{"id":1542,"date":"2021-06-03T21:38:45","date_gmt":"2021-06-03T21:38:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1542"},"modified":"2024-03-15T07:16:20","modified_gmt":"2024-03-15T07:16:20","slug":"covid-19-viruksesta-levitetyn-disinformaation-monitasoisuus-ja-sen-vaikutukset-poliittiseen-luottamukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/2021\/06\/03\/covid-19-viruksesta-levitetyn-disinformaation-monitasoisuus-ja-sen-vaikutukset-poliittiseen-luottamukseen\/","title":{"rendered":"Covid-19-viruksesta levitetyn disinformaation monitasoisuus ja sen vaikutukset poliittiseen luottamukseen"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n
\n
\n

Vaikka disinformaatio on ollut tiedostettu ilmi\u00f6 jo pidemp\u00e4\u00e4n, erityisesti sosiaalisen median aikakaudella sen syvyys ja kyky saavuttaa erilaisia ihmisryhmi\u00e4 on saavuttanut uuden ulottuvuuden. Verkostomaisen viestinn\u00e4n kasvaessa entisest\u00e4\u00e4n ja aiempaa kovemmalla tahdilla, tulee my\u00f6s disinformaation monitasoisuuden hahmottamisesta sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aiheuttamien vaikutusten havainnoimisesta entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 esimerkiksi suhteessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteiskuntaamme hallitsevaan koronapandemiaan.<\/em><\/p>\n

\"\"
L\u00e4hde: CalMatters, ”Conspiracy theory doctor surrenders medical license” (8.2.2021).<\/figcaption><\/figure>\n
\n

Vaikka me ihmiset olemme kautta aikojen n\u00e4hneet maailman eri tavoin ja t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s pit\u00e4neet erilaisia tietoja joko totuutena tai valheena, on nykyaikana tieteellisesti tuotetun tiedon kohdalla vedetty melko tarkka raja sen v\u00e4lill\u00e4, millaista tietoa voidaan pit\u00e4\u00e4 validina totuutena ja mit\u00e4 taas ihmisi\u00e4 harhaanjohdattavana, valheellisena informaationa. J\u00e4lkimm\u00e4isen\u00e4 esitetty informaation ilmentym\u00e4 voidaan jakaa kahteen muotoon: <\/span>misinformaatioon<\/em> (tahattomasti levitetty tieto) ja <\/span>disinformaatioon <\/em>(tahallisesti levitetty tieto). Yhteiskunnallisesti erityisen suuren uhan luo n\u00e4ist\u00e4 kahdesta j\u00e4lkimm\u00e4inen, disinformaation koskiessa tiedostaen ja tahallisesti harhaanjohtavan tiedon levitt\u00e4mist\u00e4, pyrkimyksen\u00e4\u00e4n saavuttaa esimerkiksi poliittisten tai taloudellisten tarkoitusperien mukaisesti jokin asetettu tavoite.<\/span><\/p>\n<\/div>\n

Disinformaatiota voitaneen katsoa l\u00f6ytyv\u00e4n melkeinp\u00e4 mist\u00e4 tahansa aiheesta aina pienist\u00e4 arkisista kysymyksist\u00e4 monimutkaisiin, koko maailmaa koskettaviin teemoihin ja samaan tapaan sit\u00e4 voidaan my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 syntyv\u00e4n hyvin moninaisista l\u00e4hteist\u00e4 niin perinteisess\u00e4 kuin sosiaalisessa mediassa, tavallisista kansalaisista aina valtiojohtoon saakka. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi disinformaatio my\u00f6s ottaa useita eri ilmentymismuotoja valeuutisista j\u00e4rjestelm\u00e4llisiin salaliittoteorioihin saakka ja esiintyy my\u00f6s hyvin erilaisten tarkoitusperien pohjalta n\u00e4in my\u00f6s omaten aina erilaisia tavoitteita: kuka pyrkii horjuttamaan uskoa esimerkiksi poliittisiin instituutioihin, kuka taas saavuttamaan jotakin henkil\u00f6kohtaista etua tai vaikkapa hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkijoita sek\u00e4 toimittajia.<\/p>\n

Kun t\u00e4m\u00e4n hahmotelman disinformaation monitasoisesta luonteesta yhdist\u00e4\u00e4 vuosina 2020\u20132021 yhteiskuntiamme hallinneeseen ja my\u00f6s mullistaneeseen koronapandemiaan sek\u00e4 siit\u00e4 levitettyyn valtavaan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, syntyy hyvin mielenkiintoinen tarkastelun kohde. Samaan aikaan kun covid-19-viruksesta syntyy paljon uutta, tieteellisesti validia tutkimustietoa, jonka pohjalta pandemiaa pyrit\u00e4\u00e4n pala palalta nujertamaan, kehittyy my\u00f6s valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 disinformaatiota, joka osaltaan viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 esitetyn pyrkimyksen toteutumista. Huomioiden disinformaation l\u00e4hteiden laajuuden, tarkoitusperien sek\u00e4 ilmentymismuotojen moninaisuuden sek\u00e4 tiedon kuluttajien monimuotoisuuden, ovat monet toimijat ymp\u00e4ri maailmaa kohdanneet haasteen: kuinka est\u00e4\u00e4 koronasta levitetyn disinformaation levi\u00e4minen niin, ett\u00e4 pandemiasta voitaisiin yhteistoiminnan voimalla loppujen lopuksi selviyty\u00e4?<\/p>\n

Disinformaation levitt\u00e4minen ketjureaktion muodossa<\/strong><\/h5>\n

Covid-19-viruksesta levitetyn disinformaation monitasoisuus ei t\u00e4ss\u00e4 kohdin kuitenkaan ole ainoa siihen vastaavien toimijoiden haaste: my\u00f6s disinformaation kyky tavoittaa ihmisi\u00e4 tuo omat vaikeutensa tilanteeseen. Vaikka l\u00e4hdekritiikki\u00e4 sek\u00e4 tiedonhankinnan koulutusta on kasvavan tiedon ohessa korostettu, on silti monella t\u00e4st\u00e4 koulutuksesta ulkopuolella olevalla puutteita tietol\u00e4hteiden luotettavuuden arvioinnissa.<\/p>\n

\"\"
L\u00e4hde: Undark, ”Opinion: Medical School Taught Me How to Talk to Conspiracy Theorists” (18.6.2020).<\/figcaption><\/figure>\n
<\/figure>\n

Tutkimusten mukaan disinformaatio itsess\u00e4\u00e4n levi\u00e4\u00e4 esimerkiksi sosiaalisen median kanavassa Twitteriss\u00e4 kuusi kertaa nopeammin kuin tieto, joka on varmistettu tieteellisesti oikeaksi. Kun t\u00e4m\u00e4n tutkimustuloksen yhdist\u00e4\u00e4 siihen faktaan, ett\u00e4 vuonna 2021 Twitterill\u00e4 on 353 miljoonaa aktiivista kuukausittaista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, voitanee disinformaation kyvyn tavoittaa valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 hyvin nopeasti katsoa olevan omaa luokkaansa.Mik\u00e4 sitten vaikuttaa siihen, ett\u00e4 monitasoinen disinformaatio p\u00e4\u00e4see lopulta vaikuttamaan ja jopa muokkaamaan ihmisten mielenmaailmaa n\u00e4in tehokkaasti? T\u00e4h\u00e4n voi vaikuttaa esimerkiksi kyseisten henkil\u00f6iden vaikeus hahmottaa mik\u00e4 tieto on mahdollisesti oikeaa, mik\u00e4 taas v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nykymaailmaa hallitsevassa tiedon paljoudessa. N\u00e4in ollen he ovat osaltaan hyvin alttiita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle ymp\u00e4rist\u00f6lle, joka digitaalisen kehityksen menness\u00e4 eteenp\u00e4in yh\u00e4 enemm\u00e4n pyrkii huomioimaan, mit\u00e4 ihmiset kuluttavat ja millaista tietoa millaisissa kanavissa erilaisille ihmisille kannattaa sy\u00f6tt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n pohjalta voitaneenkin melko ongelmitta n\u00e4hd\u00e4, miksi esimerkiksi juuri disinformaatiota voidaan niin tiedostaen kuin my\u00f6s tiedostomatta pyrki\u00e4 osoittamaan ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 vaikutuksille alttiina oleville henkil\u00f6ille. N\u00e4iden kyseisten henkil\u00f6iden muodostaessa samanlaisten ajatusmaailmojen jakavien kanssa yhteenliittymi\u00e4, on disinformaation v\u00e4litt\u00e4jien helppo kohdistaa tiedotuksensa yhden henkil\u00f6n kautta kokonaisille ryhmittymille. Juuri t\u00e4m\u00e4 sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4jien tapa olla vuorovaikutuksessa muiden k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa, jotka jakavat esimerkiksi saman poliittisen ideologian tai maailmankuvan muodostaen siten hajanaisia, mutta homogeenisia yhteis\u00f6j\u00e4, edist\u00e4\u00e4 disinformaation tavoittavuutta huomattavasti. Viestinn\u00e4n tutkimuksessa t\u00e4llaisista yhteis\u00f6ist\u00e4 onkin vakiintunut termi sosiaalinen kupla tai kaikukammio, joissa yhteis\u00f6jen j\u00e4senet kaikuvat toistensa n\u00e4kemyksi\u00e4 vahvistaen olemassa olevia n\u00e4k\u00f6kulmia.Edell\u00e4 esitetyn kautta voidaan n\u00e4hd\u00e4 syntyv\u00e4n tietynlainen ketjureaktio, jossa disinformaatiota sen monitasoisuus tiedostaen, voidaan yhden ihmisen kautta levitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kanssaan samankaltaisesti ajattelevan ryhm\u00e4n pariin ja heid\u00e4n kauttaan taas uusille ihmisille ja niin edelleen. Kun t\u00e4m\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 disinformaation kykyyn levitt\u00e4yty\u00e4 validia tietoa huomattavasti nopeammin ihmisten k\u00e4siin sek\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen median tarjoamat lukemattomat alustat jatkuvasti kasvavan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n levitykselle, on sen kitkeminen muodostautunut entist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ksi haasteeksi koko yhteiskunnallemme.<\/p>\n

Poliittinen luottamus pandemiassa<\/strong><\/h5>\n

Freedom online coalition<\/a> -j\u00e4rjest\u00f6n julkilausuman mukaan disinformaatio voi my\u00f6s tietyn poliittisen tarkoitusper\u00e4n kautta heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja instituutioihin ja n\u00e4in vaikuttaa suuresti yhteiskunnan toimintakykyyn.<\/p>\n

\"\"
L\u00e4hde: MSNBC News, \u201cCoronavirus conspiracy theories are frustrating ER doctors\u201d (11.5.2020).<\/figcaption><\/figure>\n

Disinformaation kohtaaminen ja\/tai kuluttaminen tietyst\u00e4 aiheesta voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 halukkuutta osallistua niin sanottuihin yhteisiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja tekoihin. Esimerkiksi, alttius rokotevastaiselle tiedolle v\u00e4hent\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti rokotteen ottoa ja vastaavasti alttius ilmastonmuutoksen vastaiselle tiedolle v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6my\u00f6nteist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kontekstissa covid-19-viruksesta levitettyyn disinformaatioon uskominen heikent\u00e4\u00e4 ihmisten luottamusta hallitukseen ja muihin viranomaisiin sek\u00e4 pro-sosiaalisiin asenteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Disinformaation levi\u00e4minen my\u00f6s hukuttaa alleen uskottavia l\u00e4hteit\u00e4 ja johtaa taas kysymykseen; mihin uskaltaa uskoa ja mihin ei? Puutteellinen tai v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen tiedon omaaminen voi lopulta johtaa viruksen tehottomampaan lievent\u00e4miseen sek\u00e4 sen laajempaan levi\u00e4miseen.<\/p>\n

Tieteellisen konsensuksen ja yleis\u00f6n v\u00e4lisen yhteyden katkaiseminen muun muassa rokoteturvallisuudesta, maapallon muodosta tai ilmastonmuutoksesta on ollut olemassa jo useita vuosia. Keskustelun keski\u00f6\u00f6n on noussut yh\u00e4 enemm\u00e4n, miten tunnetasolla koemme asiat. Argumenttien todenper\u00e4isyydell\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4, kun ne esitet\u00e4\u00e4n tarpeeksi uskottavasti puhujan narratiiviin sopivaksi ja tietylle kohdeyleis\u00f6lle, jonka kanssa puhuja pyrkii kannattelemaan suhdetta yleis\u00f6n jo olemassa oleviin mielipiteisiin ja tunnepitoisuuksiin vedoten. Kun argumenteista koostuva narratiivi saa tukevan pohjan, sen kannattajat hoitavat itsest\u00e4\u00e4n tosiasioiden suodatuksen omissa sosiaalisissa kuplissaan. Pandemian aikana ihmiset ovat etsineet paljon tietoa virukseen liittyen internetist\u00e4 ja mediasta. Valtav\u00e4est\u00f6 on hyv\u00e4ss\u00e4 uskossa ottanut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tiedon, joka on olennaisin omaan henkil\u00f6kohtaiseen tilanteeseen ja johon on voinut sekoittua v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista tietoa, ja k\u00e4ytt\u00e4nyt sit\u00e4 n\u00e4in oman tulkintansa pandemiasta muotoilemiseen.<\/p>\n

Mutta ent\u00e4 jos poliittinen johto itse levitt\u00e4\u00e4 harhaanjohtavaa tietoa tai v\u00e4h\u00e4ttelee covid-19-viruksen vakavuutta? Vahvistaako se edelleen kansalaisten poliittista luottamusta? Esimerkiksi Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump vertasi virusta tavalliseen flunssaan ja ehdotti hoitokeinoiksi mm. UV-valon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja jopa desifiointiaineen injektoimista. Konservatiivisen median juontajat sek\u00e4 kommentaattorit ovat my\u00f6s l\u00e4pi pandemian kyseenalaistaneet niin viruksen vakavuutta, kuin sen ehk\u00e4isyyn tarvittavia toimenpiteit\u00e4 esim. maskien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimukset ovat osoittaneet aiempien epidemioiden kanssa, ett\u00e4 kun yhden puolueen johtajat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet terveysviranomaisten suosituksia uhan torjumiseksi, julkinen vastaus jakautui puolueittain. K\u00e4sitykset riskeist\u00e4 voivat my\u00f6s vaihdella konservatiivisen tai liberaalin puolueellisuuden mukaan.<\/p>\n

Trumpin kaltaisten johtohahmojen kannattajien luottamus h\u00e4neen ja heid\u00e4n edustamiensa ryhmi\u00e4 kohtaan ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole laskenut pandemian aikana. P\u00e4invastoin v\u00e4itt\u00e4isimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luottamus on vahvistunut, koska ihmisill\u00e4 on taipumusta etsi\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4 informaatiota, joka tukee heid\u00e4n t\u00e4m\u00e4nhetkisi\u00e4 uskomuksiansa, sek\u00e4 sivuuttaa tiedot, jotka ovat ristiriidassa heid\u00e4n olemassa olevien vahvojen n\u00e4kemysten kanssa.<\/p>\n

Disinformaation havainnoinnin t\u00e4rkeys<\/strong><\/h5>\n

Koronapandemia on osoittanut, ett\u00e4 disinformaation torjumisesta on tullut yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin terveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00f6ille tarvittavien l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisten laitteiden ja tarvikkeiden varmistaminen. Koska disinformaation vaikutus perinteisess\u00e4 mediassa, mutta etenkin sosiaalisen median alustoilla, saavuttavat laajan yleis\u00f6n, tulee sen torjuntaa my\u00f6s priorisoida.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n

Pandemian alusta alkaen digitaalinen media on ollut sek\u00e4 syyllinen, ett\u00e4 vastal\u00e4\u00e4ke disinformaatioon. Sen monitasoisuuden ja ulottuvuuden vuoksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiaan kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6iden kautta niin valtiollisella, alueellisella kuin my\u00f6s globaalisella tasolla. On tosin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 samalla, kun verkostomainen viestint\u00e4 laajentuu ja kehittyy, kehittyv\u00e4t my\u00f6s ratkaisut v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen informaation levitt\u00e4miseen. My\u00f6s tietomme itse viruksesta sek\u00e4 sit\u00e4 parhaiten torjuvista toimintatavoista kehittyv\u00e4t koko ajan, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edelleen kehitt\u00e4\u00e4 terveysviranomaisten viestint\u00e4\u00e4 kansalaisten ajankohtaisen tiedon saavuttamiseksi.<\/p>\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n
\n

Amanda Laurikainen<\/strong> <\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on politiikan tutkimuksen opiskelija, jonka opinnot ovat suuntautumassa kansainv\u00e4liseen politiikkaan. Mielenkiinnon kohteina ovat mm. turvallisuuskysymykset sek\u00e4 post-truth aikakauden poliittinen luottamus.<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n
\n

Maria <\/strong><\/em>Ke<\/strong><\/em>kkonen<\/strong><\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on toisen vuoden politiikan <\/em>tutkimuksen opiskelija, jonka opinnot ovat suuntautumassa valtio-oppiin. Erityisi\u00e4 mielenkiinnon kohteita poliittinen viestint\u00e4 sek\u00e4 kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa.<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\n
\n
\n
\n
\n

L\u00e4hteet\u00a0<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

Dean, Brian (2021) How Many People Use Twitter in 2021? [New Twitter Stats]. <\/em>Backlinko, p\u00e4ivitetty 10.2.2021. Saatavilla: https:\/\/backlinko.com\/twitter-users<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Dizikes, Peter (2018), Study: On Twitter, false news travels faster than true stories. <\/em>MIT News, 8.3.2018. Saatavilla: https:\/\/news.mit.edu\/2018\/study-twitter-false-news-travels-faster-true-stories-0308<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Guo, Lei, Jacob A. Rohde & H. Denis Wu (2020), \u201cWho is responsible for Twitter\u2019s echo chamber problem? Evidence from 2016 U.S. election networks\u201d. Information,<\/em> Communication & Society<\/em>, 23 (2), 234-251. DOI: 10.1080\/1369118X.2018.1499793.<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Kalpokas, Ignas (2019), A Political Theory of Post-Truth<\/em>. Switzerland: Palgrave Pivot, Cham.<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Lachlan, Kenneth A., Emily Hutter & Christine Gilbert (2021), \u201cCOVID-19 Echo Chambers: Examining the Impact of Conservative and Liberal News Sources on Risk Perception and Response\u201d. Health Security<\/em>, 19 (1), 21\u201330. Saatavilla: https:\/\/doi.org\/10.1089\/hs.2020.0176.<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Romer, Daniels & Kathleen Hall Jamieson (2020), \u201cConspiracy theories as barriers to controlling the spread of COVID-19 in the U.S.\u201d Social Science & Medicine<\/em> (1982), 263, 113356\u2013113356. Saatavilla: https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.socscimed.2020.113356.<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Tagliabue, Fabio, Lucca Galassi & Pierpaolo Mariani (2020), \u201cThe \u201cPandemic\u201d of Disinformation in COVID-19\u201d. SN Comprehensive Clinical Medicine<\/em>, 2 <\/em>(9), 1287\u20131289. Saatavilla: https:\/\/doi.org\/10.1007\/s42399-020-00439-1.<\/div>\n
<\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n
Vosoughi, Soroush, Deb Roy & Sinan Aral (2018), \u201cThe spread of true and false news online\u201d. Science (American Association for the Advancement of Science)<\/em>, 359 (6380), 1146\u20131151. Saatavilla:\u00a0 https:\/\/doi.org\/10.1126\/science.aap9559.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka disinformaatio on ollut tiedostettu ilmi\u00f6 jo pidemp\u00e4\u00e4n, erityisesti sosiaalisen median aikakaudella sen syvyys ja kyky saavuttaa erilaisia ihmisryhmi\u00e4 on saavuttanut uuden ulottuvuuden. Verkostomaisen viestinn\u00e4n kasvaessa entisest\u00e4\u00e4n ja aiempaa kovemmalla tahdilla, tulee my\u00f6s disinformaation monitasoisuuden hahmottamisesta sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aiheuttamien vaikutusten havainnoimisesta entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 esimerkiksi suhteessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteiskuntaamme hallitsevaan koronapandemiaan. Vaikka me ihmiset olemme kautta…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[113,110,11,111],"class_list":["post-1542","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","tag-analyysi","tag-disinformaatio","tag-korona","tag-misinformaatio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1542","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1542"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1542\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2618,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1542\/revisions\/2618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1542"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1542"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1542"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}