{"id":2890,"date":"2025-10-22T09:47:06","date_gmt":"2025-10-22T09:47:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2890"},"modified":"2025-10-22T09:47:13","modified_gmt":"2025-10-22T09:47:13","slug":"realismi-politiikkana-arvot-retoriikkana-missa-menee-suomen-puolustuspolitiikan-raja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2025\/10\/22\/realismi-politiikkana-arvot-retoriikkana-missa-menee-suomen-puolustuspolitiikan-raja\/","title":{"rendered":"Realismi politiikkana, arvot retoriikkana \u2013 miss\u00e4 menee Suomen puolustuspolitiikan raja?"},"content":{"rendered":"

Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa puolustuksen uskottavuuteen, mutta sen todellinen kest\u00e4vyys rakentuu arvoista. Kun sanat ja teot erkanevat, arvoista j\u00e4\u00e4 vain tyhj\u00e4 retoriikka.<\/span><\/em><\/p>\n

Presidentti <\/span>Alexander Stubb <\/b>on lanseerannut ristiriitaisen k\u00e4sitteen: arvopohjaisen realismin. Sen on tarkoitus olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arvopohjainen realismi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi puolustaa omia arvojaan, mutta tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s sellaisten maiden kanssa, jotka eiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 arvoja jaa. Stubb itse on korostanut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 antaa pienelle valtiolle liikkumavaraa geopoliittisen myllerryksen keskell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Viime vuosina Suomi on tehnyt merkitt\u00e4vi\u00e4 asehankintoja Israelista. Suomi on tilannut muun muassa Daavidin linko -ilmatorjuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Lis\u00e4ksi Suomi on hankkinut SPIKE-panssarintorjuntaohjuksia, jotka ovat jo aiemmin juurtuneet Puolustusvoimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Puolustusministeri <\/span>Antti H\u00e4kk\u00e4nen<\/b> on linjannut, ettei Gazan sota vaikuta Suomen Israel-kauppoihin. N\u00e4m\u00e4 hankinnat eiv\u00e4t siis ole sivujuonne, vaan osa Suomen puolustuksen kriittisi\u00e4 ratkaisuja\u00a0 ja samalla arvopohjaisen realismin todellinen koetinkivi.<\/span><\/p>\n

Turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneena opiskelijana ymm\u00e4rr\u00e4n Suomen logiikkaa. Meill\u00e4 on yli tuhat kilometri\u00e4 yhteist\u00e4 rajaa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Suomessa kansallinen turvallisuus on olemassaolon ehto, ei mielipide.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuitenkin se, miten turvallisuutta yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n, on mielipidekysymys. Puolustushallinnon uramahdollisuudet kiinnostavat, mutta samalla koen arvoristiriitaa erityisesti asekauppoihin liittyen.<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li tulkitsen arvopohjaista realismia oikein, t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 puolustuksen uskottavuus ajaa arvojen edelle. Asej\u00e4rjestelm\u00e4, joka tekee puolustuksesta uskottavan, on hankittava riippumatta siit\u00e4, ett\u00e4 sen valmistusmaa on Israel.<\/span><\/p>\n

Mutta juuri t\u00e4m\u00e4 tekee arvopohjaisesta realismista niin vaikeaa. Kaukana id\u00e4st\u00e4 sijaitsevat Euroopan maat voivat j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 asekauppansa Israelin kanssa ilman, ett\u00e4 niiden turvallisuus horjuu. Toisin kuin Suomen, Espanjan itsen\u00e4isyys ei ole Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien varjossa, eik\u00e4 Portugalin hallitus suunnittele suur-Portugalin rajojen piirt\u00e4mist\u00e4. Pienen it\u00e4isen valtion realismi on armottomampaa kuin suurten eurooppalaisten maiden.<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arvopohjaisessa realismissa on kyse kahdesta ulkopolitiikan suuntauksesta, realismista ja liberalismista. Realismi l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 valtiot ajavat ensisijaisesti omaa turvallisuuttaan ja etuaan. Liberalismi taas nojaa ajatukseen kansainv\u00e4lisest\u00e4 oikeudesta ja yhteisist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Arvopohjainen realismi yritt\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi, mutta riskin\u00e4 on, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 puolitiehen: suuntauksesta tulee liian pragmaattinen liberaaleille ja liian arvolatautunut realisteille. Juuri asehankinnat Israelista tekev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ristiriidan n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

Suomi on ulkopolitiikassaan profiloitunut oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n puolustajana. N\u00e4it\u00e4 arvoja toistetaan jokaisessa hallitusohjelmassa ja selonteossa. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan vuonna 2022 on vahvistanut t\u00e4t\u00e4 profiilia: olemme tukeneet pakotteita, ottaneet pakolaisia vastaan ja l\u00e4hett\u00e4neet aseapua. Gazan sodassa vastaavaa avustusten rintamaa ei ole n\u00e4hty.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 korostaa arvopohjaisen realismin ristiriitaa: arvojen sanotaan olevan keskeisi\u00e4, mutta ne joustavat Israelin kohdalla. Yhteen sotaan suhtaudutaan tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja toiseen varovaisen hiljaisesti, vaikka YK:n tutkintakomissio ja monet asiantuntijat puhuvat kansanmurhasta.<\/span><\/p>\n

Silti kysymys arvoista ei katoa. Israelin\u2013Palestiinan-konflikti on toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen ajan synkk\u00e4 virhe: uskonnollisesti ja historiallisesti latautunut alue, jossa kolonialismin j\u00e4\u00e4nteet ja holokaustin trauma on puristettu pienelle maantieteelliselle alueelle. Israelia on pitk\u00e4\u00e4n kuvattu L\u00e4hi-id\u00e4n ainoana demokratiana, mutta viime vuosien tapahtumat paljastavat t\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteen onttouden.\u00a0<\/span><\/p>\n

Suomen linja on tukea kahden valtion mallia. Mutta kuinka uskottavaa on puolustaa palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon, jos samalla vahvistamme sen tuhoajan sotilaallista kyky\u00e4 ostamalla silt\u00e4 aseita?\u00a0<\/span><\/p>\n

Kun jopa kokonainen kansa on vaarassa kadota, kyse ei ole en\u00e4\u00e4 turvallisuuspolitiikan yksityiskohdista vaan koko ihmiskunnan moraalisesta tilasta. Konflikti on jatkunut vuosikymmeni\u00e4 ja Israel on iskenyt valtavalla voimalla my\u00f6s siviileihin. Silloin joudumme tilanteeseen, jossa kahden valtion mallia ei en\u00e4\u00e4 ole, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tunnustaa, jos palestiinalaiset kansana on tuhottu.\u00a0<\/span><\/p>\n

Arvopohjaisen realismin heikkous on luottamus. Jos arvoihin tartutaan vain silloin kun se on helppoa ja ne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikeissa tilanteissa, koko k\u00e4site romahtaa. Suomen turvallisuuspolitiikan uskottavuus ei lep\u00e4\u00e4 yksin asej\u00e4rjestelmien varassa, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 sanat ja teot vastaavat toisiaan. Muuten arvopohjainen realismi paljastuu kylm\u00e4n sodan opportunismin jatkeeksi <\/span>\u2013<\/span> lyhytn\u00e4k\u00f6iseksi hy\u00f6tyajatteluksi.<\/span><\/p>\n

Arvopohjainen realismi on houkutteleva ajatus, sill\u00e4 se lupaa sovittaa yhteen moraalin ja turvallisuuden kovan logiikan. Israel-asekauppojen kohdalla j\u00e4nnite kuitenkin kasvaa vaikeasti hallittavaksi. Jos arvot v\u00e4istyv\u00e4t aina, kun ne joutuvat ristiriitaan turvallisuusajattelun kanssa, on syyt\u00e4 kysy\u00e4, onko kyse en\u00e4\u00e4 arvopohjaisesta realismista vai pelk\u00e4st\u00e4 realismista ilman arvoja.<\/span><\/p>\n

Kolumni julkaistaan poikkeuksellisesti anonyymisti, sill\u00e4 nimen julkaisulla voisi olla vaikutusta kirjoittajan uramahdollisuuksiin.<\/span><\/i><\/p>\n

Kuvitus: Elisa F\u00e4rm<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa puolustuksen uskottavuuteen, mutta sen todellinen kest\u00e4vyys rakentuu arvoista. Kun sanat ja teot erkanevat, arvoista j\u00e4\u00e4 vain tyhj\u00e4 retoriikka. Presidentti Alexander Stubb on lanseerannut ristiriitaisen k\u00e4sitteen: arvopohjaisen realismin. Sen on tarkoitus olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arvopohjainen realismi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi puolustaa omia arvojaan, mutta tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s sellaisten maiden…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":2891,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,119],"tags":[271,272,132],"class_list":["post-2890","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-kolumni","tag-arvopohjainen-realismi","tag-asekaupat","tag-israel"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2890"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2890\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2895,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2890\/revisions\/2895"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2891"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}