{"id":1555,"date":"2021-05-25T22:02:45","date_gmt":"2021-05-25T22:02:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1555"},"modified":"2024-03-15T07:16:31","modified_gmt":"2024-03-15T07:16:31","slug":"analyysi-saadaanko-avoin-taivas-sopimus-elvytettya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2021\/05\/25\/analyysi-saadaanko-avoin-taivas-sopimus-elvytettya\/","title":{"rendered":"Saadaanko Avoin taivas -sopimus elvytetty\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p><em>Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (Etyj) tarkkailulentoja koskeva sopimus on ollut yksi toimivimmista asevalvonnan yhteisty\u00f6muodoista. Tai n\u00e4in oli ainakin viime vuoteen asti \u2013 Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4t\u00f6s irtautua sopimuksesta sai my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n eroprosessin. Henri Kaarakainen pohtii, olisiko sopimus viel\u00e4 mahdollista elvytt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<figure id=\"attachment_1925\" aria-describedby=\"caption-attachment-1925\" style=\"width: 634px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1925\" src=\"https:\/\/faiafinland.files.wordpress.com\/2021\/05\/openskies_councilonforeignrelations.jpg?w=1024\" alt=\"\" width=\"634\" height=\"357\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1925\" class=\"wp-caption-text\">L\u00e4hde: Council on Foreign Relations. &#8221;Taking Stock on the Treaty of Opens Skies.&#8221; (3.11.2017).<\/figcaption><\/figure>\r\n<p class=\"wp-block-image size-large\">Yhdysvaltain tuore presidentti joutuu siivoamaan edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 usealla rintamalla. Kansainv\u00e4linen asevalvontayhteisty\u00f6 ei ole t\u00e4st\u00e4 poikkeus. Toukokuussa 2020 presidentti Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, ett\u00e4 Yhdysvallat vet\u00e4ytyy Avoin taivas -sopimuksesta kuuden kuukauden sopimuksen mukaisen \u201dirtisanomisajan\u201d j\u00e4lkeen. Uhkaus toteutui saman vuoden marraskuussa, kun maa lopulta irtautui sopimuksesta kokonaan. Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (Etyj) asevalvontaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvan Avoin taivas -sopimuksen tarkoituksena on ollut sallia osallistujamaiden toistensa alueiden ilmatilassa suorittamat aseettomat valvontalennot. Lentojen avulla osallistujavaltiot ovat vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen yll\u00e4pit\u00e4neet keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja saaneet tietoa toistensa sotilaallisesta kehityksest\u00e4. My\u00f6s Suomi on ollut sopimuksen osapuoli sen alusta l\u00e4htien.<\/p>\r\n<p class=\"wp-block-image size-large\">Perusteluina vet\u00e4ytymiselle Trumpin hallinto esitti Ven\u00e4j\u00e4n sopimusrikkomukset. Maa on est\u00e4nyt ylilennot tietyill\u00e4 alueilla esimerkiksi sotaharjoitusten aikana. Toisaalta Yhdysvallat ei kuitenkaan ole v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 sopimuksen perimm\u00e4inen tarkoitus olisi olennaisesti vaarantunut rikkomusten seurauksena. Lis\u00e4ksi Yhdysvallat vastasi jo aiemmin Ven\u00e4j\u00e4n kieltoihin omilla rajoituksillaan. <a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/05\/21\/us\/politics\/trump-open-skies-treaty-arms-control.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">New York Timesin tietojen mukaan<\/a> Trump olisi my\u00f6s hermostunut siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tarkkailulento aikoinaan ylitti Trumpin New Jerseyss\u00e4 sijaitsevan golfkent\u00e4n. Kokonaisuudessaan sopimuksesta irtautumisen taustalla n\u00e4ytt\u00e4isi olleen enemm\u00e4nkin entisen hallinnon yleinen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys asevalvontaa kohtaan kuin todellinen kokemus sopimusten tavoitteiden vesittymisest\u00e4.<\/p>\r\n<p class=\"wp-block-image size-large\">Vaikka Valkoista taloa on is\u00e4nn\u00f6inyt vuoden 2021 alusta l\u00e4htien uusi presidentti Joe Biden, Avoin taivas -sopimuksen elvytt\u00e4minen ei ole aivan yksinkertainen teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoden tammikuussa my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 ilmoitti j\u00e4tt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sopimuksen, mink\u00e4 seurauksena sopimusvaltioista j\u00e4ljelle ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Euroopan maat ja Kanada. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sopimuksen todellinen hy\u00f6ty on ollut siin\u00e4, ett\u00e4 se on saanut entiset kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4pelurit tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja jakamaan tietoa kesken\u00e4\u00e4n. Konkreettisia toimenpiteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 sopimus on edist\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti turvallisuutta ja rauhaa Euroopassa.<\/p>\r\n<p class=\"wp-block-image size-large\">Saadaanko Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n takaisin sopimukseen? Brookings-ajatushautomon Steven Pifer on laatinut <a href=\"https:\/\/www.brookings.edu\/blog\/order-from-chaos\/2021\/01\/27\/saving-the-open-skies-treaty\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">nelj\u00e4n askeleen tiekartan<\/a>, jolla se periaatteessa voisi olla mahdollista. Ensinn\u00e4kin presidentti Joe Bidenin tulisi tehd\u00e4 nopeasti pes\u00e4ero edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja aloittaa selvitys siit\u00e4, miten Yhdysvaltojen uudelleenliittyminen voisi olla mahdollista. T\u00e4m\u00e4 voisi olla k\u00e4denojennus, jolla Ven\u00e4j\u00e4 suostuisi keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 olevan eroprosessinsa. Olennaista olisi, ett\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4vakaiden olosuhteiden aikana osapuolet kunnioittaisivat sopimusehtoja: t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyisi muun muassa se, ett\u00e4 Nato-maat pid\u00e4tt\u00e4ytyisiv\u00e4t jakamasta valvontalennoista saamiaan tietoja Yhdysvaltojen kanssa niin kauan kuin se ei ole j\u00e4lleen sopimuksen osapuoli. Avoin taivas -sopimuksen haaksirikko on ik\u00e4v\u00e4 takaisku. Rauhan ja turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4minen vaatii kuitenkin, ett\u00e4 voimassa olevista instituutioista pidet\u00e4\u00e4n kiinni kaikin diplomatian keinoin. Koska sopimus on kuitenkin toiminut ennen viime vuotta varsin hyvin, edellytykset sen elvytt\u00e4miselle ovat olemassa.<\/p>\r\n<figure><\/figure>\r\n<figure><\/figure>\r\n<figure><\/figure>\r\n<figure><\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n\r\n<div class=\"wp-block-media-text alignwide is-stacked-on-mobile\">\r\n<figure class=\"wp-block-media-text__media\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1930  alignleft\" src=\"https:\/\/faiafinland.files.wordpress.com\/2021\/05\/henri-kaarakainen-kuva.jpg?w=748\" alt=\"\" width=\"308\" height=\"290\" \/><\/figure>\r\n<\/div>\r\n<p class=\"wp-block-media-text alignwide is-stacked-on-mobile\"><em><strong>Henri Kaarakainen<\/strong> <\/em><\/p>\r\n<p class=\"wp-block-media-text alignwide is-stacked-on-mobile\"><em>Kirjoittaja on kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija, joka on kiinnostunut etenkin turvallisuuteen ja kansainv\u00e4liseen oikeuteen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/em><\/p>\r\n<p class=\"wp-block-media-text alignwide is-stacked-on-mobile\">Twitter: @HenriKaarakaine<br \/>LinkedIn: https:\/\/fi.linkedin.com\/in\/henrikaarakainen <\/p>\r\n<!-- \/wp:post-content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n (Etyj) tarkkailulentoja koskeva sopimus on ollut yksi toimivimmista asevalvonnan yhteisty\u00f6muodoista. Tai n\u00e4in oli ainakin viime vuoteen asti \u2013 Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4t\u00f6s irtautua sopimuksesta sai my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n eroprosessin. Henri Kaarakainen pohtii, olisiko sopimus viel\u00e4 mahdollista elvytt\u00e4\u00e4. Henri Kaarakainen Kirjoittaja on kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija, joka on kiinnostunut etenkin turvallisuuteen ja kansainv\u00e4liseen oikeuteen&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[113,107,108,109],"class_list":["post-1555","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","tag-analyysi","tag-asevalvonta","tag-avoin-taivas","tag-etyj"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1555"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2619,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1555\/revisions\/2619"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}