{"id":2976,"date":"2026-04-26T12:35:41","date_gmt":"2026-04-26T12:35:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2976"},"modified":"2026-04-26T12:35:43","modified_gmt":"2026-04-26T12:35:43","slug":"voiko-euroopasta-tulla-resilienssivalta-varautuminen-euro-ja-strateginen-autonomia-murroksen-keskella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2026\/04\/26\/voiko-euroopasta-tulla-resilienssivalta-varautuminen-euro-ja-strateginen-autonomia-murroksen-keskella\/","title":{"rendered":"Voiko Euroopasta tulla resilienssivalta? \u2013 Varautuminen, euro ja strateginen autonomia murroksen keskell\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja: Lauri Aaltonen<\/em><\/p>\n

Euroopan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut nopeasti ja pakottaa tarkastelemaan<\/span> varautumista ja kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 uudesta kulmasta. Euroopan unionin sis\u00e4inen yhten\u00e4isyys ja taloudellinen vakaus ovat koetuksella, ja kriisit limittyv\u00e4t toisiinsa sen sijaan ett\u00e4 seuraisivat toisiaan. Kyse ei ole vain turvallisuuspolitiikasta, vaan Euroopan kyvyst\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4 arjessa ja rakentaa uskottavaa strategista autonomiaa eli toimintakyky\u00e4 ilman kriittisi\u00e4 ulkoisia riippuvuuksia.<\/span><\/p>\n

Samaan aikaan EU:ssa on her\u00e4tty siihen, ettei turvallisuus ole en\u00e4\u00e4 erillinen politiikan alue vaan koko integraation perusta. <\/span>Sauli Niinist\u00f6n<\/b> laatima raportti<\/span><\/a> EU-komissiolle korostaa, ett\u00e4 Eurooppa tarvitsee \u201cuuden ajattelutavan\u201d, jossa varautuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteisen\u00e4 vastuuna ja osana unionin uskottavuutta.<\/span><\/p>\n

Ajatuksena on varmistaa, ett\u00e4 Eurooppa kykenee toimimaan my\u00f6s silloin, kun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma muuttuu arvaamattomaksi. Muutos n\u00e4kyy jo siin\u00e4, miten varautumisesta puhutaan: ei vain kriisinhallintana, vaan kyvykkyyten\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnan perustoimintoja kaikissa olosuhteissa. Raportissa varautuminen kuvataan poikkihallinnolliseksi teht\u00e4v\u00e4ksi, joka koskee yht\u00e4 aikaa infrastruktuuria, taloutta, teknologiaa ja yhteenkuuluvuutta.<\/span><\/p>\n

Niinist\u00f6n raportti korostaa, ett\u00e4 resilienssi rakentuu erityisesti yhteisty\u00f6n, tiedonvaihdon ja jaettujen toimintamallien kautta eik\u00e4 erill\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isill\u00e4 sektoreilla. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma konkretisoituu erityisesti arjen infrastruktuureissa. Energia-, digi- ja logistiikkaverkkojen toimivuus ei ole en\u00e4\u00e4 vain tekninen kysymys vaan keskeinen poliittisen vakauden edellytys.<\/span><\/p>\n

H\u00e4iri\u00f6t n\u00e4iss\u00e4 verkoissa n\u00e4kyv\u00e4t nopeasti kotitalouksien arjessa ja markkinoiden luottamuksessa, siksi varautuminen on my\u00f6s taloudellisen uskottavuuden rakentamista<\/span><\/p>\n

Valuutan uskottavuus ja varautumisen merkitys<\/b><\/p>\n

Valuutan uskottavuus ja sen toimivuus perustuu ennen kaikkea luottamukseen. T\u00e4ss\u00e4 luottamus tarkoittaa konkreettisia asioita, kuten ostovoiman s\u00e4ilymist\u00e4 ja pankkij\u00e4rjestelm\u00e4n vakautta. Valuutan toimivuus puolestaan rakentuu samalle perustalle kuin yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka tarkoittaa kyky\u00e4 toimia silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti.<\/span><\/p>\n

Euro ei ole vain talouspoliittinen j\u00e4rjestely vaan my\u00f6s poliittinen lupaus vakaudesta. Siksi varautuminen ja taloudellinen resilienssi ovat osa sen uskottavuutta tavalla, joka j\u00e4\u00e4 usein julkisessa keskustelussa taka-alalle.<\/span><\/p>\n

\n

\u201cValuutan vakaus ei ole irrallinen taloudellinen ilmi\u00f6,
\nvaan osa yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4.\u201d\u00a0<\/span><\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n

Tuore suomalainen opinn\u00e4ytety\u00f6 Turun kauppakorkeakoulusta<\/span><\/a> korostaa, ett\u00e4 esimerkiksi keskuspankin uskottavuus riippuu rahapoliittisten toimien lis\u00e4ksi my\u00f6s\u00a0 talouden rakenteellisesta kest\u00e4vyydest\u00e4 ja j\u00e4senmaiden velkaantumisen hallinnasta. Ty\u00f6ss\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 euroalueen uskottavuus heikkeni finanssikriisin j\u00e4lkeen ennen kaikkea velkakriisin seurauksena eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n keskuspankin yksitt\u00e4isten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vuoksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma muistuttaa valuutan olevan vahva vain, jos sen taustalla oleva j\u00e4rjestelm\u00e4 kest\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t ilman luottamuksen murenemista. Luottamus syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 maksun vastaanottaja uskoo pankin pysyv\u00e4n vakaana ja rahan ostovoiman s\u00e4ilyv\u00e4n jatkossakin.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tekee valuutasta pohjimmiltaan poliittisen ja institutionaalisen objektin. Valtiolla ja keskuspankilla on keskeinen rooli rahan hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden takaamisessa. Valuutan vakaus ei ole irrallinen taloudellinen ilmi\u00f6, vaan osa yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Rahatalous rakentuu mekanismeille, joiden tarkoitus on est\u00e4\u00e4 luottamuksen mureneminen. Siksi kriisit tuotannossa, toimitusketjuissa tai rahoitusmarkkinoilla heijastuvat nopeasti my\u00f6s valuutan uskottavuuteen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 euro on osa samaa resilienssikokonaisuutta, jota EU pyrkii vahvistamaan turvallisuus- ja varautumispolitiikassaan: kriisin aikainen hyv\u00e4 toimintakyky yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 taloudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetti\u00e4 ja vahvistaa luottamusta markkinoihin.<\/span><\/p>\n

Euroalueen integraatio ratkaisuna<\/b><\/p>\n

Euroopan talous ei ole irrallinen markkinakysymys, vaan osa maailmanlaajuista turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Siksi euron haasteet kytkeytyv\u00e4t suoraan Euroopan varautumiskykyyn. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, ett\u00e4 taloudellinen vakaus ja huoltovarmuus kulkevat rinnakkain. Toimitusketjujen katkeaminen, energian hinnan heilahtelut ja j\u00e4senmaiden erilaiset talousrakenteet vaikuttavat suoraan siihen, miten euroalue kest\u00e4\u00e4 painetta.<\/span><\/p>\n

Yhteinen valuutta toimii vain, jos j\u00e4rjestelm\u00e4 pysyy vakaana my\u00f6s ep\u00e4suotuisissa oloissa. T\u00e4m\u00e4 on erityisesti vaikeaa tilanteessa, jossa velkatasot, tuotantorakenteet ja kriisinsietokyky vaihtelevat merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/span><\/p>\n

Euron rakenteellinen ongelma on, ett\u00e4 se toimii talousalueella, joka ei ole yhten\u00e4inen talouspolitiikan tai taloudellisten resurssien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Rahaliitossa eri maiden taloudet kehittyv\u00e4t eri tahtiin, mutta yhteist\u00e4 rahaa tasoittamaan eroja ei ole. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kriiseihin sopeutuminen tapahtuu yh\u00e4 kansallisten talouksien kautta. <\/span>Finanssi- ja velkakriisit paljastavat<\/a> usein puutteita pankkivalvonnassa ja kriisinhallinnassa euroalueella.<\/span><\/p>\n

Vaikka euroalueelle on sittemmin rakennettu uusia mekanismeja, alueen integraatio on yh\u00e4 kehittymisvaiheessa. T\u00e4ten yksitt\u00e4isten j\u00e4senmaiden taloudellisen kest\u00e4vyyden ep\u00e4varmuus heijastuu nopeasti koko euroalueelle.<\/span><\/p>\n

Haaste liittyy my\u00f6s taloudelliseen yhteenkuuluvuuteen. Jos j\u00e4senmaiden kilpailukyky erkanee pitk\u00e4ksi aikaa, yhteinen rahapolitiikka on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joillekin liian tiukka ja toisille liian l\u00f6ys\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole vain taloudellinen, vaan my\u00f6s poliittinen kysymys. Ero voi vaikuttaa siihen, koetaanko rahaliitto oikeudenmukaiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Varautumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta euron keskeinen testi on kyky hallita t\u00e4llaisia ep\u00e4tasaisesti kohdistuvia shokkeja ilman, ett\u00e4 luottamus yhteiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n heikkenee. Taloudellisen resilienssin vahvistaminen <\/span>o<\/span>n samalla valuutan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin uskottavuuden edellytys. Siksi euron rakenteelliset kysymykset ovat osa laajempaa eurooppalaista varautumiskeskustelua.<\/span><\/p>\n

Yhteinen valuutta kest\u00e4\u00e4 kriisej\u00e4 vain, jos sen taloudellinen ja institutionaalinen perusta kehittyy niiden mukana.<\/span><\/p>\n

Yhteisty\u00f6 luo resilienssi\u00e4<\/b><\/p>\n

Euroopan varautumista ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkastelemalla vain yksitt\u00e4isten maiden ratkaisuja. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, ett\u00e4 kansallinen resilienssi rakentuu yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6n varaan \u2013 ei sen korvikkeena, vaan sen jatkeena.<\/span><\/p>\n

Tuore suomalainen opinn\u00e4ytety\u00f6 <\/span><\/a>korostaa, ett\u00e4 nykymaailman kriisit ylitt\u00e4v\u00e4t rajat tavalla, johon yksitt\u00e4isen valtion omat resurssit eiv\u00e4t riit\u00e4. Siksi resilienssi ei ole en\u00e4\u00e4 vain kansallinen kysymys, vaan osa laajempaa verkostoa, jossa EU ja puolustusliitto Nato toimivat keskeisin\u00e4 tukirakenteina. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti tilanteissa, joissa kriisi kuormittaa nopeasti kansalliset voimavarat: pandemioissa, luonnonkatastrofeissa ja sotilaallisen uhan alla.<\/span><\/p>\n

\n

\u201cKun kriisit ovat monialaisia, my\u00f6s ratkaisut
\novat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 monitasoisia.\u201d<\/span><\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n

Yhteisty\u00f6 ei poista tarvetta kansalliselle varautumiselle, kuten huoltovarmuusj\u00e4rjestelmille, kriisivalmiussuunnittelulle ja omalle puolustuskyvylle, mutta se luo yhteisen puskurin. Puskuri taas est\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 maita joutumasta kriisin alle yksin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kansalliset varautumisen ratkaisut eiv\u00e4t kilpaile eurooppalaisen resilienssin kanssa vaan ne muodostavat sen perustan.<\/span><\/p>\n

Samalla on tunnistettava, ett\u00e4 resilienssi syntyy toimenpiteiden kokonaisuudesta. T\u00e4t\u00e4 korostetaan my\u00f6s suomalaisessa <\/span>resilienssikirjallisuudessa<\/span><\/a>, jossa todetaan, ett\u00e4 \u201cresilienssi rakentuu useilla tasoilla ja edellytt\u00e4\u00e4 eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 koordinaatiota\u201d. Ajatus kuvaa hyvin sit\u00e4, miksi kansalliset mallit eiv\u00e4t voi toimia irrallaan eurooppalaisista rakenteista \u2013 kun kriisit ovat monialaisia, my\u00f6s ratkaisut ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 monitasoisia. Paikalliset, kansalliset ja kansainv\u00e4liset valmiudet kytkeytyv\u00e4t toisiinsa ilman selvi\u00e4 rajoja.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4henn\u00e4 kansallisen varautumisen merkityst\u00e4 vaan p\u00e4invastoin. Vahvat kansalliset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat se perusta, jolle eurooppalainen yhteisty\u00f6 rakentuu. Mutta ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 yksin riit\u00e4. Kriisit, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t rajat, vaativat my\u00f6s varautumista, joka ylitt\u00e4\u00e4 rajat. Siksi Euroopan resilienssi on lopulta yht\u00e4 vahva kuin sen kyky yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tasot toimivaksi kokonaisuudeksi.<\/span><\/p>\n

Varautumista, ei kriisin keskell\u00e4 toimimista<\/b><\/p>\n

Eurooppalainen varautuminen on pitk\u00e4\u00e4n nojannut kansallisiin j\u00e4rjestelmiin. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, ettei yhteinen toimintakyky synny ilman eurooppalaisia rakenteita.<\/span><\/p>\n

Unionissa puhutaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ennakoinnista, yhteisist\u00e4 toimintamalleista ja kyvyst\u00e4 tukea toisia nopeasti. Vaikka j\u00e4senmaiden omat valmiudet muodostavat edelleen perustan, tarvitaan yhteisi\u00e4 mekanismeja \u2013 esimerkiksi materiaalisia varmuusvarastoja, tilannekuvaa, avunantokanavia ja harjoittelua. Yhteiseurooppalainen varautuminen ei vie pois kansallista p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa, vaan t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 silloin, kun kriisi ylitt\u00e4\u00e4 yhden maan kantokyvyn.<\/span><\/p>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 askelia EU:ssa ovat olleet viime vuosien aloitteet, kuten rescEU (<\/span>eurooppalaisten katastrofiapuvalmiuksien ja -varastojen strateginen reservi<\/span><\/i>), strategisten riippuvuuksien kartoitus ja kriittisen infrastruktuurin suojelua koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset.<\/span><\/p>\n

Tosin ne eiv\u00e4t viel\u00e4 muodosta kokonaisuutta, joka kest\u00e4isi pitkittyneen tai monialaisen kriisin. Haasteena on, ett\u00e4 j\u00e4senmaiden j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat rakentuneet eri logiikoilla ja eri aikakausien uhkakuville. Energiakriisi osoitti, kuinka yhden maan (<\/span>esimerkiksi Saksa)<\/span><\/i> ongelma voi nopeasti muuttua koko unionin haasteeksi. Saksan haasteena oli lopulta sen riippuvuus maakaasusta. Havaittavissa oli my\u00f6s, miten yhteinen reagointi onnistuu vasta, kun poliittinen paine kasvaa riitt\u00e4v\u00e4sti. Varautumisen kannalta t\u00e4m\u00e4 on ongelma: p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ei pit\u00e4isi synty\u00e4 vasta kriisin keskell\u00e4.<\/span><\/p>\n

\n

\u201cResilienssi n\u00e4kyy vasta silloin,
\nkun j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t pys\u00e4hdy.\u201d<\/span><\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n

Siksi seuraava askel ei ole uusi strategia, vaan kyky sitoa yhteen kansalliset ja yhteiset valmiudet. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ensinn\u00e4kin yhteist\u00e4 tilannekuvaa, joka yhdist\u00e4\u00e4 energia-, kyber-, logistiikka- ja talousj\u00e4rjestelmien haavoittuvuudet. Seuraavaksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on luoda yhteiset mekanismit, jotka mahdollistavat nopean avunannon ilman poliittista viivett\u00e4. Viimeisen\u00e4 valmiuksiin kuuluvat viel\u00e4 yhteiset investoinnit kriittiseen infrastruktuuriin, jotta j\u00e4senmaiden v\u00e4liset erot eiv\u00e4t kasva liian suuriksi.<\/span><\/p>\n

Eurooppalaisen varautumisen ei tarvitse olla yhden mallin kopioimista kaikille, vaan yhteisen minimitason rakentamista. Kansallisien j\u00e4rjestelmien p\u00e4\u00e4lle rakennetaan eurooppalainen kerros, joka est\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 heikkoa lenkki\u00e4 kaatamasta koko ketjua. Kriisien aikakaudella t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s poliittinen kysymys: kuinka paljon j\u00e4senmaat ovat valmiita jakamaan vastuuta ja riskej\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kest\u00e4vyys mitataan arjen toimivuudessa<\/b><\/p>\n

Euroopan resilienssi ei lopulta ratkea Brysselin strategiapapereissa, vaan siin\u00e4, miten arki kest\u00e4\u00e4 paineen alla. Kriisi ei kysy, onko j\u00e4senmailla valmiussuunnitelmia, vaan toimivatko energiaverkot, logistiikka ja digitaaliset palvelut silloin, kun niit\u00e4 eniten tarvitaan.<\/span><\/p>\n

Juuri siksi EU:n tuore varautumisunionistrategia <\/span>korostaa<\/span><\/a>, ett\u00e4 \u201cuudet realiteetit vaativat Euroopalta uuden tason valmiutta\u201d ja ett\u00e4 kansalaisilla on oltava \u201coikeat ty\u00f6kalut toimia ennen kriisi\u00e4 ja sen aikana\u201d. Strategian ydin on yksinkertainen: resilienssi n\u00e4kyy vasta silloin, kun j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t pys\u00e4hdy.<\/span><\/p>\n

Arjen toimivuus on my\u00f6s poliittisen uskottavuuden mittari. Jos s\u00e4hk\u00f6katkot pitkittyv\u00e4t, maksuj\u00e4rjestelm\u00e4t kaatuvat tai toimitusketjut pett\u00e4v\u00e4t, luottamus horjuu nopeasti. Siksi varautuminen ei ole tekninen lis\u00e4osa, vaan osa unionin legitimiteetti\u00e4.<\/span><\/p>\n

\n

\u201cKriisinkest\u00e4vyys rakentuu sek\u00e4
\ninstituutioiden ett\u00e4 ihmisten tasolla.\u201d<\/span><\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n

Euroopan kyky pit\u00e4\u00e4 perustoiminnot k\u00e4ynniss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, n\u00e4hd\u00e4\u00e4nk\u00f6 EU vakauden tuottajana vaiko vain hyvin\u00e4 aikoina toimivana rakenteena. Resilienssi on samalla taloudellinen kysymys: yritykset hakeutuvat ennakoivaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kotitalouksille arjen jatkuvuus on konkreettista turvallisuutta.<\/span><\/p>\n

Kun EU kehottaa kansalaisia varautumaan 72 tunnin omatoimiseen selviytymiseen, kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 kriisinkest\u00e4vyys rakentuu sek\u00e4 instituutioiden ett\u00e4 ihmisten tasolla.<\/span><\/p>\n

Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, pystyyk\u00f6 unioni yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 tasot toimivaksi kokonaisuudeksi. Olennaisia ovat yhteiset mekanismit, kuten rescEU-varastot, kriisikoordinaatiokeskus ja siviili-sotilasyhteisty\u00f6n rakenteet, mutta ne eiv\u00e4t yksin riit\u00e4. Kest\u00e4vyys syntyy vasta silloin, kun kansalliset j\u00e4rjestelm\u00e4t ja eurooppalaiset rakenteet tukevat toisiaan saumattomasti.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yhteinen valuutta ja poliittinen projekti ovat vahvoja vain, jos ne kest\u00e4v\u00e4t h\u00e4iri\u00f6t ilman, ett\u00e4 luottamus murenee. Eurooppa ei tarvitse t\u00e4ydellist\u00e4 varautumista, mutta se tarvitsee j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka pit\u00e4\u00e4 arjen liikkeess\u00e4 silloinkin, kun kriisit limittyv\u00e4t ja ep\u00e4varmuus kasvaa.<\/span><\/p>\n

Juuri siin\u00e4 mitataan, voiko Euroopasta tulla todellinen resilienssivalta.<\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja: Lauri Aaltonen Euroopan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut nopeasti ja pakottaa tarkastelemaan varautumista ja kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 uudesta kulmasta. Euroopan unionin sis\u00e4inen yhten\u00e4isyys ja taloudellinen vakaus ovat koetuksella, ja kriisit limittyv\u00e4t toisiinsa sen sijaan ett\u00e4 seuraisivat toisiaan. Kyse ei ole vain turvallisuuspolitiikasta, vaan Euroopan kyvyst\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4 arjessa ja rakentaa uskottavaa strategista autonomiaa eli toimintakyky\u00e4 ilman kriittisi\u00e4 ulkoisia…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":2979,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54],"tags":[14,286,285,33,284],"class_list":["post-2976","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","tag-eu","tag-kriisit","tag-talous","tag-turvallisuuspolitiikka","tag-varautuminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2976","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2976"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2976\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2981,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2976\/revisions\/2981"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2979"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2976"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2976"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2976"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}