Mitä käynnissä oleva globaali ruokakriisi kertoo ruokaturvan tilasta?

World Food Program WFP:n tukemien ihmisten odotetaan kasvavan 20 miljoonalla tänä vuonna – WFP:n kustannukset ovat kasvaneet 70 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla kuukaudessa johtaen hätäruoka-avustuksen leikkauksiin. Mistä on kyse?

Maailmassa on tällä hetkellä 276 miljoonaa ihmistä nälkiintymisen partaalla. Ennen COVID-19 pandemiaa vastaava luku oli 135 miljoonaa ja vuonna 2017 80 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan nälkäisiä ihmisiä on maailmassa 811 miljoonaa. Nälänhädän partaalla olevia ihmisiä löytyy lähes 49 miljoonaa 43 maasta. WPF ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoittivat tammikuussa julkaisemassaan raportissa 20 ”hunger hotspotista”, eli maista ja alueista, joiden akuutti ruokaturvattomuus tulee todennäköisesti pahenemaan helmikuun ja toukokuun välillä. Nämä hotspotit sijaitsevat Afrikassa ja Lähi-idässä, joissa asuvat maailman köyhimmät ihmiset.

Afrikan sarvessa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueella brutaalilla tavalla. Miljoonat ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta ja satoja tuhansia ihmisiä on nälkäkuoleman partaalla. Esteet humanitaarisen avun toimittamisessa ja polttoaineiden hinnan nousu vaikeuttavat alueiden humanitaarista tilannetta entisestään.

Käsillä on niin sanottu täydellinen myrsky, jossa kriisit ja ongelmat ovat kumuloituneita ja linkittyneitä toisiinsa: ilmastonmuutos ja kuivuus, konfliktit ja epävakaus sekä köyhyys ja globaali epätasa-arvoisuus. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli viimeinen naula arkkuun. Vuonna 2022 ongelmana on pääasiassa ruoan hinta.

Sodan seurauksena tuleva ukrainalainen sato uhkaa jäädä pieneksi. Sota vaikuttaa kuitenkin myös muihin Euroopan maihin. Suurin osa Euroopassa käytetyistä lannoitteista, tai ainakin niiden raaka-aineista, on tuotu Venäjältä. Pakotteiden seurauksena tuonti on pysähtynyt ja hinnat nousseet. Hinnankorotukset koituvat monien viljelijöiden kohtaloksi ympäri Eurooppaa, jolloin mahdollista on, että vuonna 2023 ongelmaksi muodostuu myös ruoan saatavuus. On mahdollista, että pahin ruokapula iskee vasta muutaman vuoden kuluttua, kun nykyiset varastot on käytetty loppuun. Ukraina on aikaisemmin viljellyt tarpeeksi ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Markkinoiden epävakaus uhkaa lisääntyä entisestään Ukrainan ollessa pois markkinoilta.

Valtaosa akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivistä alueista ovat olleet riippuvaisia Ukrainasta Mustanmeren kautta tuodusta viljasta. Esimerkiksi Somaliassa ja Beninissä 100 % viljasta tuodaan joko Ukrainasta tai Venäjältä, Egyptissä vastaava luku on 81 %. Tällä hetkellä vilja seisoo siiloissa Mustanmeren rannalla olevissa satamissa, jotka ovat suljettuina sodan seurauksena. Polttoaine- ja kuljetuskustannusten nousun myötä myös ruoan hinta on noussut nostaen samalla humanitaarisen avun toimittamisen kustannuksia.

Kansainvälinen yhteisö moittii Venäjää ruokakriisin käyttämisestä välineenä omien intressiensä saavuttamiseksi. Venäjä puolestaan syyttää tilanteesta länsimaiden harjoittamaa kolonialismia ja sille yksipuolisesti asetettuja pakotteita. Joka tapauksessa kovimman hinnan väännöstä maksavat maailman köyhimmät ihmiset, maailman köyhimmillä ja epävakaimmilla alueilla, jotka ovat jo maksaneet kovan hinnan kehittyneiden maiden valtakamppailuista. Köyhimmän ihmisryhmän lisäksi kriisi iskee meihin kaikkiin yleisen inflaation myös nostaessa ruoan hintaa.

Ruokaturvan heikkeneminen johtaa nälänhädän pahenemiseen, jo entisestään epävakaiden tai konflikteista kärsivien alueiden ja maiden turvallisuustilanteen heikkenemiseen sekä lopulta väistämättömiin muuttovirtoihin ihmisten paetessa joko nälkää tai väkivaltaa tai molempia.
Toistuvat ruokakriisit osoittavat rakenteellisia ongelmia paikallisissa, kansallisissa mutta myös globaalissa ruokajärjestelmässä, jotka ylläpitävät heikkoa ruokaturvaa. Olennaista olisi yhtäältä tehostaa ruoantuotantoa, toisaalta kiinnittää huomiota ruoantuotannon resilienssiin ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja ekologiseen kestävyyteen. Esimerkiksi afrikkalaiselle maataloudelle on hyvin ominaista alhainen tuottavuus. Epäsäännöllistyvät sade- ja kuivuusjaksot tulevat myös vaarantamaan satoja tulevaisuudessa yhä useammin.

Ongelmat globaalissa ruokajärjestelmässä on tunnustettu laajalti. Viime vuonna järjestettiin YK:n historian ensimmäinen ruokajärjestelmähuippukokous, jonka avulla pyrittiin löytämään keinoja korjata nykyistä ruokajärjestelmää, joka ei pysty poistamaan nälkää ja aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia. Kyseinen kokous sai toisaalta kritiikkiä siitä, että sen nähtiin antavan liiaksi vaikutusvaltaa globaaleja ruokamarkkinoita hallitseville kansainvälisille suuryrityksille.

Käsillä olevassa ruokaturvakriisissä onkin kyse paljon laajemmasta kysymyksessä. Sota Ukrainassa onkin tuonut esiin globaalin ruokaturvajärjestelmän heikkouksia, mutta se ei yksin selitä sitä.