{"id":2877,"date":"2025-09-25T13:57:31","date_gmt":"2025-09-25T13:57:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2877"},"modified":"2025-09-25T13:58:58","modified_gmt":"2025-09-25T13:58:58","slug":"ruokajarjestelma-paljastaa-vallan-rajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2025\/09\/25\/ruokajarjestelma-paljastaa-vallan-rajat\/","title":{"rendered":"Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 paljastaa vallan rajat"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut: Eveliina Yli-Rahnasto<\/span><\/p>\n

Kauppojen hyllyill\u00e4 ruoka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin varmalta, ettei sit\u00e4 osaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyseenalaistaa. Todellisuudessa taustalla on hauras ketju, joka voi milloin tahansa j\u00e4rkky\u00e4.<\/span><\/em><\/p>\n

Aamukahvi, banaani ja kotimainen ruisleip\u00e4. Kaikki arjen ruokavalinnat kytkeytyv\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n, kansainv\u00e4liseen kauppaan, ilmastonmuutokseen, ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon \u2013 sek\u00e4 kotimaassa ett\u00e4 globaalisti.<\/span><\/p>\n

Ruoka ja turvallisuus muodostavat keskeisen osan ihmisen perustarpeista. Silti yhdistelm\u00e4 <\/span>ruokaturva <\/span><\/i>j\u00e4\u00e4 helposti abstraktiksi hallintojargoniksi.<\/span><\/p>\n

Kyse on taloudellisista ja sosiaalisista edellytyksist\u00e4. Onko ihmisill\u00e4 varaa ruokaan, onko sit\u00e4 saatavilla, osaavatko he valmistaa sit\u00e4 \u2013 ja onko yhteiskunta rakennettu niin, ett\u00e4 ruokaan p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi ihmisarvoisesti?<\/span><\/p>\n

Vaikka maailmassa tuotetaan ruokaa riitt\u00e4v\u00e4sti suhteessa ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, se ei jakaudu tasaisesti.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 <\/span>FAO ilmoitti<\/span><\/a>, ett\u00e4 vuonna 2023 arviolta 28,9 prosenttia eli 2,33 miljardia ihmist\u00e4 maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 koki kohtalaista tai vakavaa ruokaturvattomuutta.<\/span><\/p>\n

Ep\u00e4suhta paljastaa ruokaketjun paradoksin. Ruoka ei tavoita niit\u00e4, jotka sit\u00e4 tarvitsevat eniten. Ruoan riitt\u00e4vyys kiteytyy poliittisiin, taloudellisiin ja rakenteellisiin kysymyksiin.<\/span><\/p>\n

Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n haavoittuvuus<\/b><\/p>\n

Vaikka kaupan hyllyt notkuisivat ruokaa, ep\u00e4varmuuksien ketju ruoan takana voi olla moninainen: kuivuus viljelyalueilla, polttoaineen hinnannousu tai ty\u00f6voimapula.<\/span><\/p>\n

Viljelij\u00f6iden ty\u00f6 on koko ruokaketjun kivijalka \u2013 ilman heit\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 jakaa, jalostaa tai kuluttaa. Heid\u00e4n yritt\u00e4jyytt\u00e4\u00e4n varjostavat <\/span>tuotantokustannukset<\/span><\/a>, <\/span>heiluvat markkinat<\/span><\/a> ja <\/span>s\u00e4\u00e4olosuhteet<\/span><\/a>, jotka voivat muuttaa koko vuoden ty\u00f6n tulosta.<\/span><\/p>\n

Euroopan komission budjettiesitys vuosille 2028\u20132034 heijastaa muuttunutta maailmantilannetta. Viime vuosina EU:n puolustusmenot ovat kasvaneet, ja tulevassa budjetissa ne nousevat entist\u00e4 vahvempaan rooliin.<\/span><\/p>\n

Kilpailukyky ja puolustus<\/span><\/a> ovat budjetin keskeisi\u00e4 painopisteit\u00e4. Samaan aikaan komissio <\/span>ehdottaa<\/span><\/a> leikkauksia maatalouteen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Maatalousyritt\u00e4jien asema on puhuttanut jo pidemp\u00e4\u00e4n. Monet \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t jaloillaan, mist\u00e4 kertoo viljelij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lasku.<\/span><\/p>\n

EU:n<\/span><\/a> mukaan joissakin j\u00e4senvaltioissa maanviljelij\u00f6iden itsemurhien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jopa 20 prosenttia maan keskiarvoa korkeampi.<\/span><\/p>\n

\"\"
\nLuonnonvarakeskuksen tilastot<\/span><\/a> maatila\u2013 ja puutarhayritysten kehityksest\u00e4 vuosina 2014\u20132024. Koonti: Eveliina Yli-Rahnasto<\/span><\/em><\/p>\n

Vaikka Suomessa ruoan omavaraisuusaste on 80 prosenttia, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija <\/span>Miika Ilom\u00e4ki <\/b>my\u00f6nt\u00e4\u00e4 olevansa huolissaan viljelij\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n laskusta, mill\u00e4 on yhteys my\u00f6s Suomen ruokaturvaan.<\/span><\/p>\n

Suomessa ruokaturva on osa huoltovarmuutta. Kyse on siit\u00e4, miten v\u00e4est\u00f6n ruokahuolto turvataan poikkeustilassa, joka uhkaisi kansallista selviytymiskyky\u00e4. <\/span>N\u00e4k\u00f6kulma korostaa kotimaista tuotantoa, varastointia ja toimivia logistiikkaketjuja.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Ilom\u00e4en mukaan Huoltovarmuuskeskus muodostaa tilannekuvaa koko ruokaketjusta alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen, kauppaan ja jakeluun sek\u00e4 ruokapalveluihin. T\u00e4m\u00e4n ansiosta mahdollisiin muutoksiin voidaan tarttua mahdollisimman pian.<\/span><\/p>\n

Tulevaisuuden satoja uhkaavat myrskyt ja tuholaiset<\/b><\/p>\n

Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, kuten tulvat, kuivuus ja maastopalot, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t<\/span><\/a>. Suomessa lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hentyy ja talvi- ja kev\u00e4tjokivirtaukset voimistuvat. Ennustetaan my\u00f6s, ett\u00e4 talvimyrskyt aiheuttavat suuria tuhoja.\u00a0<\/span><\/p>\n

S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ill\u00e4 on suora vaikutus satovaihteluun. Jopa kolmannes maailman <\/span>ruoantuotannosta on uhattuna<\/span><\/a> ilmastonmuutoksen vuoksi, selvi\u00e4\u00e4 Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Pohjoisen lyhyt kasvukausi ja valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ovat my\u00f6s haaste lajikkeille, jotka vaativat menesty\u00e4kseen pime\u00e4n ajan my\u00f6s kasvukaudella, Ilom\u00e4ki kertoo.<\/span><\/p>\n

Toisaalta ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 Suomessa voidaan viljell\u00e4 kasveja, jotka eiv\u00e4t ole aikaisemmin menestyneet pohjoisessa \u2013 <\/span>Yle uutisoi<\/span><\/a> jo 5 vuotta sitten maissin kasvatuksen onnistumisesta.<\/span><\/p>\n

Uusien lajien viljeleminen ei ole kuitenkaan t\u00e4ysin mutkatonta, kertoo Elintarviketeollisuusliiton johtaja <\/span>Marleena Tanhuanp\u00e4\u00e4.\u00a0<\/b><\/p>\n

\u2013 Ilmaston l\u00e4mpeneminen voi tuoda tuhoel\u00e4imi\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kasvitauteja, ja siksi tutkimus aiheesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, Tanhuanp\u00e4\u00e4 kertoo.<\/span><\/p>\n

Tanhuanp\u00e4\u00e4n mukaan kasvinjalostuksessa tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teknologiaa, jonka avulla jalostus nopeutuu ja jonka avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 lajikkeita, jotka kest\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4riolosuhteita.<\/span><\/p>\n

Konfliktit kurittavat globaalia ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4<\/b><\/p>\n

Aseelliset konfliktit paljastavat konkreettisesti ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n haavoittuvuuden \u2013 ja sen, miten ruokaa ei voida erottaa politiikasta ja vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan toi nopeasti n\u00e4kyviin sen, kuinka riippuvaisia maailmanmarkkinat ovat yksitt\u00e4isten alueiden tuotannosta. <\/span>Ven\u00e4j\u00e4 esti<\/span><\/a> nelj\u00e4n kuukauden ajan viljan viemisen Ukrainasta.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2022 ukrainalaiset kylviv\u00e4t jopa <\/span>22 % v\u00e4hemm\u00e4n<\/span><\/a> kuin aiempina vuosina \u2013 kyse on merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 alasta, joka vastaa l\u00e4hes koko Belgian pinta-alaa. Hintojen nousun lis\u00e4ksi viljan v\u00e4hyys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta ruoan riitt\u00e4vyydest\u00e4 miljoonissa ihmisiss\u00e4 eri puolilla maailmaa.<\/span><\/p>\n

Konfliktit eiv\u00e4t aiheuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikallista k\u00e4rsimyst\u00e4, vaan niiden vaikutukset ulottuvat pitk\u00e4lle.<\/span><\/p>\n

Ruoka on kautta historian ollut sodank\u00e4ynnin v\u00e4line. <\/span>N\u00e4lk\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen<\/span><\/a> on tunnettu ja k\u00e4ytetty sotastrategia, joko ruoan saatavuutta rajoittamalla tai n\u00e4lk\u00e4\u00e4 aseena k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Marraskuussa 2024 Kansainv\u00e4linen rikostuomioistuin (ICC) <\/span>nosti syytteet<\/span><\/a> Israelin p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Benjamin Netanjahua<\/b> ja entist\u00e4 puolustusministeri <\/span>Yoav Gallantia <\/b>vastaan, syytt\u00e4en heit\u00e4 sotarikoksista, joihin kuuluu siviilien n\u00e4lkiinnytt\u00e4misen k\u00e4ytt\u00e4minen sodank\u00e4ynnin keinona.<\/span><\/p>\n

Ruokaturva ei voi perustua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n markkinoihin tai huoltovarmuusvarastoihin \u2013 se vaatii rauhaa, kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ruokaa ihmisoikeutena.<\/span><\/p>\n

Huoltovarmuus tarvitsee toimivat markkinat<\/b><\/p>\n

Huoltovarmuus miellet\u00e4\u00e4n harvoin markkinoiden ja kilpailukyvyn kysymykseksi, mutta ilman kannattavaa yritystoimintaa ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka tuottaa tai jalostaa ruokaa.<\/span><\/p>\n

Elintarviketeollisuusliiton mukaan <\/span>Suomessa on noin 2600 elintarvikeyrityst\u00e4 ja joka kahdeksas ty\u00f6ik\u00e4inen ty\u00f6skentelee ruoka-alalla.<\/span><\/a><\/p>\n

Tanhuanp\u00e4\u00e4n mukaan Elintarviketeollisuusliitto k\u00e4y tiivist\u00e4 vuoropuhelua p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kanssa.<\/span><\/p>\n

\u2013 Yritysten tulee pysty\u00e4 luottamaan, ettei tule yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 tai veromuutoksia, jotta investoinneilta ei vedet\u00e4 mattoa jalkojen alta, Tanhuanp\u00e4\u00e4 kertoo.<\/span><\/p>\n

EU luo pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t elintarvikeyrityksille. Tanhuanp\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toisinaan EU:n s\u00e4\u00e4ntely toimii jarruna. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 uhkana sit\u00e4, ett\u00e4 eurooppalaiset innovaatiot karkaavat Euroopan ulkopuolelle.<\/span><\/p>\n

\u2013 Parasta huoltovarmuutta on, kun markkinat ja talous toimivat, Tanhuanp\u00e4\u00e4 summaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jotta ruokaketju pysyy vakaana my\u00f6s h\u00e4iri\u00f6tilanteissa, tarvitaan monipuolista riskienhallintaa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 toimialojen v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Esimerkiksi paperiteollisuuden useiden kuukausien lakko vuonna 2022 aiheutti suuria haasteita tarraetikettien saatavuuteen.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u2013 Etikettien tiedot ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 sek\u00e4 kuluttajille ett\u00e4 koko toimituslogistiikalle. H\u00e4t\u00e4huutoja kuului Euroopasta asti, Tanhuanp\u00e4\u00e4 muistelee.<\/span><\/p>\n

Ruoka on valtaa \u2013 ja vastuuta<\/b><\/p>\n

Ruoka on olemassaolon ehto \u2013 perustarve, joka sitoo meid\u00e4t toisiimme ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4t heijastavat poliittisia ja taloudellisia valtasuhteita. Ne kertovat, kenell\u00e4 on valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ja kenelle j\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ja juuri siksi ruoka on my\u00f6s turvallisuuskysymys. Se, miten vakaasti ja oikeudenmukaisesti ruokaa on saatavilla, vaikuttaa yhteiskuntien kykyyn selviyty\u00e4 kriiseist\u00e4 ja rakentaa rauhaa. T\u00e4ysi kaupan hylly ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys \u2013 se on monen hauraan ketjun ja vaikean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tulos.<\/span><\/p>\n

Kuvitus: Iida Patjas
\n<\/span>Tekstin editointi: Vilma Tyrylahti<\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Eveliina Yli-Rahnasto Kauppojen hyllyill\u00e4 ruoka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin varmalta, ettei sit\u00e4 osaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyseenalaistaa. Todellisuudessa taustalla on hauras ketju, joka voi milloin tahansa j\u00e4rkky\u00e4. Aamukahvi, banaani ja kotimainen ruisleip\u00e4. Kaikki arjen ruokavalinnat kytkeytyv\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n, kansainv\u00e4liseen kauppaan, ilmastonmuutokseen, ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon \u2013 sek\u00e4 kotimaassa ett\u00e4 globaalisti. Ruoka ja turvallisuus muodostavat keskeisen osan ihmisen perustarpeista. Silti yhdistelm\u00e4…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":2881,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54,125],"tags":[270,76],"class_list":["post-2877","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","category-haastattelu","tag-huoltovarmuus","tag-ruokaturva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2877"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2883,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2877\/revisions\/2883"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}