{"id":2003,"date":"2022-05-10T11:48:57","date_gmt":"2022-05-10T11:48:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2003"},"modified":"2024-03-15T07:15:58","modified_gmt":"2024-03-15T07:15:58","slug":"mita-venajan-hyokkayksesta-on-seurannut-ukrainan-ulkopuolella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2022\/05\/10\/mita-venajan-hyokkayksesta-on-seurannut-ukrainan-ulkopuolella\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 on seurannut Ukrainan ulkopuolella?"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2009 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-300x71.png\" alt=\"\" width=\"473\" height=\"112\" srcset=\"https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-300x71.png 300w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1024x242.png 1024w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-768x181.png 768w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1536x362.png 1536w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1-1260x297.png 1260w, https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/1.png 1640w\" sizes=\"auto, (max-width: 473px) 100vw, 473px\" \/><\/p>\n<p><b>Suurin pakolaiskriisi Euroopas<\/b><b>sa sitte<\/b><b>n toisen maailmansodan<\/b><\/p>\n<p>YK:n mukaan (14.3.) l\u00e4hes 3 miljoonaa ihmist\u00e4 on paennut Ukrainasta. Suuri enemmist\u00f6 on siirtynyt Puolaan, josta monet ovat siirtyneet eteenp\u00e4in muihin Euroopan maihin. My\u00f6s mm. Unkariin ja Slovakiaan on paennut ihmisi\u00e4. II MS:n aikana n. 60 miljoonaa ihmist\u00e4 joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kodistaan.<\/p>\n<p><b>Valko-Ven\u00e4j\u00e4n vasallivaltio-status suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kristallisoitui<\/b><\/p>\n<p>Kes\u00e4n 2020 presidentinvaalien j\u00e4lkeen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n diktaattori Luka\u0161enkan legitimiteetti on nojannut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain Kremliin ja maa on riippuvainen Ven\u00e4j\u00e4n taloudellisesta tuesta l\u00e4nnen sanktioiden vuoksi. Sotilaallinen yhteisty\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt: Luka\u0161enka salli 03\/2021 maiden yhteisen sotilastukikohdan perustamisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n alueelle, maan perustuslakiuudistus sallii ydinaseiden sijoittamisen maan alueelle ja Luka\u0161enka on sallinnut Valko-Ven\u00e4j\u00e4n aluetta k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n sotilastoimiin Ukrainaa vastaan. Maa my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti osallistuu aktiivisesti taisteluihin.<\/p>\n<p><b>Saksa teki t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa<\/b><\/p>\n<p>Tuore liittokansleri Scholz p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 II MS:n traumoista ja kollektiivisesta syyllisyydest\u00e4 luovutaan nyt. Scholz ilmoitti puheessaan Bundestagille, ett\u00e4 maa investoi puolustukseen 100 mrd. euroa, joka nostaa puolustusbudjetin n. 2 %:n BKT:sta. Puolustuksen painopiste siirtyy kv-rauhanturvaoperaatioista oman alueen turvaamiseen. Saksa p\u00e4\u00e4tti historiallisesti aseiden toimittamisesta sota-alueelle, joka vauhditti my\u00f6s Marinin hallituksen vastaavaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p><b>Nato-keskustelu Suomessa on siirtynyt konkretian asteelle<\/b><\/p>\n<p>\u201cNato-optio\u201d vaihtui v\u00e4litilaan: kantoja vaihdetaan (ja vaaditaan!), selontekoa laaditaan ja eduskunnassa keskustellaan aiheesta vakavasti. Vaikein vaihe on siirtym\u00e4. Toisten mielest\u00e4 nyt on oikea aika liitty\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201coption\u201d m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, kun Ven\u00e4j\u00e4n joukot ovat toisaalla; toisten mielest\u00e4 Suomen liittyminen eskaloisi konfliktia ja riskeeraisi alueellisen koskemattomuuden. Suomi, ei Ruotsi, vet\u00e4\u00e4 nyt keskustelua Nato-j\u00e4senyydest\u00e4. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varmuutta siit\u00e4, ett\u00e4 Nato-j\u00e4senet ratifioisivat Suomen hakemuksen t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n<p><b>Yhdysvallat ei p\u00e4\u00e4se pois Euroopasta<\/b><\/p>\n<p>Yhdysvaltojen prim\u00e4\u00e4ri-intressialue ei ole en\u00e4\u00e4 Eurooppa vaan Indopasifinen alue ja Kiina. Ukrainan konflikti sitoo maan Eurooppaan vahvasti, niin poliittisesti kuin sotilaallisesti (it\u00e4isten Nato-maiden tukikohtien vahventaminen). Kiina tietyss\u00e4 mieless\u00e4 hy\u00f6tyy tilanteesta, mutta on silti vaikeassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4, sill\u00e4 maa ei voi suoraan tukea Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 mahd. pakotteiden vuoksi eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuomita Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, koska maa ei halua my\u00f6t\u00e4ill\u00e4 l\u00e4ntt\u00e4. Kiina-Ven\u00e4j\u00e4\u2013suhde onkin yksi mielenkiintoisimmista aiheista sodan ymp\u00e4rill\u00e4. Erityisesti Kiinan reaktioita Taiwan-vertauksiin kannattaa seurata.<\/p>\n<p><b>Kansalaisyhteiskunnat osoittivat valppautta ja nopeutta<\/b><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys aiheutti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n voimakkaan vastareaktion kansalaisyhteiskunnilta ymp\u00e4ri maailmaa. Useissa maissa on n\u00e4hty laajoja protesteja, monet yritykset ovat mainehaittojen pelossa ja vastuullisuuttaan poistumassa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n boikotointi kattaa lukuisia sektoreita aina tiedeyhteisty\u00f6st\u00e4 urheiluun. Kolme asiaa on ter\u00e4v\u00f6itynyt: kuluttajilla on sananvaltaa yritysten toimintaan, (mahdolliset) mainehaitat ja vastuullisuus ovat merkityksellisi\u00e4, ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen on rinnastettavissa tukemiseen. Vauhdin keskell\u00e4 on kuitenkin muistettava, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisyhteiskuntaa on tuettava.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suurin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan YK:n mukaan (14.3.) l\u00e4hes 3 miljoonaa ihmist\u00e4 on paennut Ukrainasta. Suuri enemmist\u00f6 on siirtynyt Puolaan, josta monet ovat siirtyneet eteenp\u00e4in muihin Euroopan maihin. My\u00f6s mm. Unkariin ja Slovakiaan on paennut ihmisi\u00e4. II MS:n aikana n. 60 miljoonaa ihmist\u00e4 joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kodistaan. Valko-Ven\u00e4j\u00e4n vasallivaltio-status suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kristallisoitui Kes\u00e4n 2020 presidentinvaalien&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-2003","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2003"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2617,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2003\/revisions\/2617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2003"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2003"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}