Shanghain yhteistyöjärjestö – mikä?

Viime viikolla otsikoissa esiintynyt Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) saattoi olla monelle uusi toimija. Mitä siitä pitäisi tietää ja mikä sen merkitys on tällä hetkellä?

Lyhyesti, SCO on vuonna 2001 perustettu politiikan, talouden ja eritoten turvallisuuden saralla toimiva kansainvälinen organisaatio, joka seurasi nk. Shanghai 5 -ryhmää. Sen varsinaisia jäseniä ovat Kiina, Intia, Iran, Kazakstan, Kirgisia, Pakistan, Venäjä, Tadžikistan ja Uzbekistan. Tarkkailija- ja dialogikumppaneina SCO:lla on useita valtiota mm. Keski- ja Etelä-Aasiasta, Lähi-idästä sekä Kaukasiasta.

SCO:ta voidaan pitää osana ei-länsimaisen maailman laajempaa yhteistyöverkostoa, jota johtaa Kiina ja Venäjä. Organisaatioverkosto koostuu SCO:sta, Kollektiivisesta turvallisuusjärjestöstä (CSTO) sekä Itsenäisten valtioiden yhteisöstä (CIS). SCO:ta on kutsuttu lännessä ivallisesti myös “konna-Natoksi.”

SCO:n vuosittainen päämiestapaaminen järjestettiin viime viikolla Samarkandissa, Uzbekistanissa. Tapaamiseen kohdistui Ukrainan sodan vuoksi laajaa huomiota: analyytikot etsivät merkkejä Putinin “viiteryhmän” tuesta tai sen puutteesta, Kiinan Xi ja Putin tapasivat ensi kertaa sodan alun jälkeen ja Iranista tuli juuri SCO:n jäsen.

SCO ja sen viiteryhmä voidaan nähdä lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen edustaman maailmanjärjestyksen vaihtoehtona. Jäsen- ja tarkkailjamaat jakavat keskenään tiettyjä piirteitä: ne ovat itsevaltaisia, voimakkaan riippuvaisia fossiilisista polttoaineista niin tuotannon kuin kulutuksen suhteen, niillä on heikot suhteet länteen ja useat niistä ovat kuuluneet entisen Neuvostoliiton alueeseen. SCO:n jäsenmaat ovat myös keskeisiä Kiinan Vyö ja Tie -hankkeen infrastruktuuriverkoston näkökulmasta.

SCO:n merkitys on noussut, sillä se on yksi ainoita foorumeja, jonne Venäjän sallitaan tällä hetkellä osallistuvan. SCO:n maat ovat pidättäytyneet asettamasta Venäjälle pakotteita ja ne ovat voineet ostaa Venäjältä edullisesti öljyä ja kaasua sodan alkamisen jälkeen, erityisesti Kiina ja Intia.

Ulkopuoliselle tarkkailijalle SCO:n rinnakkaistodellisuuteen viittaava retoriikka voi olla jopa koomista. Kiina kertoi kokouksen jälkeen, kuinka Kiina ja Venäjä ajavat tasa-arvoisempaa ja järkevämpää kansainvälistä järjestystä ja kuinka he asettavat esimerkin kansainvälisille suhteille. Putin puolestaan ylisti SCO:n yhteisen edun periaatetta, suvereniteetin kunnioitusta ja pidättäytymistä toisten sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Kokouksessa nähtiin joitain viitteitä siitä, että SCO:n maiden tuki Venäjälle ei ole ehdotonta. Putin esimerkiksi lausui ääneen sen, että Kiinalla on “joitain huolia” liittyen Ukrainan sotaan. Luultavasti tämä tapahtui Kiinan pyynnöstä. Putin pistettiin myös tapojensa vastaisesti odottamaan keskustelukumppaniaan – hiljainen signaali. Kokouksen yhteisessä julkilausumassa ei viitattu lainkaan Ukrainan sotaan tai Venäjän kansainväliseen asemaan. Intian pääministeri Modi tuomitsi Venäjän hyökkäyksen keskustelussaan Putinin kanssa.

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *