Ukraina ja vallan tasapaino

Länteen integroitunut, vahva ja menestynyt Ukraina olisi uhka Venäjän geoekonomiselle ja geopoliittiselle vallalle, joka muuttaisi vallan tasapainoa Euroopassa ja kauempana. Energia-riippuvuus ja sodan eskaloitumisen pelko ehkäisevät lännen asetoimituksia, joilla olisi ratkaiseva vaikutus.

 

Venäjän hyökkäyssota ja moninapaistuva maailma

Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyssodan syitä ja selittäviä tekijöitä on ehditty esittämään jo useita. Syitä hyökkäykselle on haettu muun muassa. Putinin henkilöhahmosta, Venäjän imperialismista, Euroopan ja Yhdysvaltojen epäonnistuneesta Venäjä- ja Ukraina-politiikasta, sodan avulla saavutettavista resursseista sekä Euroopan sotilaallisesta heikkoudesta. Monilla näistä yksittäisistä tekijöistä on ollut varmasti vaikutusta sodan syttymiseen, ja osa on varmasti toiminut jopa sodan aloittamisen mahdollistajana Venäjän sotilasstrategien ajatuksissa. Sittemmin arviot siitä mitä Venäjä tai Putin loppujen lopuksi sodalla haluaa saavuttaa, on saanut yhä enemmän tilaa tutkijoiden, strategien ja analyytikoiden ajatuksissa.

Venäjän lopullisesta sotamenestyksestä ja Euroopan vastareaktioista riippuu, millainen voimapoliittinen turvallisuusarkkitehtuuri Eurooppaan tulevaisuudessa muodostuu. Muutoksia jo esimerkiksi eurooppalaisten valtioiden varautumisessa onkin ollut, kuten Saksan 100 miljardin puolustusbudjetin lisäys (Mackenzie 2022). Voidaan myös sanoa, että Venäjän hyökkäyssodan alun huono sotamenestys mahdollisti Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen. Kiovan nopea ja onnistunut valtaaminen sodan alussa olisi varmasti, jos ei nyt estänyt, niin ainakin hidastanut Suomen Nato-jäsenyys halukkuutta. Voimapoliittinen ikkuna jäsenyyden hakemiselle kuitenkin aukesi, ja se käytettiin nopeasti hyödyksi ja hyvä niin, vaikka Nato-tien alku ei helpolta näytäkään Turkin pelatessa poliittisia pelejään.

Venäjä näyttää alun huonon menestyksen jälkeen kuitenkin keskittyneen niihin alueisiin ja kalustoihin, joilla se voi parhaiten saavuttaa itselleen tärkeitä voittoja Ukrainan itä- ja eteläosissa. Ukrainalla onkin haasteita estää Venäjän etenemistä maan turvautuessa raskaaseen pommittamiseen. Ja vaikka länsimaat ovat antaneet aseapua Ukrainalle, niin aseavussa on edelleen suuria puutteita eikä Ukraina ole pystynyt puolustautumaan tehokkaasti Venäjän hyökkäystä vastaan. Vaikka länsi haluaa välttää liikaa vastakkainasettelua Venäjän kanssa, niin kunnollisen aseavun laiminlyönti voi olla myös merkittävä virhe.

Monet tulevat maailmanpolitiikan haasteet lännelle Afrikassa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa tulevat kytkeytymään Venäjän aloittaman sodan lopputulokseen. Venäjän voitot Ukrainassa antavat maalle lisää valtaa niin energiassa kuin ruuantuotannossakin, puhumattakaan Mustameren alueen hallinnasta. Näyttäisi siltä, että hyökkäyssodassa on kyse yksittäisten tekijöiden sijaan siitä, että Venäjä pyrkii säilyttämään tai jopa vahvistamaan valta-asemaansa moninapaistuvassa maailmassa, jota länteen integroituva Ukraina olisi suhteellisesti heikentänyt. Venäjälle pahimmassa tapauksessa länteen kallistuva ja menestyvä Ukraina olisi voinut tuoda jopa sisäisiä haasteita Venäjän hallinnolle. Valtaamalla Ukrainan itä- ja eteläosia Venäjä ottaa itselleen ne geostrategiset alueet, jotka olisivat olleet uhka sen valta-asemalle maailmanpolitiikassa; alueet, joissa sijaitsevat energian-, ruoan- ja teollisuuden tuotanto.

Mustameri, kaasu ja Venäjän geoekonomia

Venäjän geoekonominen strategia on jo pitkään kytkeytynyt energiaresurssien kuten öljyn- ja kaasuntuotantoon sekä niiden logistiikkakäytävien hallintaan. Näiden avulla Venäjä on käyttänyt merkittävää valtaa etenkin suhteessa itä- ja keski-Euroopan valtioihin. (Wigell & Vihma 2016.) Energiaresurssien strateginen merkitys Venäjän sisä- kuin ulkopolitiikassakin on otettu huomioon sen strategisissa dokumenteissa jo vuodesta 2003 lähtien. Näissä dokumenteissa on ilmaistu energiasektorin tehtävän olevan Venäjän geopoliittisen vaikutusvallan kasvattaminen. (Kardaś 2019.) Venäjä on saanut itä- ja keski-Euroopan maat vahvasti riippuvaisiksi energiastaan, ja kumpikaan osapuoli ei pysty lyhyellä aikavälillä katkaisemaan keskinäisriippuvuuttaan taloudellisten vaikutusten vuoksi. Vuosien aikana Venäjä on energiatoimituksillaan kasvattanut valtion varantojaan (virallisesti energian hinnan heiluntaa vastaan), ja jatkuvilla energiamaksuilla Venäjä pystyy yhä jatkamaan hyökkäystään Ukrainassa ja vähentämään lännen pakotteiden vaikutusta.

Venäjä on tunnetusti aiemminkin käyttänyt energiaresurssejaan kiristääkseen siitä riippuvaisia maita. Venäjä-myönteisille valtioille se on tarjonnut kaasua halvemmalla ja näin edistänyt itselleen myönteisten toimijoiden valtaa sekä päätösten syntymistä. Toisille kaasua on taas myyty kalliimmalla tai parhaimmillaan kaasun virtaaminen on katkaistu kokonaan, jos valtioiden päätökset eivät ole olleet Venäjälle mieluisia. (Smith Stegen 2011.) Näin kaasua on käytetty suoraan Venäjän vaikutusvallan välineenä, keppinä ja porkkanana. Uhka Venäjän geoekonomiselle vallalle löytyi kuitenkin vuonna 2012 Ukrainan merialueelta, kun Mustallamerellä arvioitiin olevan suuria kaasuesiintymiä. Ne olisivat pystyneet tyydyttämään koko Ukrainan kotimaisen energian tarpeen ja kaasua olisi pystytty viemään vielä muuallekin Eurooppaan. Vuonna 2014 Venäjä ottikin haltuun Krimin ja liitti sen itseensä.  Nykyiset Venäjän Mustanmeren aluevaatimukset kattavat suuren osan Mustastamerestä, jossa nämä kaasuesiintymät sijaitsevat. (Yanchenko 2018.) Sodan aikana Venäjä on lisäksi ottanut haltuunsa Ukrainan eteläosia, joilla Venäjä saa yhä laajemman osan merialueesta ja sen energiavarannoista hallintaansa. Alueet haltuun ottamalla Venäjä suojelee kansallista strategiaansa, joka on perustunut energiaresurssien hallitsemiselle. Toisin sanoen, ilman Venäjän väliintuloa Mustanmeren kaasuvarannot olisivat voineet integroida, kasvattaa ja luoda pohjaa Mustanmeren alueen maiden talouksille. (Sabadus 2021.) Vahva, taloudellisesti menestyvä ja mahdollisesti länsi-integroitunut Ukraina ja laajemmin Mustanmeren alue olisivat kuitenkin olleet uhka Venäjän alueelliselle ja globaalille vallalle, joten Venäjä päätti varastaa paremman tulevaisuuden Ukrainalta. Ukrainan menestyminen ja kehittyminen olisivat resurssien lisäksi voineet tuoda muutosvaatimuksia myös Venäjän hallinnolle Ukrainan venäjänkielisten ja ukrainalaisen diasporan kautta.

Onko fossiilisten energiaresurssien hallitsemisella kuitenkaan tulevaisuudessa väliä, kun etenkin Eurooppa panostaa vahvasti vihreään siirtymään, uusiutuviin energianlähteisiin ja etsii vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia päästäkseen irti venäläisestä kaasusta? Valitettavasti energiatalouden rakenteen muutokset ovat kuitenkin melko hitaita ja energian kysynnän kasvu sekä vaihtoehtoisten toimitusketjujen hinta takaavat vielä pitkään myös venäläisen energian kysynnän. Euroopassa kuitenkin voidaan pitkällä aikavälillä päästä tilanteeseen, jossa riippuvuus ei ole enää niin asymmetrista, että talouden kestokyky olisi venäläisestä energiasta riippuvainen. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä muissa Venäjän lähialueiden kehittyvissä talouksissa. Myös Kiinan kasvava energiankysyntä jatkaa yhä myös fossiilisen energian tarvetta, joten venäläiselle energialle löytyy kysyntää varmasti tuleviksi vuosiksi. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjän öljy-yhtiöt ovatkin tehneet ennätystuloksia energian hinnan nousun myötä. (Tabuchi 2022.)

Vilja ja (puolustus)teollisuus

Moni valtio etenkin Afrikassa on riippuvainen venäläisestä ja ukrainalaisestakin viljasta. YK:n raportin mukaan jopa 25 Afrikan valtiota, joihin kuuluvat etenkin kaikista vähimmin kehittyneet maat, tuovat enemmän kuin kolmasosan viljastaan joko Venäjältä tai Ukrainasta. Raportin mukaan näistä 21 maata olivat riippuvaisia etenkin venäläisestä viljasta. (UNCTAD 2022.) Monet Afrikan valtiot jättivätkin äänestämästä tai äänestivät Venäjän tuomitsemista vastaan YK:n yleiskokouksessa. (Callamard & Muchena 2022.) Syitä äänestyskäyttäytymiseen on toki varmasti useita, mutta riippuvuus niinkin oleellisesta asiasta kuin ruoasta varmasti vaikuttaa haluun tuomita ruokkivaa kättä. Joka tapauksessa äänestyskäyttäytyminen heijastaa sitä kenellä on valtaa näissä maissa asioiden noustessa kansainvälisiksi kysymyksiksi.

Vallatessaan maa-alaa itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa Venäjä saa entisestään lisää valtaa suhteessa Afrikan maihin, joiden riippuvuus viljan osalta on jo ennestään korkea. Vaikka viljojen tuotantoa on laajasti koko Ukrainassa, niin etenkin vehnän ja auringonkukkaöljyn tuotanto painottuu itäiseen ja eteläiseen Ukrainaan. (U.S. Department of Agriculture 2022.) On arvioitu, että Venäjä voi tulla mm. syyttämään länsivaltioiden asettamia sanktioita, kun ruoka loppuu Afrikasta. Tulevaisuudessa, saadessaan lisää itä- ja etelä-Ukrainan alueita hallintaansa Venäjä voi yhä voimakkaammin käyttää valtaa ruoan tuotannon ja sen logististen käytävien, kuten Mustanmeren hallinnan avulla. Venäjä on jo nyt estänyt ukrainalaisen viljan vientiä Mustanmeren kautta ja pahentanut Afrikan ruokakriisiä (Lawler).

Tulevaisuudessa Venäjä pystyy vaikuttamaan sitä vahvemmin viljojen viennin ja tuotannon mahdollisuuksiin, mitä enemmän se saa Ukrainan itä- ja eteläosia vallattua itselleen. Eteläisen Ukrainan hallinnan avulla Venäjä saa tehtyä ukrainalaisen viljan viennistä myös kannattamattomampaa, jos Ukraina joutuu viemään viljan maateitse muun Euroopan kautta. Logistisin käytävän (Mustanmeren) hallinta pätee myös ukrainalaiseen teollisuuteen, josta myös merkittävä osa sijaitsee itä- ja etelä-Ukrainassa (The Library of Congress 2022). Mustanmeren hallinnan avulla Venäjä pystyy kontrolloimaan osittain myös Ukrainan teollisuusvientiä meren kautta. Ukrainassa on myös paljon puolustusteollisuutta, jopa sellaista, joka on Venäjän strategisen iskukyvyn kannalta merkityksellistä. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on epäillytkin Ukrainan puolustusteollisuuden olleen koko sodan merkittävin syy. (Tarkka 2022.)

Lopputulos ja sen vaikutus maailmanpolitiikkaan

Ukrainan oli uhka Venäjän käyttämälle vallalle maailmanpolitiikassa: sen energiaan pohjautuvalle geoekonomiselle strategialle, sen vaikutusvallalle ruoan kautta ja sen voimapolitiikalle puolustusteollisuuden kautta. Länteen integroitunut Ukraina olisi voinut heikentää Venäjän valtaa monella osa-alueella, jos Ukraina olisi pystynyt edes osin korvaamaan Venäjän strategisia resursseja tai estänyt Venäjän resurssien käyttöä. Venäjän suora vaikutusvalta Ukrainaan olisi myös vähentynyt Nato- ja EU-jäsenyyden kautta, ja Venäjälle pahimmassa skenaariossa Ukrainan ja sen diasporan kautta leviävät aatteet olisivat voineet tuoda Venäjän pelkäämiä muutosvaatimuksia myös Venäjän hallinnolle.

Krimin valtaaminen ja Venäjän aloittama hyökkäyssota pyrkii ylläpitämään maan nykyisen hallintojärjestelmän sekä sen valtaresurssien säilymisen ja käyttämisen ulkopolitiikassa. Pitkällä ajanjaksolla Venäjällä voi olla jopa mahdollisuus lisätä näiden resurssien kautta saamansa valtaa etenkin suhteessa sen naapurivaltioihin ja kehittyviin maihin. Keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä lännen sanktiot sekä kalustotappiot heikentävät kyllä Venäjän voimaa ja sen taloutta, mutta energiaresurssien keskinäisriippuvuuden ja muiden ostajien vuoksi sanktioiden taloudellinen vaikutus Venäjään voi jäädä luultua vähemmäksi. Myös tulevaisuuden energiakysynnän kasvu ja energiatalouden hidas muutos jatkavat Venäjän energiaresurssien kysyntää. Vaikka Naton laajeneminen ja Venäjän kalustotappiot tasapainottavat voimapoliittisesti Euroopassa ja vaikka Eurooppa pyrkii irtautumaan venäläisestä energiasta, niin vallan eri muodot jakautuvat yhä enemmän muualla.

Ukrainassa soditaan Venäjän vallan säilyttämisen ja lännen vaikutusvallan välillä. Kun strategiset resurssit ja alueet on vallattu sekä monikerroksinen (sosiaalinen, poliittinen, tilallinen) raja maiden välille on vedetty niin loppuosa Ukrainasta voi liittyä EU:hun. Tynkä-Ukraina ei ole enää merkittävä uhka Venäjän vallalle tai sen sisäiselle järjestykselle. Sodan lopputuloksella voi siten olla merkittäviä seurauksia maailmanpolitiikkaan. Tällä hetkellä paras mahdollisuus estää Venäjän imperialistiset valtapyrkimykset on toimittaa Ukrainalle aseita, joilla Venäjä voidaan pysäyttää ja jopa työntää takaisin. Länsi kuitenkin pelkää, että asetoimituksien seurauksena sota voi laajentua tai Venäjä voi katkaista energiatoimitukset, joista länsi on riippuvainen. Energian hintojen nousu onkin jo saanut inflaation kiihtymään ja energian sanktioiminen on aiheuttanut eripuraa EU:n jäsenvaltioiden välillä. Riippuvuussuhteen purkamisen ja asetoimitusten välillä käydään nyt kilpailua aikaa vastaan eikä aika näytä olevan Euroopan puolella.

Asetoimitukset ovat siten kaksiteräinen miekka: ratkaisevien aseiden toimittaminen Ukrainalle voisi merkitä pahenevaa taloustilannetta Euroopalle. Jos Venäjä kuitenkin saa Ukrainassa haluamansa, se säilyttää tai jopa kasvattaa valtaansa maailmanpolitiikassa, ja jatkaa tulevaisuudessa samaa aggressiivista voima- ja kiristyspolitiikkaa. Venäjän taas hävitessä sen valta kutistuisi ja voisi tuoda jopa sisäisiä muutosvaatimuksia Venäjälle. Ukraina on Euroopassa vallan tasapainonasemassa Venäjän vallan eri muodoille. Vahva, itsenäinen ja länteen integroitunut Ukraina muuttaisi tasapainon lännen hyväksi Euroopassa ja kauempana. Lännellä on nyt iso ikkuna auki Ukrainassa, mutta onko hinta liian kova?

 

Topias Alasalmi

Kirjoittaja on kansainvälisen politiikan maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistossa, joka erikoistuu opinnoissaan maailmanpolitiikkaan. Tällä hetkellä hän tekee pro gradua liittyen Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen geoekonomiseen ja geopoliittiseen kilpailuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä siihen liittyvät taloudelliset näkökulmat.

Linkedin: https://fi.linkedin.com/in/topias-alasalmi-3031671a2

 

Lähteet

Callamard, A. & Muchena, D. (2022). African states that abstained on Russia vote fail to cover themselves in glory. Mail & Guardian. https://mg.co.za/opinion/2022-03-23-african-states-that-abstained-on-russia-vote-fail-to-cover-themselves-in-glory/

 

Kardaś, S. (2019). The great troublemaker: Nord Stream 2 in Russia´s foreign energy policy. International Issues & Slovak foreign Policy Affairs, 28(3), 25-44. https://www.proquest.com/docview/2389718221?OpenUrlRefId=info:xri/sid:primo&accountid=14242

 

Lawler, D. Russia’s blockade of Ukraine’s grain deepens food crisis in Africa. https://www.axios.com/2022/06/06/russia-blockade-ukraine-food-security-africa

 

Mackenzie, C. (2022). Seven European nations have increased defense budgets in one month. Who will be next? Breaking Defense. https://breakingdefense.com/2022/03/seven-european-nations-have-increased-defense-budgets-in-one-month-who-will-be-next/

 

Sabadus, A. (2021). Why the Black Sea could emerge as the world’s next great energy battleground. Atlantic Council. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/why-the-black-sea-could-emerge-as-the-worlds-next-great-energy-battleground/

 

Smith Stegen, K. (2011). Deconstructing the “energy weapon”: Russia’s threat to Europe as case study. Energy Policy, 39(10), 6505–6513. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2011.07.051

 

Tabuchi, H. (2022). Russia’s Oil Revenues Soars Despite Sanctions, Study Finds. The New York Times. https://www.nytimes.com/2022/06/13/climate/russia-oil-gas-record-revenue.html

 

Tarkka, J. (2022). Ukrainan aseteollisuus on kriisin ydin. https://www.kaleva.fi/ukrainan-aseteollisuus-on-kriisin-ydin/1637075

 

The Library of Congress. (2022). Ukrainian Economic Development. Business Reference Services. https://www.loc.gov/rr/business/ukraine/industry.html

 

UNCTAD. (2022). The impact on trade and development of the war in Ukraine. UNCTAD Rapid Assessment. https://unctad.org/webflyer/impact-trade-and-development-war-ukraine

 

U.S. Department of Agriculture. (2022). Ukraine, Moldova and Belarus – Crop Production Maps. https://ipad.fas.usda.gov/rssiws/al/up_cropprod.aspx

 

Wigell, M. & Vihma, A. (2016). Geopolitics versus geoeconomics: the case of Russia’s geostrategy and its effects on the EU. International Affairs (London), 92(3), 605–627. https://doi.org/10.1111/1468-2346.12600

 

Yanchenko, K. (2018). Black Sea gas deposits – an overlooked reason for Russia’s occupation of Crimea. https://euromaidanpress.com/2018/10/10/black-sea-gas-deposits-an-overlooked-reason-for-russias-occupation-of-crimea/