{"id":1868,"date":"2017-09-19T11:41:14","date_gmt":"2017-09-19T11:41:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1868"},"modified":"2022-04-09T16:00:34","modified_gmt":"2022-04-09T16:00:34","slug":"monikulttuurisuus-ja-suvaitsevaisuuden-50-eri-savya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2017\/09\/19\/monikulttuurisuus-ja-suvaitsevaisuuden-50-eri-savya\/","title":{"rendered":"Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuuden 50 eri s\u00e4vy\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-weight: 400;\">Suomalainen keskustelu turvapaikanhakijoista ja siirtolaisuudesta laajemmin on ollut l\u00e4hinn\u00e4 huutelua vastakkaisten n\u00e4k\u00f6kantojen v\u00e4lill\u00e4. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 itse tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 ehti per\u00e4\u00e4nkuuluttaa \u201dtolkun ihmisten\u201d per\u00e4\u00e4n. Asian mustavalkoisuus ja paikalleen j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt suvakki-rasisti-keskustelu j\u00e4i h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n minua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin syventy\u00e4 aiheeseen pro gradu -tutkielmassani. Muutamien sattumien ja tutkimusaiheen tarkemman rajauksen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4tin tarkastella aihetta m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen voimin, ja selvitin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden asenteita maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen vaalikonevastausten perusteella. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa j\u00e4senn\u00e4n aihetta pro graduni pohjalta. Linkki englanninkieliseen tutkielmaan l\u00f6ytyy tekstin lopusta.<\/span><!--more Jatka lukemista--><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Suomessa maahanmuuttoon liittyvi\u00e4 asenteita on tutkittu verrattain v\u00e4h\u00e4n, joten hypp\u00e4sin avoimena kansainv\u00e4lisen tutkimuskirjallisuuden kimppuun. Asenteiden taustalla on aina ihmisen oma arvomaailma, joka lujittuu noin kahdenkymmenen ik\u00e4vuoden paikkeilla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 asenteet esimerkiksi turvapaikanhakijoita kohtaan kertovat laajemminkin ihmisen arvomaailmasta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Arvotutkimus on osoittanut, ett\u00e4 vastoin yleisi\u00e4 luuloja ihmisten perusarvot eiv\u00e4t juurikaan vaihtele globaalilla tasolla. Arvot ovat my\u00f6s toisiaan poissulkevia. Poissulkevuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 perusarvot voidaan ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4hd\u00e4 keh\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4, jossa vastakkaiset arvot ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, kuten Jing ja Jang kiinalaisessa filosofiassa. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4nee sit\u00e4, miksi ihmisten asenteet voivat olla niin vastakkaisesti latautuneita. Toiset kokevat kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 oman ja l\u00e4heistens\u00e4 turvallisuuden ja perinteiden s\u00e4ilytt\u00e4misen, kun toisten vaakakupissa taas painaa voimakkaasti globaalin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu ja avoimempi suhtautuminen uusiin kulttuureihin \u2013 jopa oman turvallisuuden uhalla.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Asenteet maahanmuuttoon ovat sidoksissa yksil\u00f6n arvomaailmaan. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa puhutaankin multikulturalismista (eng. <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">multiculturalism<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">). Multikulturalismi on ideologia, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki ne poliittiset toimet ja tavoitteet, joilla pyrit\u00e4\u00e4n monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Sosiologiassa se on my\u00f6s rinnakkainen k\u00e4site etenkin etniselle monikulttuurisuudelle. Suomen kieless\u00e4 <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">multiculturalism<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">-termi k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n usein monikulttuurisuudeksi, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 termin laajempi k\u00e4site (vrt. <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">multiculturalism<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\"> ja <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">cultural diversity\/ pluralism<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">). Omassa tutkielmassani l\u00e4hdin liikkeelle filosofis-poliittisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta, josta liikuin aihetta j\u00e4sent\u00e4en kohti yksil\u00f6keskeisemp\u00e4\u00e4, sosiologista k\u00e4sitett\u00e4. Asenteet turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana yksil\u00f6n suhtautumista multikulturalismiin eli monikulttuurisuuden edist\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">L\u00e4nsimaiden ulkopolitiikka ja humanitaarinen toiminta edustavat kokonaisuudessaan jossain m\u00e4\u00e4rin multikulturalistista politiikkaa. Selkeimm\u00e4t esimerkit ovat Ruotsi ja Iso-Britannia, joissa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ajettu multikulturalistista politiikkaa. Siis politiikkaa, jossa vastoin kuin kulttuurien sulatusuunissa Yhdysvalloissa, pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kulttuurit el\u00e4v\u00e4t ja voivat hyvin rinta rinnan. T\u00e4m\u00e4 kulttuurien mosaiikki voi joillekin n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 uhkana perinteille, mutta pohjimmiltaan kyse on politiikasta, jolla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan kaikille kansalaisille yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Monikulturalismin juuret ovat Yhdysvaltojen latino- ja homov\u00e4hemmist\u00f6jen pyrkimyksiss\u00e4 ajaa itselleen inhimillisemp\u00e4\u00e4 politiikkaa. Multikulturalismin keskeisimpi\u00e4 tavoitteita onkin taistella enemmist\u00f6n tyranniaa vastaan, sek\u00e4 luoda kansallisvaltioita, joissa eri kulttuurien yhteiselo rinnakkain on luontevaa ja toisiaan sek\u00e4 demokratiaa vahvistavaa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Tutkimusaineistonani oli Yleisradion (YLE) ja Helsingin Sanomien (HS) vaalikoneet. Aluksi tutkin klusterianalyysin avulla, muodostuuko ehdokkaiden vastauksista selkeit\u00e4 ryhmi\u00e4, vai ovatko vastaukset jakaantuneet tasaisesti. Tulokset osoittivat molempien aineistojen kohdalla, \u00a0ett\u00e4 kansanedustajaehdokkaiden asenteet ovat selke\u00e4sti jakautuneet kahteen leiriin: monikulttuurisuuden kannattajiin ja sen vastustajiin. Toisessa vaiheessa tarkastelin logistisen regressioanalyysin avulla niit\u00e4 muuttujia, jotka selitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 edell\u00e4 mainittua ryhmittymist\u00e4. Tulokset tukivat aikaisempaa tutkimusta siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6n sukupuoli, asuinseutu (maaseutu-kaupunki), ja poliittinen vakaumus vaikuttavat ehdokkaan monikulttuurisiin asenteisiin. Liberaalit asenteet korostuivat merkitt\u00e4v\u00e4sti naisten ja kaupunkilaisten kohdalla, sek\u00e4 Vihreiden ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajien keskuudessa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Tapaustutkimukseni tulokset noudattivat systemaattisesti aikaisempien tutkimusten tuloksia. Kaupunkilaisten verrattain suotuisampia asenteita on perusteltu ns. kontaktiteorialla: Kaupungeissa ihmiset ovat tottuneet kohtaamaan erilaisuutta, mik\u00e4 nostaa toleranssia suvaita erilaisuutta. Asuinseudun ja sukupuolen ohella i\u00e4n ja sosioekonomisen aseman, eritoten koulutuksen, on todettu vaikuttavan asenteisiin. Kaikkein varauksellisimmin maahanmuuttoon suhtautuu tutkimusten valossa matalasti koulutettu, matalapalkka-aloilla ty\u00f6skentelev\u00e4 miesv\u00e4est\u00f6. T\u00e4t\u00e4 on selitetty ns. konfliktiteorialla, jonka mukaan kasvava kilpailu resursseista (esimerkiksi ty\u00f6paikoista) lis\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Tutkielma antaa tukea aikaisemmille tutkimuksille, ja osoittaa, ett\u00e4 puhe tolkun ihmisist\u00e4 on ainakin osittain v\u00e4\u00e4ristynyt. Gaussin k\u00e4yr\u00e4n mukaisesti ihmisten monikultturistiset asenteet eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin mustavalkoisia, vaan enemmist\u00f6n asenteet ovat suhteelliset neutraalit. Siit\u00e4 huolimatta, ei ole olemassa tolkun ihmisten omaa ryhm\u00e4\u00e4, vaan jokainen meist\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n tai enemm\u00e4n suvakki tai \u201dmaahanmuuttokriittinen\u201d. T\u00e4st\u00e4 juontaa my\u00f6s tutkielmani nimi: \u201dFifty Shades of Tolerance\u201d. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vaikka tieteen kannalta erilainen tyypittely voi olla hedelm\u00e4llist\u00e4, tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n lompakon paksuus tai tutkintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 eiv\u00e4t kerro ihmisen arvomaailmasta. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lopuksi haluan viel\u00e4 jakaa ajatuksiani monikulttuurisuudesta itsest\u00e4\u00e4n. Sosiologinen tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 aidosti monikulttuurinen yhteiskunta voimistaa kansallisvaltiota, parantaa ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa itse\u00e4\u00e4n, ja syvent\u00e4\u00e4 demokratiaa. Poliittisten ty\u00f6kalujen lis\u00e4ksi t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vain kansalaisten aidolla halulla. Loppujen lopuksi multikulturalismi on vain yksi tapa suhtautua kiihtyv\u00e4\u00e4n globalisaatioon. Se ei ole oikotie onneen, ja my\u00f6s siihen liittyy riskej\u00e4. Suurimpana n\u00e4ist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 riski\u00e4 integraatiohaluttomuudesta, joiden ongelmia emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">per se<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">. Integroituminen uuteen kotimaahan ei ole vain tulijoiden halusta kiinni, vaan yhteiskunnan vallitsevat rakenteet voivat olla esteen\u00e4. Esimerkiksi Suomessa kristinuskon vahva, usein n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n rooli ei anna tilaa muslimeille toteuttaa omia perinteit\u00e4\u00e4n. Liian tiukat kielitaitovaatimukset, sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n kannustinloukut ja tulijoiden kohtaama puhdas rasismi heikent\u00e4v\u00e4t mahdollisuuksia kasvaa suomalaiseksi. My\u00f6s l\u00e4nsimainen \u201dmoralisointi\u201d voi heikent\u00e4\u00e4 osallistumiskyky\u00e4 yhteiskunnan toimintaan. Esimerkiksi joidenkin feministien yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 \u201d<\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">valitse kulttuurisi tai ihmisoikeutesi<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">\u201d-asenne ei edesauta esimerkiksi musliminaisten integroitumista. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Hyvinvoivalle Euroopalle kaikkein keskeisin tavoite on maahantulijoiden onnistunut sopeutuminen joukkoomme. Onnistunut sopeutuminen vaatii aitoa halua kaikilta osapuolilta ja yhteiskuntaa, jossa kaikki yksil\u00f6t ovat aidosti samanarvoisia.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Topias Tamminen (teksti &amp; kuva)<br \/>\n<\/span><span style=\"font-weight: 400;\">Kirjoittaja on FAIA:n hallituksen j\u00e4sen<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lis\u00e4\u00e4 lukemista aiheesta ja l\u00e4hdeluettelo pro gradu \u2013tutkielmassani:<br \/>\n<\/span><span style=\"font-weight: 400;\">http:\/\/epublications.uef.fi\/pub\/urn_nbn_fi_uef-20170564\/urn_nbn_fi_uef-20170564.pdf<\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalainen keskustelu turvapaikanhakijoista ja siirtolaisuudesta laajemmin on ollut l\u00e4hinn\u00e4 huutelua vastakkaisten n\u00e4k\u00f6kantojen v\u00e4lill\u00e4. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 itse tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 ehti per\u00e4\u00e4nkuuluttaa \u201dtolkun ihmisten\u201d per\u00e4\u00e4n. Asian mustavalkoisuus ja paikalleen j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt suvakki-rasisti-keskustelu j\u00e4i h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n minua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin syventy\u00e4 aiheeseen pro gradu -tutkielmassani. Muutamien sattumien ja tutkimusaiheen tarkemman rajauksen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4tin tarkastella aihetta&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1870,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[68,84,85],"class_list":["post-1868","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysit","tag-maahanmuutto","tag-monikulttuurisuus","tag-suvaitsevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1868"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1871,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1868\/revisions\/1871"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}