Keskusjohtoinen Kazakstan matkalla kohti kasvavaa vaikutusvaltaa

Kirjoittanut: Joel Pyykkönen

Kazakstan on Keski-Aasian suurin ja taloudellisesti kehittynein valtio, jonka sijainti ja luonnonvarat tekevät siitä alueellisesti ja globaalisti kiinnostavan toimijan. Kazakstanin tulevaisuuden näkymät ovat suhteellisen vahvat, kun huomioi sen luonnonvarat, joita muun muassa EU tarvitsee vihreässä siirtymässä. Lisäksi Kiinan aktiivinen vuoropuhelu ja investoinnit Kazakstaniin kasvattavat maan taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia. 

Kazakstan tasapainoilee ulkopolitiikassaan aktiivisesti Venäjän, Kiinan ja Euroopan välillä. Vaikka maassa on koettu viime vuosinakin levottomuuksia ja poliittista epävakautta, Kazakstan on säilynyt suhteellisen vakaana valtiona.

Kazakstanin geopoliittinen asema idän ja lännen ja toisaalta pohjoisen ja etelän välissä on lisännyt maan kiinnostavuutta suurvaltojen, kuten Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen, mutta myös alueellisten toimijoiden, kuten Turkin ja Iranin, keskuudessa. Maa toimii eräänlaisena välittäjänä ja tasapainottelijana, mikä antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa alueelliseen vakauteen ja yhteistyöhön.

Kazakstanin väestö

Kazakstan on Keski-Aasian entinen neuvostotasavalta, joka itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua. Maa on pinta-alaltaan maailman yhdeksänneksi suurin valtio ja sen väkiluku on noin 20 miljoonaa. Väestö koostuu pääosin kazakeista, jotka muodostavat reilut 70 prosenttia väestöstä. Toiseksi suurin ryhmä koostuu venäläisistä, jotka muodostavat noin 15 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi suurin väestöryhmä ovat uzbekit, joita on noin kolme prosenttia. Ennusteiden mukaan Kazakstanin väestö kasvaa yli prosentin vuosivauhtia vuosien 2024 ja 2029 välillä.

Tasapainoileva ulkopolitiikka on Kazakstanin siunaus ja kirous. Pyrkimys ylläpitää hyviä suhteita kaikkien suurvaltojen ja alueellisten toimijoiden kanssa johtaa välillä ristiriitaisiin tilanteisiin, jotka voivat rajoittaa ulkopuolisten toimijoiden halukkuutta esimerkiksi investoida maahan. Tälläinen monivektoraaliseksi kutsuttu ulkopolitiikka antaa Kazakstanille kuitenkin mahdollisuuden toimia suhteellisen itsenäisenä toimijana, joka ei ole riippuvainen yksittäisistä suurvalloista ja jolla on vahva geopoliittinen asema alueella. Näin maa pyrkii rakentamaan yhteistyösuhteita, joiden avulla se kykenisi ylläpitämään läpi 2000-luvun jatkunutta melko hyvää talouskasvua. 

Keski-Aasian kaupallinen solmukohta

Kazakstan sijaitsee Euraasian sydämessä Venäjän, Kiinan ja Keski-Aasian rajalla. Maan sijainti tekee siitä luonnollisen sillan idän ja lännen, pohjoisen ja etelän välillä. Maa on siten muodostunut merkittäväksi logistiseksi ja kaupalliseksi keskukseksi, joka yhdistää Aasian ja Euroopan markkinat. 

Kazakstan on Keski-Aasian vauraimpia ja taloudellisesti kehittyneimpiä maita, ja sen talous on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien runsaiden luonnonvarojen ansiosta. Euroopan unioni on Kazakstanille jatkuvasti rooliaan kasvattava kauppakumppani. Lisäksi Kazakstan on tärkeä logistiikkakeskus, joka yhdistää Kiinan ja Etelä-Aasian markkinat Länsi-Eurooppaan. 

Kazakstanin öljy- ja kaasuvarat tekevät siitä tärkeän energian tuotannon ja viennin keskuksen, mikä lisää sen geopoliittista merkitystä. Ennusteiden mukaan Kazakstanin bruttokansantuote kasvaa vuonna 2025 noin 5 prosenttia, mikä viittaa vahvaan talouskasvuun ja kasvupotentiaaliin. 

Maan nopeahko talouskasvu on perustunut tähän saakka suurille öljy- ja kaasulöydöksille, mutta maalla on potentiaalia myös monipuolistaa taloutensa rakennetta ja näin parantaa sen kapasiteettia entisestään. Onkin ennustettu, että Kazakstan nousee korkean tulotason maaksi kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Kazakstanin sijainti mahdollistaa sen osallistumisen tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin. Se on jäsenvaltio Kiinan Vyö ja Tie -ohjelmassa ja osallinen esimerkiksi Euroopan unionin tukemalla Middle Corridor -reitillä. Näin Kazakstanista on tullut keskeinen toimija globaalien kauppareittien ja energian toimitusketjujen hallinnassa. 

Demokratia- ja ihmisoikeustilanne eivät anna syytä juhlaan

Kazakstanin historia on ollut epädemokraattinen. Maassa ei ole sen itsenäisyyden aikana järjestetty demokraattisia vapaita vaaleja. Presidentteinä on toiminut autoritaarisia hahmoja, jotka eivät ole kaihtaneet käyttää itselleen keskittämäänsä valtaa.

Vaikka Kazakstan ei ole demokraattinen valtio, on se silti säilyttänyt suhteellisen poliittisen vakauden verrattuna muihin Keski-Aasian maihin. Johtajat, kuten pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev ja nykyinen presidentti Kasym-Žomart Tokajev, ovat korostaneet talouskasvun sekä valtiollisen yhtenäisyyden tärkeyttä.

Historiassaan Kazakstan on kuitenkin kokenut laajoja levottomuuksia. Vuonna 2022 maassa levisi mielenosoituksia, jotka olivat laajimpia sen itsenäisyyden jälkeisessä historiassa.  Mellakoiden taustalla oli muun muassa taloudellisia ongelmia, korruption lisääntyminen ja ihmisten tyytymättömyys sosiaalisiin ja poliittisiin oloihin. Mellakat johtivat vakaviin levottomuuksiin, ja turvallisuusjoukot käyttivät voimaa tilanteen hallitsemiseksi. Mielenosoituksissa loukkaantui yli tuhat ihmistä sekä kuoli useita kymmeniä siviilejä ja viranomaisia. 

Vuoden 2022 tapahtumat kuvasivat osaltaan haasteita, joita Kazakstan joutuu kohtaamaan poliittisen vakauden ja ihmisoikeustilanteen ylläpitämisessä. Venäläiset sotilaat osallistuivat mellakoiden väkivaltaiseen taltuttamiseen lähettämällä Kazakstaniin sisäisen turvallisuuden joukkoja presidentti Tokajevin pyynnöstä. Tämä tapahtuma näyttää irvokkaasti sen, kuinka lähellä Venäjä edelleen on Kazakstanin sisäpoliittista todellisuutta. 

Vuoden 2022 mellakat kumpusivat kansan vaatimuksista poliittisen järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kazakstanin ihmisoikeustilanne on ollut pitkään kriittinen, ja esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kritisoinut muun muassa sananvapauden, kokoontumisvapauden ja oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tilaa. Maan oikeusjärjestelmä on melko politisoitunut, ja ihmisoikeuksien puolustaminen valtiokoneistoa vastaan on vaikeaa. Vaikka hallitus on tehnyt joitakin uudistuksia ja lupauksia paremmasta ihmisoikeustilanteesta, merkittäviä parannuksia ei ole vielä saavutettu. 

Läheinen suhde Venäjään

Kazakstan on ollut pitkään hyvin riippuvainen Venäjästä, joka rajoittaa edelleen maan poliittista liikkumavaraa. Venäjän merkitys Kazakstanin taloudelle on säilynyt merkittävänä Neuvostoliiton romahduksesta asti. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai jotkin tahot toivomaan Kazakstanin irtaantumista Venäjän vaikutuspiiristä.

Irtautumista Venäjän vaikutuksen alta ei kuitenkaan ole vielä nähty. Maat jakavat reilun 7000 kilometrin mittaisen rajan, ja Kazakstan on edelleen monilla aloilla riippuvainen Venäjästä. Tämä on herättänyt kansalaisyhteiskunnassa huolta esimerkiksi sen suhteen, miten Venäjä voisi halutessaan kutistaa entisestään ihmisoikeuksien ja vapauksien tilaa. 

Kazakstan ei enää näe Venäjää sen ensisijaisena turvallisuuden takaajana, mutta toisaalta sen suhtautuminen Venäjän laittomaan sotaan Ukrainassa on ollut neutraali. Konkreettisesti Venäjän ja lännen välissä taiteilua ilmentää se, miten jokaista ministeritasoista Washingtoniin tehtyä vierailua “kompensoidaan” tekemällä vierailu Moskovaan. 

Helmikuun 2022 jälkeen Venäjän ote Kazakstanin taloudesta on vain kasvanut. Vuodet 2022 ja 2023 olivat ennätysvuosia taloudellisen yhteistyön mittapuulla. Maiden välinen kauppa oli noin 27 miljardia dollaria sisältäen muun muassa kaksikäyttötuotteiden viennin Venäjälle. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan teknologiaa, jota voidaan hyödyntää niin siviili- kuin sotilaskäytössä. Kaksikäyttötuotteet ovat Venäjälle tärkeitä, kun maan mahdollisuutta saada niitä käsiinsä on pyritty heikentämään pakotteilla. 

Lähes puolet kaikista Kazakstanissa toimivista ulkomaisista yhtiöistä on venäläisiä. Venäjä hallitsee Kazakstanin uraanin tuotannosta lähes neljänneksen. Venäjä ei kuitenkaan enää ole maan suurin kauppakumppani, vaan Kiina on ohitti sen vuonna 2023. 

Vaikka EU ja Yhdysvallat ovat suurimmat Kazakstaniin investoivat tahot, niiden vaikutusvalta maassa on suhteellisen heikko. EU:n ja Kazakstanin suhteet eivät ole ongelmattomat erityisesti suhteessa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Kazakstan on toiminut yhtenä merkittävimmistä pakotteiden kiertämisen kauttakulkumaista venäläisille tuotteille. Lännen mittavista investoinneista  huolimatta ei ole odotettavissa, että Kazakstanissa tapahtuisi valtiollista käännettä länteen.

Tasapainoilua idän ja lännen välissä

Kazakstan vahvistaa jatkossakin asemaansa Keski-Aasian johtavana taloudellisena toimijana sekä lännen ja idän välisenä keskuksena. Kazakstanin kahdenväliset suhteet Kiinan kanssa ovat erityisen vahvat, mikä näkyy myös Kiinan presidentti Xi Jinpingin useina valtiovierailuina Kazakstaniin. Xi Jinpingin viimeisin vierailu Kazakstanissa toukokuussa oli hänen viides vierailunsa maassa vuodesta 2012 lähtien. Näin ollen Kazakstan on Xin toiseksi vierailluin valtio heti Venäjän jälkeen. 

Vierailunsa yhteydessä Xi vahvisti Kiinan tukea Kazakstanin alueelliselle koskemattomuudelle, mikä oli selvä viesti Venäjän suuntaan. Kiinalla onkin selkeät intressit pitää Kazakstan kahdenvälisesti tiukassa otteessa, koska se haluaa hyötyä maan logistisesta merkityksestä ja resursseista. 

Samalla Kazakstan pyrkii vahvistamaan suhteitaan Euroopan unioniin, jossa se näkee merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti maamineraalien viennin ja jalostamisen osalta. Kyseiset mineraalit ovat EU:lle keskeisiä sen vihreän siirtymän mahdollistajia. Pelkäksi raaka-ainevarastoksi Kazakstan ei kuitenkaan mieli. Sen tavoite on laajentaa yhteistyökumppaneiden määrää ja tätä kautta lisätä taloutensa monipuolisuutta. 

Kazakstan pyrkii tulevaisuudessakin tasapainottelemaan suhteitaan sekä Kiinan että Euroopan unionin kanssa, mikä antaa sille mahdollisuuden toimia tärkeänä sillanrakentajana kahden taloudellisen mahdin välillä. Kazakstanin monivektoraalinen ulkopolitiikka ja strateginen sijainti tekevät siitä yhä merkittävämmän toimijan geopoliittisesti. Maan raaka-ainevarastot mahdollistavat sille merkittävän geotaloudellisen aseman. Kazakstan on hyvin valtiojohtoinen jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi taloudessa tehokkaiden ja nopeiden päätösten tekemisen. 

Samaan aikaan on kuitenkin tosiasia, että maan ihmisoikeustilanne ja demokratian tila on erittäin heikko. Suuria parannuksia ole näköpiirissä. 

Kirjoittaja työskentelee ulko- ja turvallisuuspoliittisena neuvonantajana Euroopan parlamentissa.

Kuvitus: Elisa Färm
Tekstin editointi: Enni Levanen