{"id":2046,"date":"2022-07-20T22:23:00","date_gmt":"2022-07-20T22:23:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2046"},"modified":"2024-03-15T07:15:23","modified_gmt":"2024-03-15T07:15:23","slug":"ajankohtaista-mita-kaynnissa-oleva-globaali-ruokakriisi-kertoo-ruokaturvan-tilasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2022\/07\/20\/ajankohtaista-mita-kaynnissa-oleva-globaali-ruokakriisi-kertoo-ruokaturvan-tilasta\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva globaali ruokakriisi kertoo ruokaturvan tilasta?"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2009 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-300x71.png\" alt=\"\" width=\"406\" height=\"96\" srcset=\"https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-300x71.png 300w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1024x242.png 1024w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-768x181.png 768w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1536x362.png 1536w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1260x297.png 1260w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1.png 1640w\" sizes=\"auto, (max-width: 406px) 100vw, 406px\" \/><\/p>\n<p>World Food Program WFP:n tukemien ihmisten odotetaan kasvavan 20 miljoonalla t\u00e4n\u00e4 vuonna \u2013 WFP:n kustannukset ovat kasvaneet 70 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla kuukaudessa johtaen h\u00e4t\u00e4ruoka-avustuksen leikkauksiin. Mist\u00e4 on kyse?<\/p>\n<p>Maailmassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 276 miljoonaa ihmist\u00e4 n\u00e4lkiintymisen partaalla. Ennen COVID-19 pandemiaa vastaava luku oli 135 miljoonaa ja vuonna 2017 80 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 on maailmassa 811 miljoonaa. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n partaalla olevia ihmisi\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4hes 49 miljoonaa 43 maasta. WPF ja YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO varoittivat tammikuussa julkaisemassaan raportissa 20 \u201dhunger hotspotista\u201d, eli maista ja alueista, joiden akuutti ruokaturvattomuus tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti pahenemaan helmikuun ja toukokuun v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hotspotit sijaitsevat Afrikassa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, joissa asuvat maailman k\u00f6yhimm\u00e4t ihmiset.<\/p>\n<p>Afrikan sarvessa k\u00e4rsit\u00e4\u00e4n pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen \u2013 ilmastonmuutoksen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t alueella brutaalilla tavalla. Miljoonat ihmiset k\u00e4rsiv\u00e4t aliravitsemuksesta ja satoja tuhansia ihmisi\u00e4 on n\u00e4lk\u00e4kuoleman partaalla. Esteet humanitaarisen avun toimittamisessa ja polttoaineiden hinnan nousu vaikeuttavat alueiden humanitaarista tilannetta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>K\u00e4sill\u00e4 on niin sanottu t\u00e4ydellinen myrsky, jossa kriisit ja ongelmat ovat kumuloituneita ja linkittyneit\u00e4 toisiinsa: ilmastonmuutos ja kuivuus, konfliktit ja ep\u00e4vakaus sek\u00e4 k\u00f6yhyys ja globaali ep\u00e4tasa-arvoisuus. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan oli viimeinen naula arkkuun. Vuonna 2022 ongelmana on p\u00e4\u00e4asiassa ruoan hinta.<\/p>\n<p>Sodan seurauksena tuleva ukrainalainen sato uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 pieneksi. Sota vaikuttaa kuitenkin my\u00f6s muihin Euroopan maihin. Suurin osa Euroopassa k\u00e4ytetyist\u00e4 lannoitteista, tai ainakin niiden raaka-aineista, on tuotu Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Pakotteiden seurauksena tuonti on pys\u00e4htynyt ja hinnat nousseet. Hinnankorotukset koituvat monien viljelij\u00f6iden kohtaloksi ymp\u00e4ri Eurooppaa, jolloin mahdollista on, ett\u00e4 vuonna 2023 ongelmaksi muodostuu my\u00f6s ruoan saatavuus. On mahdollista, ett\u00e4 pahin ruokapula iskee vasta muutaman vuoden kuluttua, kun nykyiset varastot on k\u00e4ytetty loppuun. Ukraina on aikaisemmin viljellyt tarpeeksi ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Markkinoiden ep\u00e4vakaus uhkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n Ukrainan ollessa pois markkinoilta.<\/p>\n<p>Valtaosa akuutista ruokaturvattomuudesta k\u00e4rsivist\u00e4 alueista ovat olleet riippuvaisia Ukrainasta Mustanmeren kautta tuodusta viljasta. Esimerkiksi Somaliassa ja Beniniss\u00e4 100 % viljasta tuodaan joko Ukrainasta tai Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Egyptiss\u00e4 vastaava luku on 81 %. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vilja seisoo siiloissa Mustanmeren rannalla olevissa satamissa, jotka ovat suljettuina sodan seurauksena. Polttoaine- ja kuljetuskustannusten nousun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ruoan hinta on noussut nostaen samalla humanitaarisen avun toimittamisen kustannuksia.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 moittii Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ruokakriisin k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4 omien intressiens\u00e4 saavuttamiseksi. Ven\u00e4j\u00e4 puolestaan syytt\u00e4\u00e4 tilanteesta l\u00e4nsimaiden harjoittamaa kolonialismia ja sille yksipuolisesti asetettuja pakotteita. Joka tapauksessa kovimman hinnan v\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 maksavat maailman k\u00f6yhimm\u00e4t ihmiset, maailman k\u00f6yhimmill\u00e4 ja ep\u00e4vakaimmilla alueilla, jotka ovat jo maksaneet kovan hinnan kehittyneiden maiden valtakamppailuista. K\u00f6yhimm\u00e4n ihmisryhm\u00e4n lis\u00e4ksi kriisi iskee meihin kaikkiin yleisen inflaation my\u00f6s nostaessa ruoan hintaa.<\/p>\n<p>Ruokaturvan heikkeneminen johtaa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n pahenemiseen, jo entisest\u00e4\u00e4n ep\u00e4vakaiden tai konflikteista k\u00e4rsivien alueiden ja maiden turvallisuustilanteen heikkenemiseen sek\u00e4 lopulta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin muuttovirtoihin ihmisten paetessa joko n\u00e4lk\u00e4\u00e4 tai v\u00e4kivaltaa tai molempia.<br \/>\nToistuvat ruokakriisit osoittavat rakenteellisia ongelmia paikallisissa, kansallisissa mutta my\u00f6s globaalissa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t heikkoa ruokaturvaa. Olennaista olisi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tehostaa ruoantuotantoa, toisaalta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ruoantuotannon resilienssiin ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja ekologiseen kest\u00e4vyyteen. Esimerkiksi afrikkalaiselle maataloudelle on hyvin ominaista alhainen tuottavuus. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llistyv\u00e4t sade- ja kuivuusjaksot tulevat my\u00f6s vaarantamaan satoja tulevaisuudessa yh\u00e4 useammin.<\/p>\n<p>Ongelmat globaalissa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on tunnustettu laajalti. Viime vuonna j\u00e4rjestettiin YK:n historian ensimm\u00e4inen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4huippukokous, jonka avulla pyrittiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja korjata nykyist\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka ei pysty poistamaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia. Kyseinen kokous sai toisaalta kritiikki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sen n\u00e4htiin antavan liiaksi vaikutusvaltaa globaaleja ruokamarkkinoita hallitseville kansainv\u00e4lisille suuryrityksille.<\/p>\n<p>K\u00e4sill\u00e4 olevassa ruokaturvakriisiss\u00e4 onkin kyse paljon laajemmasta kysymyksess\u00e4. Sota Ukrainassa onkin tuonut esiin globaalin ruokaturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n heikkouksia, mutta se ei yksin selit\u00e4 sit\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>World Food Program WFP:n tukemien ihmisten odotetaan kasvavan 20 miljoonalla t\u00e4n\u00e4 vuonna \u2013 WFP:n kustannukset ovat kasvaneet 70 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla kuukaudessa johtaen h\u00e4t\u00e4ruoka-avustuksen leikkauksiin. Mist\u00e4 on kyse? Maailmassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 276 miljoonaa ihmist\u00e4 n\u00e4lkiintymisen partaalla. Ennen COVID-19 pandemiaa vastaava luku oli 135 miljoonaa ja vuonna 2017 80 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 on&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-2046","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2046"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2615,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046\/revisions\/2615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}