eds.), J\u00e4it\u00e4 poltellessa. Suomi ja arktisen alueen tulevaisuus. Rauhan- ja
\nkonfliktintutkimuskeskus TAPRI, Tampereen yliopisto. Tampere 2011.<\/p>\n
Heininen, Lassi, \u201cPohjoiset alueet muutoksessa \u2013 geopoliittinen n\u00e4k\u00f6kulma.\u201d Politiikka<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lassi Heininen Maapallon pohjoisimmilla alueilla alkoi 1980-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4 geopoliittinen muutos, jossa kylm\u00e4n sodan asevarustelu ja suurvaltakonflikti vaihtui kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja poliittiseen vakauteen. Pohjoisten ihmisten ja kansalaisyhteiskuntien huoli saasteista ja muista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista yll\u00e4tti alueen valtiot ja painosti ne ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi. Vuonna 1991 allekirjoitettu Rovaniemen julistus johti laajaan funktionaaliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n alueen kahdeksan valtion ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9,54,13],"tags":[64,63,62,33],"class_list":["post-1748","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-analyysit","category-vieraskyna","tag-arktinen-alue","tag-arktinen-politiikka","tag-arktis","tag-turvallisuuspolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1748","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1748"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1748\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1750,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1748\/revisions\/1750"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1748"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1748"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1748"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}