Saadaanko Avoin taivas -sopimus elvytettyä?

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailulentoja koskeva sopimus on ollut yksi toimivimmista asevalvonnan yhteistyömuodoista. Tai näin oli ainakin viime vuoteen asti – Yhdysvaltojen päätös irtautua sopimuksesta sai myös Venäjän käynnistämään eroprosessin. Henri Kaarakainen pohtii, olisiko sopimus vielä mahdollista elvyttää.

Yhdysvaltain tuore presidentti joutuu siivoamaan edeltäjänsä jättämiä jälkiä usealla rintamalla. Kansainvälinen asevalvontayhteistyö ei ole tästä poikkeus. Toukokuussa 2020 presidentti Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy Avoin taivas -sopimuksesta kuuden kuukauden sopimuksen mukaisen ”irtisanomisajan” jälkeen. Uhkaus toteutui saman vuoden marraskuussa, kun maa lopulta irtautui sopimuksesta kokonaan. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) asevalvontajärjestelmään kuuluvan Avoin taivas -sopimuksen tarkoituksena on ollut sallia osallistujamaiden toistensa alueiden ilmatilassa suorittamat aseettomat valvontalennot. Lentojen avulla osallistujavaltiot ovat vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen ylläpitäneet keskinäistä luottamusta ja saaneet tietoa toistensa sotilaallisesta kehityksestä. Myös Suomi on ollut sopimuksen osapuoli sen alusta lähtien.

Perusteluina vetäytymiselle Trumpin hallinto esitti Venäjän sopimusrikkomukset. Maa on estänyt ylilennot tietyillä alueilla esimerkiksi sotaharjoitusten aikana. Toisaalta Yhdysvallat ei kuitenkaan ole väittänyt, että sopimuksen perimmäinen tarkoitus olisi olennaisesti vaarantunut rikkomusten seurauksena. Lisäksi Yhdysvallat vastasi jo aiemmin Venäjän kieltoihin omilla rajoituksillaan. New York Timesin tietojen mukaan Trump olisi myös hermostunut siitä, että Venäjän tarkkailulento aikoinaan ylitti Trumpin New Jerseyssä sijaitsevan golfkentän. Kokonaisuudessaan sopimuksesta irtautumisen taustalla näyttäisi olleen enemmänkin entisen hallinnon yleinen välinpitämättömyys asevalvontaa kohtaan kuin todellinen kokemus sopimusten tavoitteiden vesittymisestä.

Vaikka Valkoista taloa on isännöinyt vuoden 2021 alusta lähtien uusi presidentti Joe Biden, Avoin taivas -sopimuksen elvyttäminen ei ole aivan yksinkertainen tehtävä. Tämän vuoden tammikuussa myös Venäjä ilmoitti jättävänsä sopimuksen, minkä seurauksena sopimusvaltioista jäljelle ovat jäämässä Euroopan maat ja Kanada. On selvää, että sopimuksen todellinen hyöty on ollut siinä, että se on saanut entiset kylmän sodan pääpelurit tekemään yhteistyötä ja jakamaan tietoa keskenään. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä sopimus on edistänyt merkittävästi turvallisuutta ja rauhaa Euroopassa.

Saadaanko Yhdysvallat ja Venäjä liittymään takaisin sopimukseen? Brookings-ajatushautomon Steven Pifer on laatinut neljän askeleen tiekartan, jolla se periaatteessa voisi olla mahdollista. Ensinnäkin presidentti Joe Bidenin tulisi tehdä nopeasti pesäero edeltäjäänsä ja aloittaa selvitys siitä, miten Yhdysvaltojen uudelleenliittyminen voisi olla mahdollista. Tämä voisi olla kädenojennus, jolla Venäjä suostuisi keskeyttämään käynnissä olevan eroprosessinsa. Olennaista olisi, että myös epävakaiden olosuhteiden aikana osapuolet kunnioittaisivat sopimusehtoja: tähän sisältyisi muun muassa se, että Nato-maat pidättäytyisivät jakamasta valvontalennoista saamiaan tietoja Yhdysvaltojen kanssa niin kauan kuin se ei ole jälleen sopimuksen osapuoli. Avoin taivas -sopimuksen haaksirikko on ikävä takaisku. Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin, että voimassa olevista instituutioista pidetään kiinni kaikin diplomatian keinoin. Koska sopimus on kuitenkin toiminut ennen viime vuotta varsin hyvin, edellytykset sen elvyttämiselle ovat olemassa.

Henri Kaarakainen

Kirjoittaja on kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija, joka on kiinnostunut etenkin turvallisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen liittyvistä kysymyksistä.

Twitter: @HenriKaarakaine
LinkedIn: https://fi.linkedin.com/in/henrikaarakainen