{"id":2797,"date":"2025-05-27T17:24:52","date_gmt":"2025-05-27T17:24:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2797"},"modified":"2025-06-15T20:33:44","modified_gmt":"2025-06-15T20:33:44","slug":"ihan-oikea-zeitenwende","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2025\/05\/27\/ihan-oikea-zeitenwende\/","title":{"rendered":"Ihan oikea Zeitenwende"},"content":{"rendered":"<p><em>Kirjoittanut: Enni Levanen<\/em><\/p>\n<p><i><span style=\"font-weight: 400;\">Saksa muuttaa suuntaa, ja muutosta johtaa Saksan uusi liittokansleri. Tai niin ainakin mediassa on maalailtu kev\u00e4\u00e4n aikana. Onko Saksan Friedrich Merzist\u00e4 vision\u00e4\u00e4riksi, joka johtaa Euroopan uuteen kukoistukseen?<\/span><\/i><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Saksan kristillisdemokraattien vaalivalvojaisissa juhlittiin 23. helmikuuta 2025. CDU\/CSU-koalitio oli voittanut Saksan liittop\u00e4iv\u00e4vaalit 28,5 prosentin kannatuksella.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kristillisdemokraattisen unionin CDU:n puheenjohtaja ja tuleva liittokansleri Friedrich Merz muistutti vaali-illan <\/span><a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=BgqgkJpABqw\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">puheessaan<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, ettei muu maailma odota Saksaa. Toimiva hallitus olisi saatava kasaan mahdollisimman nopeasti, jotta Saksa voisi olla j\u00e4lleen l\u00e4sn\u00e4 Euroopassa. Maailman tulisi n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 Saksaa johdetaan j\u00e4lleen luotettavasti. Edellisen liittokansleri Olaf Scholzin kaudella hallitus rypi sis\u00e4isiss\u00e4 riidoissa, mik\u00e4 johti ep\u00e4selvyyksiin ulkopolitiikassa esimerkiksi Saksan Ukraina-linjan osalta. Maa ei onnistunut ottamaan johtajuutta Euroopassa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Perinteisesti vahvana transatlantikkona tunnettu Merz <\/span><a href=\"https:\/\/de.euronews.com\/my-europe\/2025\/02\/25\/absolute-prioritat-friedrich-merz-fur-mehr-unabhangigkeit-der-eu-von-den-usa\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">ilmoitti<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> my\u00f6s, ett\u00e4 vahva, Yhdysvalloista riippumaton Eurooppa olisi h\u00e4nen \u201cabsoluuttinen prioriteettinsa\u201d tulevalla vaalikaudella.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Zeitenwende 2.0 on nyt k\u00e4sill\u00e4, kuten useampi media ja tutkimuslaitos on julistanut alkuvuodesta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Zeitenwenden voi suomentaa \u201caikakauden muutokseksi\u201d. Alun perin aikakauden muutoksen julisti alkaneeksi jo Saksan edellinen liittokansleri <\/span><b>Olaf Scholz<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> vuonna 2022, kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si t\u00e4ysimittaisesti Ukrainaan.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">It\u00e4-Suomen yliopiston yliopistonlehtorin ja Saksan politiikan tutkijan <\/span><b>Kimmo Elon<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> mukaan Merzin viitoittama uusi aikakausi on oikeastaan jatkoa Scholzin Zeitenwendelle, joka j\u00e4i osin siipirikkoiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Juuri ennen Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4ysimittaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan Saksa l\u00e4hetti Ukrainalle vitsin\u00e4 pidetyn 5000 kyp\u00e4r\u00e4n er\u00e4n mahdollista puolustustaistelua varten. Sodan ensivuosina Saksa venkoili Leopard\u00a0 -taistelupanssareiden l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4. Vuoden 2024 lopussa Saksa rikkoi l\u00e4nsimaiden diplomaattisen Ven\u00e4j\u00e4-eristyksen, kun Scholz ja Ven\u00e4j\u00e4n presidentti <\/span><b>Vladimir Putin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> puhuivat puhelimessa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Merzin Zetienwende n\u00e4kyy ennen kaikkea siin\u00e4, mihin rahaa laitetaan, arvioi Elo. Saksan perustulakiin vuonna 2009 kirjattua velkajarrua h\u00f6llennet\u00e4\u00e4n puolustusmenojen osalta niin, ett\u00e4 mittavia puolustusinvestointeja voidaan tehd\u00e4 velkarahalla. T\u00e4m\u00e4 on poikkeuksellista perinteisesti tiukasta finanssikuristaan tunnetussa Saksassa.<\/span><\/p>\n<p><b>Saksa elvytt\u00e4\u00e4 puolustustaan vuosien j\u00e4lkeen<\/b><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Saksa on Merzin johdolla k\u00e4ynnist\u00e4nyt vuosia vajaak\u00e4ynnill\u00e4 py\u00f6rinytt\u00e4 puolustussektoriaan. Maa on vuosikymmeni\u00e4 luottanut Yhdysvaltojen tukeen ja Naton rooliin puolustuksessaan, ja <\/span><b>Angela Merkelin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> liittokanslerikaudella Saksan omat puolustusvoimat p\u00e4\u00e4stettiin huonoon kuntoon. Ennen vuotta <\/span><a href=\"https:\/\/www.tagesschau.de\/ausland\/europa\/nato-verteidigungsausgaben-106.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">2024<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> Saksa ei vuosiin t\u00e4ytt\u00e4nyt Naton vaatimusta puolustukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kahdesta prosentista bruttokansantuotteesta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Nyt Saksa p\u00e4\u00e4see kenties tekem\u00e4\u00e4n kaivattuja panostuksia puolustukseen. Deutsche Welle kartoitti maaliskuussa julkaistussa <\/span><a href=\"https:\/\/www.dw.com\/de\/wohin-die-milliarden-f%C3%BCr-die-bundeswehr-flie%C3%9Fen\/a-72030816\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">jutussaan <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">Saksan puolustusvoimien puutelistaa: vanhentunutta infrastruktuuria ja asesysteemej\u00e4, liian v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, pulaa taisteludrooneista ja ammuksista sek\u00e4 puutteita digitalisaatiossa. Asevelvollisuus lakkautettiin maasta vuonna 2011, mutta nyt hallitus on suunnittelemassa uudenlaisen asepalveluksen palauttamista. Ainakin alussa asepalvelus perustuisi vapaaehtoisuuteen niin sanotun Ruotsin mallin pohjalta \u2013 jokainen asevelvollinen saisi siis t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4kseen lomakkeen, jonka vastausten perusteella sopivimmat kutsuttaisiin <\/span><a href=\"https:\/\/www.zeit.de\/politik\/deutschland\/2025-04\/wehrdienst-deutschland-schwedisches-modell-faq\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">asepalvelukseen<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Elo ei kuitenkaan l\u00e4htisi kuvittelemaan liikoja Saksan puolustuspanostuksista. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 puolustusinvestoinnit ovat aina useamman vuoden projekti. Saksan tapauksessa suurimmat panostukset uppoavat ensin vuosien aikana syntyneeseen investointivajeeseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Eik\u00e4 saksalaisten suhde puolustukseen noin vain tee t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cJos sinulle olisi kahdeksankymment\u00e4 vuotta kerrottu, ett\u00e4 \u00e4l\u00e4 ajattele mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 liittyy sotaan tai militarismiin, vaan ajattele kaikki rauhan ja natsihistorian kautta, niin ajattelutavan muuttaminen yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 ei ole helppoa\u201d, Elo avaa saksalaista mielenmaisemaa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Eurooppalainen integraatio johtaisi parhaiten toivottuihin tuloksiin puolustuksen osalta, Elo sanoo. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muutama maa investoi valtavia summia puolustukseen samalla, kun muut maat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t juuri ja juuri Naton minimivaatimukset. Esimerkiksi perinteisesti vahvoiksi ajateltujen Ranskan ja Ison-Britannian armeijoiden miesvahvuudet ovat Elon mukaan todellisuudessa suhteellisen maltillisia. Kun yhteist\u00e4 puolustusta ei ole, monet asevoimien toiminnot Euroopassa ovat my\u00f6s p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cN\u00e4kisin mielell\u00e4ni keskustelua siit\u00e4, onko jokaisen maan j\u00e4rke\u00e4 keksi\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4 aina uudestaan. Voisimmeko ajatella jonkinlaista ylikansallista l\u00e4hestymistapaa?\u201d Elo kysyy.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><b>Kriisien vastaukseksi tarvitaan integraatiota<\/b><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vaikka Merz tuo Zeitenwendeen eloa Scholzin kauden j\u00e4lkeen, puuttuu keskustelusta Elon mukaan olennainen tekij\u00e4: n\u00e4kemys laajemmasta eurooppalaisesta integraatiosta. Mik\u00e4\u00e4n Euroopan maa ei pysty kannattelemaan aikakauden muutosta yksin omilla harteillaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cKun Eurooppa on kohdannut 2000-luvulla isoja haasteita, niit\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina l\u00e4hdetty ratkaisemaan rahalla. Kuitenkin keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 me oikeastaan haluamme tehd\u00e4 integraation suhteen, puuttuu t\u00e4ysin\u201d, Elo tiivist\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Euroopan uusin kriisi tiivistyy Yhdysvaltoihin, joka on vet\u00e4ytynyt Euroopan puolustuksesta, ja presidentti <\/span><b>Donald Trumpiin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">, joka on keskustellut Ven\u00e4j\u00e4n presidentti <\/span><b>Vladimir Putinin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> kanssa rauhasta Euroopan ja Ukrainan yli.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Saksan vaalien alla <\/span><a href=\"https:\/\/www.tagesschau.de\/inland\/bundestagswahl\/vance-afd-100.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">sek\u00e4 <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">miljard\u00f6\u00f6ri ja Trumpin hallintoon noussut\u00a0 <\/span><b>Elon Musk<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> ett\u00e4 varapresidentti <\/span><b>J. D. Vance<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> ilmaisivat julkisesti tukeaan osin \u00e4\u00e4rioikeistolaiselle Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueelle. Saksan poliittinen eliitti ei katsonut hyv\u00e4ll\u00e4 yhdysvaltalaisten puuttumista maan sis\u00e4politiikkaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Elon mukaan keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen vet\u00e4ytyess\u00e4 Euroopan puolustuksesta, olisi pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 jo parikymment\u00e4 vuotta sitten. Euroopan integraatio on ollut vahvaa talouden osalta, mutta halua yhteiseen puolustuspolitiikkaan ei ole ollut. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n aggressiivisuus on k\u00e4ynyt ilmi jo 1990-luvulta alkaen, mutta vasta nyt yhteisest\u00e4 puolustuksesta on toden teolla alettu keskustella.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Eurooppa on yll\u00e4tetty housut kintuissa, sanoo Elo.<\/span><\/p>\n<p><b>Perinteisen voimakaksikon paluu?<\/b><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kokonaisvaltaisen integraation lis\u00e4ksi Elo korostaa Saksan ja Ranskan v\u00e4listen suhteiden merkityst\u00e4 Euroopalle. H\u00e4nen mukaansa Merkelin kaudesta l\u00e4htien Saksan ja Ranskan perinteisesti l\u00e4heiset suhteet viileniv\u00e4t, eik\u00e4 Merkelin politiikassa ollut yhteiseurooppalaista visiota.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cFakta on se, ett\u00e4 jos Saksa ja Ranska eiv\u00e4t pysty tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, integraatiosta ei tule mit\u00e4\u00e4n\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Ranska onkin presidenttins\u00e4 <\/span><b>Emmanuel Macronin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> johdolla pyrkinyt paikkaamaan Euroopan puuttuvaa johtajuutta. Ranska on perinteisesti suhtautunut Saksaa kyynisemmin transatlanttiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja korostanut Euroopan strategisen autonomian tarvetta, vaikka maa onkin Naton j\u00e4sen.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Ranska on ehdottanut, ett\u00e4 EU voisi keskustella eurooppalaisten joukkojen sijoittamisesta <\/span><a href=\"https:\/\/www.dw.com\/de\/macrons-visionen-europa-als-f%C3%BChrungsmacht\/a-72173144\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">Ukrainaan<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">. Maa on my\u00f6s ydinasevaltiona avannut <\/span><a href=\"https:\/\/www.fr.de\/politik\/europaeischen-schirm-macron-reizt-mit-seinem-93604913.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">keskustelua <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">ydinasesateenvarjon laajentamisesta koko Euroopan suojaksi, ja Merz on sanonut olevansa valmis <\/span><a href=\"https:\/\/www.fr.de\/politik\/europaeischen-schirm-macron-reizt-mit-seinem-93604913.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">keskustelemaan <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">asiasta Ranskan ja Iso-Britannian kanssa. L\u00e4hestymistapa on uudenlainen Saksassa, joka on perinteisesti suhtautunut kielteisesti ydinvarusteluun.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Elo ei kuitenkaan usko, ett\u00e4 Merzin kaudella Saksan Ukraina-linjaan on tulossa suuria muutoksia. Edes Saksan poliittisella eliitill\u00e4 ei h\u00e4nen mukaansa ole halua nousta johtamaan eurooppalaista puolustusta Ranskan vanavedess\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 saksalaisille on se, ettei heist\u00e4 tule konfliktin aktiivista osapuolta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Joukkojen l\u00e4hett\u00e4minen Ukrainaan tuskin saa Saksan uudenkaan johdon siunausta, Elo sanoo. Sit\u00e4 vastoin h\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 Saksa toimii puolustuspolitiikassaan er\u00e4\u00e4nlaisena eurooppalaisen integraation vauhdittajana: se ei halua yksitt\u00e4isten maiden nousevan johtamaan puolustusta, vaan korostaa koko maanosan yhteist\u00e4 panostusta puolustukseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Merzin kaudella toivoa on my\u00f6s paremmasta Ranska-suhteesta, Elo pohtii. Jo ennen vaalivoittoa Merz pyrki rakentamaan ep\u00e4virallisia suhteita l\u00e4nsinaapuriin. Tulevaisuudessa Euroopan voimakaksikon johdossa on kuitenkin kaksi temperamenttista johtajaa, mik\u00e4 voi aiheuttaa haasteita. Macronin ja Merzin vahvat luonteet eiv\u00e4t saa ottaa liikaa yhteen, Elo summaa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cMolemmilla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 selv\u00e4sti tahtotila suhteiden nopealle parantamiselle niin, ett\u00e4 Saksan ja Ranskan integraatiomoottori alkaa taas toimia samaan tahtiin\u201d, h\u00e4n kuitenkin n\u00e4kee.<\/span><\/p>\n<p><b>Zeitenwende vaatii eurooppalaisia vision\u00e4\u00e4rej\u00e4<\/b><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Saksan uutta liittokansleria Merzi\u00e4 on hehkutettu Saksan uuden ulkopolitiikan kasvoiksi. Todellisuudessa h\u00e4nen kokemuksensa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on kuitenkin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, Elo muistuttaa. H\u00e4n on tehnyt pitk\u00e4n uran yritysmaailmassa eik\u00e4 ole toiminut t\u00e4t\u00e4 ennen poliittisissa johtoteht\u00e4viss\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kokemattomuus voi olla joko hyv\u00e4 tai huono asia, Elo sanoo. Merz ei viime vuosina ole toiminut poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 saattaa h\u00e4nen mukaansa tuoda mukanaan raikasta ja uudenlaista ajattelua. Elo uskoo, ett\u00e4 Merzill\u00e4 on vahva halu pit\u00e4\u00e4 ulkopolitiikan ohjakset omissa k\u00e4siss\u00e4\u00e4n aikana, jolloin moni Saksan ulkopolitiikan perinteinen tukipylv\u00e4s on murentunut. Perinteisesti maassa harjoitettu id\u00e4npolitiikka mureni Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan, eik\u00e4 Yhdysvaltoihinkaan en\u00e4\u00e4 k\u00e4y nojaaminen.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Merzin kausi sai kuitenkin kirvelev\u00e4n kolauksen heti alkuunsa, kun h\u00e4n ei 6. toukokuuta saanut ensimm\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nestyskierroksella parlamentin \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6\u00e4 noustakseen <\/span><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20160022\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span style=\"font-weight: 400;\">liittokansleriksi<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">. Omat rivit pettiv\u00e4t siis jo heti alussa, vaikka \u00e4\u00e4nestyksen ajateltiin olevan vain muodollisuus. Kerta oli ensimm\u00e4inen Saksan historiassa, kun enemmist\u00f6hallitusta muodostava liittokansleri ei tule valituksi ensimm\u00e4isell\u00e4 parlamentin \u00e4\u00e4nestyskierroksella.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Uusi \u00e4\u00e4nestys liittokanslerin valinnasta j\u00e4rjestettiin kuitenkin jo samana iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin rivit oli saatu ruoskittua kuriin. Merz nousi liittokansleriksi, mutta hallituksen uskottavuus koki kolauksen heti alkuunsa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Onko heti alkuunsa kovia kokeneesta Merzist\u00e4 todella johtajaksi, joka vie Saksan todelliseen Zeitenwendeen? Elo sanoo, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voi ennustaa. H\u00e4nen mukaansa katse pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten kriisien sijaan laajempaan kuvaan Euroopan tulevaisuudesta \u2013 miten maanosa vastaa Ukrainan sodan lis\u00e4ksi Kiinan uhkaan, pakolaispolitiikan haasteisiin ja Yhdysvaltojen vet\u00e4ytymiseen eurooppalaisesta puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4?<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea johtajia, jotka osaavat ajatella ylikansallisesti, Elo sanoo. Sellaisia vision\u00e4\u00e4rej\u00e4, jotka toisen maailmansodan j\u00e4lkeen loivat pohjan Euroopan unionille.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cMit\u00e4\u00e4n korvaavaa ei ole tulossa tilalle, jos ei Eurooppa itse rupea toimimaan\u201d, Elo toteaa.<\/span><\/p>\n<p><em>Kuvitus: Elisa F\u00e4rm<\/em><br \/>\n<em>Tekstin editointi: Vilma Tyrylahti<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittanut: Enni Levanen Saksa muuttaa suuntaa, ja muutosta johtaa Saksan uusi liittokansleri. Tai niin ainakin mediassa on maalailtu kev\u00e4\u00e4n aikana. Onko Saksan Friedrich Merzist\u00e4 vision\u00e4\u00e4riksi, joka johtaa Euroopan uuteen kukoistukseen? Saksan kristillisdemokraattien vaalivalvojaisissa juhlittiin 23. helmikuuta 2025. CDU\/CSU-koalitio oli voittanut Saksan liittop\u00e4iv\u00e4vaalit 28,5 prosentin kannatuksella.\u00a0 Kristillisdemokraattisen unionin CDU:n puheenjohtaja ja tuleva liittokansleri Friedrich Merz muistutti&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":2798,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54,125],"tags":[127,126,128],"class_list":["post-2797","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","category-haastattelu","tag-merz","tag-saksa","tag-zeitenwende"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2797","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2797"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2797\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2813,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2797\/revisions\/2813"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2798"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2797"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2797"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2797"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}