Romanian parlamenttivaalit 2020 – EU:lle toiveita paremmasta?

Euroopan unionin kuudenneksi suurimmassa jäsenmaassa käytiin kuun alussa parlamenttivaalit, jotka tahdittavat unioninkin lähivuosien kehitystä. EU voi hetkeksi hengähtää, sillä äärioikeiston noususta huolimatta maahan muodostui euromyönteinen hallitus. Oikeusvaltio ei siis ole uhattuna – ainakaan toistaiseksi.

 

Euroopan unioni on paininut viime vuodet itäisten jäsenmaidensa oikeusvaltio-ongelmien kanssa. Viktor Orbánin johtama Unkari ja Laki ja Oikeus -puolueen kontrolloima Puola aiheuttavat jatkuvasti päänvaivaa Brysselissä. Myös romanialainen yhteiskunta on kuohunut 2010-luvulla. Europarlamentissa sosiaalidemokraattista S&D-ryhmää edustavan PSD:n johdolla Romanian oikeuslaitos, kansalaisyhteiskunta ja demokratia vaikuttivat olevan tulilinjalla erityisesti vuosina 2017-2019, jolloin Bukarestin kadut täyttyivät mielenosoittajista kuukausittain. Massaprotestien myötä pääministeri vaihtui useampaan otteeseen, ja toukokuussa 2019 PSD:n de facto -johtaja Liviu Dragnea tuomittiin korruptiosta vuosiksi kalterien taa.

Romanian kommunistisesta puolueesta polveutuvan PSD:n hallituskausi päättyi marraskuussa 2019, kun sen vähemmistöhallitus sai epäluottamuslauseen. Uuden vähemmistöhallituksen muodosti keskustaoikeistolainen PNL, nostaen puheenjohtajansa Ludovic Orbanin pääministeriksi.

PNL:n tynkäkaudella oikeusvaltio ei joutunut moukaroitavaksi, mutta toivottuja reformejakaan ei nähty. PNL:n kykyä johtaa Romaniaa pandemia-aikana kyseenalaistettiin erityisesti tänä syksynä, kun maan tartuntaluvut nousivat kohisten ja valmiiksi heikko terveydenhuolto nitisi liitoksissaan.

Parlamenttivaalit 2020 – voittajia etsimässä

Joulukuun parlamenttivaaleja sävytti apatia. PSD:n aiheuttama turbulenssi oli tuoreessa muistissa, eikä PNL:n kausikaan herättänyt romanialaisissa riemunkiljahduksia. Koronan ja passivoivien vaihtoehtojen myötä vaalien äänestysprosentti jäi demokraattisen Romanian historian matalimmaksi – ainoastaan noin 32 % äänioikeutetuista käytti kansalaisoikeuttaan.

Oikeistoliberaali hallitus, EU:n hengähdystauko?

PNL pääsi kakkossijastaan huolimatta muodostamaan keskustaoikeistolaisen hallituksen euromyönteisen USR PLUS:n ja Transilvanian unkarilaisia edustavan UDMR-pienpuolueen kanssa. Pääministeriksi nousee PNL:n Florin Cîțu, joka toimi edellisen hallituksen valtiovarainministerinä.

Uusi hallituskoalitio antaa EU:lle mahdollisuuden hengähtää – PNL ja USR PLUS ovat julkisesti sitoutuneet oikeusvaltioon ja ovat ainakin nimellisesti myönteisiä EU:ta ja sen integraatiota kohtaan. Esimerkiksi Aleksanteri-instituutin yliopistonlehtori Katalin Miklóssy luonnehti vaalipäivänä PNL:ää Twitterissä ”ainoaksi voimaksi, joka voisi vielä kääntää Romanian kurssia”.

Joulukuun parlamenttivaaleja voidaankin matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta pitää jonkinlaisena Romanian EU-myönteisyyden mittarina: vastakkain olivat nimenomaan konservatiivinen ja euroskeptinen PSD sekä liberaali, euromyönteinen PNL. Toistaiseksi EU-myönteiset voimat ottivat tässä kamppailussa erävoiton.

Diaspora äärioikeiston nostajana

Vaikka Romaniakin on 2010-luvulla paininut oikeusvaltiohaasteiden kanssa, se oli toistaiseksi säästynyt muuta Eurooppaa vavisuttaneelta äärioikeiston nousulta. Lento ei jatkunut ikuisesti, sillä PSD:n ja PNL:n kamppailun lomassa äärioikeistolainen ja nationalistinen AUR ylitti viiden prosentin äänikynnyksen ensimmäistä kertaa.

AUR on uusi tulokas Romanian sirpaleisella puoluekentällä, mutta toimintatavoiltaan ja arvoiltaan se muistuttaa muita Euroopan äärioikeistopuolueita. AUR muun muassa vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja pitää koronadenialistisia mielenosoituksia.

”Konservatiivinen vallankumous on tapahtunut”, AUR:n toinen perustaja Claudiu Târziu totesi vaalien jälkeen.

Puolueen linjoissa on myös romanialaista maustetta: AUR ajaa ”kaikkien romanialaisten yhdistämistä”, viitaten Romanian laajaan diasporaan ja naapurimaa Moldovaan, joka kietoutuu kielellisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti tiukasti Romaniaan. Moldovan ”palauttamisella”, eli uudelleenliittämisellä Romaniaan, on ollut suuri rooli romanialaisessa nationalismissa.

Puolueen linja puhutteleekin ulkoromanialaisia, jotka äänestivät huomattavasti maassa asuvia innokkaammin. Noin 270 000 diasporaäänen potista AUR keräsi noin 25 prosenttia.

Romanian suuren diasporan taustalla on toive paremmasta elämästä – maasta on lähdetty massoittain etsimään toimeentuloa ja turvaa erityisesti EU-jäsenyyden mahdollistaman liikkuvuuden myötä. Juuri näihin, itsensä petetyiksi ja unohdetuiksi tunteviin ihmisiin AUR:n nationalistinen ja katkera retoriikka puree tehokkaimmin.  Koronapandemian myötä huono-osaisempien ulkoromanialaisten tilanne vaikeutui entisestään, ja PNL-johtoisen hallituksen kunnioitus diasporaa kohtaan koettiin vajavaiseksi.

Äärioikeiston nousu Romaniassa ei tule yllätyksenä. AUR seuraa eurooppalaista trendiä ja kykeni iskemään diasporan tyytymättömyyteen tavalla, johon maan vaisut valtapuolueet eivät ole pystyneet.

AUR pysyy EU:n helpotukseksi ainakin toistaiseksi oppositiossa. Puolueen vaikutus Romanian politiikkaan lienee kuitenkin samantyylinen, kuin muissakin äärioikeiston nousun kokeneissa demokratioissa: äärinationalistinen retoriikka muuttuu hiljalleen entistä salonkikelpoisemmaksi.

Tulevaisuus: reformeja vai stagnaatiota?

PNL:n johtamalta hallituskoalitiolta kaivataan tekoja sanojen tueksi. Lyhyeksi jääneellä hallituskaudellaan PNL ei kyennyt uudistuksiin, mutta tulevilta vuosilta sen äänestäjät toivovat vahvempaa puuttumista esimerkiksi Romanian korruptio-ongelmiin ja heikkoon terveydenhuoltoon. PNL:n ja USR PLUS:n kampanjoissa annettiin lupauksia esimerkiksi oikeusjärjestelmän reformista, joka turvaisi sen riippumattomuuden tulevaisuudessa.

Molemmat oikeistopuolueet ovat myös korostaneet tiukan talouskurin tarvetta. PSD:n kaudella 2016-2019 julkisen sektorin kulutusta lisättiin talouskasvun tehostamiseksi, mikä epävakautti valtion budjettia.

”Romania tarvitsee vastuullisen hallituksen, hallituksen, joka kunnioittaa kansan tahtoa kehittää ja modernisoida Romaniaa”, puolueen puheenjohtaja Ludovic Orban totesi vaaleja seuranneen pääministerieronsa yhteydessä.

Bryssel voi olla Romanian vaalien jälkeen vähintäänkin helpottunut, kenties jopa varovaisen toiveikas. Unionille Romania on usean vuoden ajan ollut vähintäänkin lisäpäänvaiva Unkarin, Puolan ja alueen monien muiden kipupisteiden lisäksi. PNL ja USR PLUS antoivat vaalien alla kovia lupauksia, jotka EU ja liberaalit romanialaiset toivovat niiden pitävän. Aiemmin PNL on näyttäytynyt lähinnä kädenlämpöisenä ja reformikyvyttömänä – jos Romania haluaa kehittyä, myös PNL:n tulee lunastaa potentiaalinsa paremmin.

 

Juho Pitkänen

Kirjoittaja on Itä-Eurooppaan hurahtanut kolmannen vuoden politologi, joka muuttaa tammikuussa vuodeksi Bukarestiin.