{"id":1736,"date":"2016-11-26T06:55:48","date_gmt":"2016-11-26T06:55:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1736"},"modified":"2022-03-31T09:55:23","modified_gmt":"2022-03-31T09:55:23","slug":"vieraskyna-sulassa-sovussa-ilmastonmuutos-ja-arktinen-alue","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2016\/11\/26\/vieraskyna-sulassa-sovussa-ilmastonmuutos-ja-arktinen-alue\/","title":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4: Sulassa sovussa. Ilmastonmuutos ja arktinen alue."},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Teemu Palosaari<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kello n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmea vaille keskiy\u00f6t\u00e4. Eik\u00e4 mik\u00e4 tahansa kello, vaan <a href=\"http:\/\/thebulletin.org\/timeline\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Tuomiop\u00e4iv\u00e4n kello<\/a>. <em>Bulletin of the Atomic Scientist<\/em> -lehden kannessa on vuodesta 1947 alkaen ollut kello, joka mittaa ihmiskunnan j\u00e4ljell\u00e4 olevaa aikaa. Keskiy\u00f6 tarkoittaa globaalia katastrofia, maailmanloppua. Aikaisempina vuosikymmenin\u00e4 minuuttiviisaria siirrettiin taaksep\u00e4in esimerkiksi kun aseidenriisuntaneuvottelut edistyiv\u00e4t, eteenp\u00e4in kun suurvallat tekiv\u00e4t ydinkokeita tai ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia ydinaseita. Vuodesta 2007 alkaen perusteissa on ollut mukana my\u00f6s ilmastonmuutos ja sen aiheuttama vahinko muun muassa ekosysteemeille ja napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6ille. Kun viisareita viimeksi siirrettiin eteenp\u00e4in vuonna 2016, perusteissa mainittiin mittaushistorian l\u00e4mpimin vuosi sek\u00e4 globaalin keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu.\u00a0<!--more Jatka lukemista--><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\u201cThe Arctic is Ground Zero for climate change\u201d, sanoi YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Ban Ki-moon vastaanottaessaan Islannissa <a href=\"https:\/\/vimeo.com\/187339297\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Arctic Circle -palkinnon<\/a>, joka my\u00f6nnettiin h\u00e4nelle Pariisin ilmastosopimuksen eteen tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Arktisella alueella ilmasto l\u00e4mpenee nopeammin kuin muualla. Lis\u00e4ksi j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja merij\u00e4\u00e4n sulaminen on tuonut ulottuville merkitt\u00e4vi\u00e4 mineraali-, kaasu- ja \u00f6ljyvaroja sek\u00e4 uusia meriv\u00e4yli\u00e4. Kansainv\u00e4lispoliittisesti aluetta on tutkimuksessa kuitenkin pidetty varsin vakaana ja rauhanomaisena, vaikka mediakuva usein toiselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin. N\u00e4in ollen merkitt\u00e4vimm\u00e4t turvallisuushaasteet alueella koskevat laajaa, inhimillist\u00e4 turvallisuutta, eiv\u00e4t sotilaallista turvallisuutta. Esimerkiksi paikallisiin elinkeinoihin, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja terveyteen sek\u00e4 maanomistukseen kohdistuu uudenlaisia haasteita.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Arktinen alue ei ole koekentt\u00e4 ainoastaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille, vaan my\u00f6s sille, miten ilmastonmuutokseen reagoidaan. Porataanko lis\u00e4\u00e4 \u00f6ljy\u00e4, vaikka sen polttaminen edist\u00e4isi ilmastonmuutosta ja sulattaisi lis\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4? Pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 sopeutumaan ilmastonmuutokseen vai hillitsem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kaikin voimin? Viime aikoina arktinen keskustelu on saanut globaaleja ilmastoeettisi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilan nousun pit\u00e4minen alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uusien fossiilisten energiavarantojen etsimisen sijaan iso osa jo l\u00f6ydetyist\u00e4 tulee j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sulavan j\u00e4\u00e4n alta paljastuvan arktisen \u00f6ljyn ja kaasun hy\u00f6dynt\u00e4minen onkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 globaali ilmastopoliittinen kysymys. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Arktisen alueen ratkaisuihin kohdistuu juuri nyt maailmanlaajuinen huomio, etenkin kun j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja merij\u00e4\u00e4n sulaminen n\u00e4kyy merenpinnan nousuna ymp\u00e4ri maapallon. Porata vai eik\u00f6 porata, kas siin\u00e4 pulma. Keskustelu jatkuu, kello k\u00e4y.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.uta.fi\/yky\/en\/research\/tapri\/Staff\/Palosaari.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Teemu Palosaari<\/strong><br \/>\n<\/a>Tutkijatohtori<br \/>\nRauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI<\/p>\n<p>Ilmastonmuutosta k\u00e4sittelev\u00e4 <em>Hiilivapaa kuunnelma<\/em>:<\/p>\n<div class=\"entry-content-asset videofit\"><iframe loading=\"lazy\" title=\"Hiilivapaa kuunnelma, osa 1\" width=\"720\" height=\"405\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Jp-DvehepAo?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen><\/iframe><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teemu Palosaari Kello n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmea vaille keskiy\u00f6t\u00e4. Eik\u00e4 mik\u00e4 tahansa kello, vaan Tuomiop\u00e4iv\u00e4n kello. Bulletin of the Atomic Scientist -lehden kannessa on vuodesta 1947 alkaen ollut kello, joka mittaa ihmiskunnan j\u00e4ljell\u00e4 olevaa aikaa. Keskiy\u00f6 tarkoittaa globaalia katastrofia, maailmanloppua. Aikaisempina vuosikymmenin\u00e4 minuuttiviisaria siirrettiin taaksep\u00e4in esimerkiksi kun aseidenriisuntaneuvottelut edistyiv\u00e4t, eteenp\u00e4in kun suurvallat tekiv\u00e4t ydinkokeita tai ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54,13],"tags":[64,63,62],"class_list":["post-1736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","category-vieraskyna","tag-arktinen-alue","tag-arktinen-politiikka","tag-arktis"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1736"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1738,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions\/1738"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}