Kirjoittanut: Johannes V\u00e4nttinen<\/p>\n
Neuvoteltavana oleva seuraava EU-budjetti antaa selkeimm\u00e4n k\u00e4sityksen siit\u00e4, mihin suuntaan unioni on etenem\u00e4ss\u00e4. Komission ehdotus vuosien 2028\u20132034 rahoituskehykseksi haastaa perinteit\u00e4, priorisoi kovalla k\u00e4dell\u00e4 ja varmistaa EU:ta tulevan vuosikymmenen ep\u00e4varmuuksiin ja mahdollisuuksiin. Johannes V\u00e4nttisen analyysi pureutuu siihen, mit\u00e4 2 000 miljardilla saa \u2013 ja miksi se voi silti j\u00e4\u00e4d\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi summaksi murroksessa olevassa maailmassa.\u00a0<\/span><\/em><\/p>\n Jos Brysseliss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 jostain syyst\u00e4 viikonloppuiltana Schumanin aukiolta, EU-korttelien syd\u00e4mest\u00e4, ei ole tavatonta huomata Euroopan komission p\u00e4\u00e4rakennuksen Berlaymontin hohkaavan loisteputkivaloa my\u00f6h\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n. Noin kerran seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa valoja on tavallistakin enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun komission virkamiehet ja komissaarit viimeistelev\u00e4t EU:n kenties t\u00e4rkeint\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6pakettia: monivuotista rahoituskehyst\u00e4 (MFF) eli seitsenvuotista EU-budjettia.\u00a0<\/span><\/p>\n J\u00e4ttim\u00e4inen EU-koneisto py\u00f6rii poliittisesti viiden, mutta taloudellisesti seitsem\u00e4n vuoden rytmiss\u00e4. Budjetti, nykyiselt\u00e4 kokoluokaltaan noin 1\u00a0200 miljardia euroa, antaa EU:n poliittisille suuntaviivoille konkreettisen ulottuvuuden, kun lukuisat prioriteetit, alaluokat ja alaluokkien alaluokat saavat pieni\u00e4 siivuja suuresta potista.\u00a0<\/span><\/p>\n Unionin budjetti onkin EU-politiikan todellinen mittari. Kun komissio esittelee uuden politiikkatoimenpiteen, ensimm\u00e4isen kysymyksen tulisi olla: onko sille varattu rahoitusta?\u00a0<\/span><\/p>\n Euroopan komissio, eli 27 komissaarin johtama noin 30\u00a0000 virkamiehen koneisto, antaa EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6esitykset. Se esitteli hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 puheenjohtajansa <\/span>Ursula<\/b> von der Leyenin<\/b> johdolla esityksens\u00e4 EU:n seuraavaksi budjetiksi vuosille 2028\u20132034. Toista kauttaan komissiota luotsaava, Berlaymontissa <\/span>kirjaimellisesti<\/span><\/a> asuva saksalaispoliitikko asteli tiedotusv\u00e4lineiden eteen taustallaan suuri n\u00e4ytt\u00f6, jolla hohkasi sanapari: 2 biljoonaa (2 000 miljardia).\u00a0<\/span><\/p>\n Tasapainottelua kasvun, velkojen ja omien varojen v\u00e4lill\u00e4<\/b><\/p>\n Yksi EU:n vakiintuneista periaatteista on, ett\u00e4 monivuotinen rahoituskehys on kooltaan noin prosentin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Nykyisen, vuosia 2021\u20132027 koskevan budjetin osuus on <\/span>t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4<\/span><\/a> noin 1,02 prosenttia unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta.\u00a0<\/span><\/p>\n Nyt ehdotettuun rahoituskehykseen ohjattaisiin noin 1,26 prosenttia unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta. T\u00e4m\u00e4 on tuntuva nousu verrattuna unionin edelliseen rahoituskehykseen, vaikka ensisilm\u00e4yksell\u00e4 ero ei n\u00e4ytt\u00e4isik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n EU-j\u00e4senmaiden maksuosuudet muodostaisivat edelleen valtaosan unionin budjetin tuloista. Muilta osin budjetin tulopuoli koostuu niin sanotuista EU:n <\/span>omista varoista<\/span><\/a>, jotka keskittyv\u00e4t erityisesti haittaverojen kaltaisiin maksuihin sek\u00e4 j\u00e4senmaiden ALV-kannoista peritt\u00e4viin pieniin prosenttiosuuksiin.\u00a0<\/span><\/p>\n EU:n omat varat tarkoittavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 komissio perii omissa nimiss\u00e4\u00e4n ja j\u00e4senmaiden valtuuttamana veroluonteisia maksuja. Budjettiehdotuksessa t\u00e4llaisia oli <\/span>viisi<\/span><\/a>: EU:n sis\u00e4isen p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n on tarkoitus tuottaa noin 9,6 miljardia euroa vuodessa ja uuden hiilirajatullin noin 1,4 miljardia. Muita uusia v\u00e4lineit\u00e4 olisivat ker\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n elektroniikkaj\u00e4tteeseen liittyv\u00e4t maksut (15 miljardia vuodessa) sek\u00e4 tupakkavero (11,2 miljardia).\u00a0<\/span><\/p>\n Kiinnostavin sek\u00e4 poliittisesti kenties kohahduttavin tulopuolen ehdotus on niin kutsuttu suuryritysvero, jonka <\/span>ideana<\/span><\/a> olisi ker\u00e4t\u00e4 yli 100 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla EU-alueella operoivilta yrityksilt\u00e4 kiinte\u00e4 veroluontoinen maksu. T\u00e4m\u00e4 koskisi aika montaa suomalaisyrityst\u00e4kin. Suuryritysveron olisi tarkoitus tuottaa noin 7 miljardia euroa vuodessa, joten ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maksut eiv\u00e4t olisi yrityksille p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaavia. Asia on kuitenkin haasteellinen j\u00e4senmaille nielt\u00e4v\u00e4ksi, koska ehdotuksen l\u00e4pimeno antaisi merkitt\u00e4v\u00e4n ennakkotapauksen liittyen komission verotusoikeuteen.\u00a0<\/span><\/p>\n Kumppanuussuunnitelmat EU-budjetin uudeksi ytimeksi<\/b><\/p>\n Yksi von der Leyenin toisen komissiokauden keskeisimmist\u00e4 tavoitteista on EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yksinkertaistaminen ja yritysten ja maanosan kilpailukyky\u00e4 haittaavien lakien karsiminen.<\/span><\/p>\n Yksinkertaistaminen tuntuu p\u00e4tev\u00e4n my\u00f6s uuteen budjettiehdotukseen, sill\u00e4 nykyisen rahoituskehyksen seitsem\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4kategoriasta on siirrytty nelj\u00e4\u00e4n: (1) kilpailukykyyn ja turvallisuuteen keskittyv\u00e4\u00e4n budjettiluokkaan, (2) EU:n ulkosuhteisiin, (3) hallintokustannuksiin sek\u00e4 (4) massiiviseen, noin tuhannen miljardin euron arvoiseksi esitettyyn \u201dtulonsiirtokategoriaan\u201d, jonka suurin osio ovat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat.\u00a0<\/span><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (NRP:t) toimisivat siten, ett\u00e4 EU:n j\u00e4senvaltiot laativat suunnitelman maan rahank\u00e4ytt\u00f6prioriteeteista ja uudistusehdotuksista tulevan budjettikauden aikana. Niiden pit\u00e4\u00e4 liitty\u00e4 muun muassa maatalouteen, maaseudun kehitykseen, kalastukseen sek\u00e4 rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeisiin. Yhteens\u00e4 suunnitelmat paketoisivat 14 t\u00e4h\u00e4n asti erillist\u00e4 rahoitusohjelmaa yhteen nippuun. EU s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kaikkia koskevat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n suuntaviivat, mutta haluaa antaa j\u00e4senmaille enemm\u00e4n toimijuutta suunnata rahaa niihin asioihin, joista olisi kansallisesti eniten hy\u00f6ty\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Kumppanuussuunnitelmien malli on kopioitu l\u00e4hes suoraan korona-aikojen elpymisrahastosta: kun komissio otti j\u00e4senvaltioiden talouksien tutistessa EU:n nimiss\u00e4 satojen miljardien eurojen edest\u00e4 lainaa markkinoilta, ehtona rahan saamiselle oli laatia komission hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi kansallinen suunnitelma, jossa kuvataan mm. vihre\u00e4\u00e4n ja digitaaliseen siirtym\u00e4\u00e4n sek\u00e4 terveyteen liittyv\u00e4t kansalliset<\/span> investointisuunnitelmat.\u00a0<\/span><\/p>\n Tausta-ajatus t\u00e4m\u00e4n uuden mallin taustalla on sin\u00e4ns\u00e4 varsin j\u00e4rkev\u00e4: EU ohjailee v\u00e4hemm\u00e4n sit\u00e4, <\/span>miten <\/span><\/i>tavoitteet saavutetaan, mutta sanelee sen, <\/span>mit\u00e4 <\/span><\/i>on saavutettava. Suunnitelmien kautta voidaan my\u00f6s tukea t\u00e4rkeit\u00e4 kansallisia asioita.<\/span><\/p>\n Maatalous ja alueiden valta<\/b><\/p>\n Komissio haluaa tehd\u00e4 budjetista tehokkaamman, mutta samalla se saattaa tulla murtaneeksi EU:n raha-asioiden vanhoja viisauksia. Parlamentti ja j\u00e4senvaltioista koostuva Euroopan unionin neuvosto eiv\u00e4t ole toistaiseksi olleet innoissaan n\u00e4in isoista muutosehdotuksista. Isoimmat poliittiset ryhm\u00e4t, eli von der Leyenin oma keskustaoikeistolainen <\/span>EPP<\/span><\/a> sek\u00e4 sosiaalidemokraattinen S&D ovat kritisoineet kumppanuussuunnitelmia jopa mahdottomaksi hyv\u00e4ksy\u00e4. Syy t\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy erityisesti maatalous- ja aluekehityspolitiikasta.<\/span><\/p>\n Vain lukuja tuijottamalla voisi ajatella, ett\u00e4 EU:n yhteisell\u00e4 rahalla tuetaan l\u00e4hinn\u00e4 <\/span>maitotilallisia ja moottoriteiden rakentamista<\/span><\/a>, sill\u00e4 niin nykyisest\u00e4 kuin tulevastakin budjetista olisi tarkoitus tukea maataloutta ja aluekehityst\u00e4 noin 70 prosentin osuudella.\u00a0<\/span><\/p>\n Neuvosto ja parlamentti olivat maatalouteen ja aluekehitykseen liittyen komission kanssa nokikkain koko viime syksyn erityisesti kolmesta syyst\u00e4. Voimakkain ensireaktio syntyi siit\u00e4, ett\u00e4 suoraan maanviljelij\u00f6ille osoitettavaa rahaa on esitetty hieman pienennett\u00e4v\u00e4ksi, mik\u00e4 sai alan suurimman etuj\u00e4rjest\u00f6n <\/span>sotajalalle<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n Toinen punainen vaate, erityisesti suurimmalle ryhm\u00e4lle EPP:lle, mutta my\u00f6s muille parlamenttiryhmille sek\u00e4 j\u00e4senmaille, liittyy siihen, ett\u00e4 komission ehdotus murentaisi maatalous- ja aluekehityspolitiikan perinteisen \u2018kahden pilarin mallin\u2019. N\u00e4m\u00e4 kaksi ovat muodostaneet EU-budjetin vakaat tukijalat, joiden avulla on turvattu ruokahuolto ja tasapainoinen aluekehitys. Kun rahoitus siirrett\u00e4isiin osaksi laajempia kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia, maatalous- ja aluekehityspolitiikka joutuisivat kilpailemaan muiden politiikkatarpeiden kanssa.\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastustusta siksi, ett\u00e4 pilareiden historiallisesti suojeltu asema ja rahoituksen ennakoitavuus voisivat heikenty\u00e4 juuri silloin, kun viljelij\u00e4t ja aluekehitt\u00e4j\u00e4t tarvitsevat pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 investointeja. Lis\u00e4ksi pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ruokaturva ja alueellinen tasa-arvo j\u00e4isiv\u00e4t poliittisesti n\u00e4kyv\u00e4mpien tai kriisivetoisten tavoitteiden, kuten puolustuksen, digitalisaation tai ilmastopanostusten, varjoon. Siksi monet tahot n\u00e4kev\u00e4t muutoksen uhkana koko EU-budjetin perusrakenteelle.<\/span><\/p>\n Kolmas iso kipukohta on budjettivallan keskitt\u00e4minen ensinn\u00e4kin komissiolle ja toiseksi j\u00e4senvaltioille, poisp\u00e4in alueilta ja kaupungeilta. T\u00e4m\u00e4 hiert\u00e4\u00e4 niin poliittisissa ryhmiss\u00e4 kuin Euroopan alueiden komiteassa, tuossa v\u00e4hemm\u00e4n tunnetussa EU-instituutiossa, joka <\/span>jyr\u00e4hti<\/span><\/a> ehdotuksen olevan hajottava ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n EU:n periaatteiden vastainen.\u00a0<\/span><\/p>\n Kansa tahtoo puolustusta ja kilpailukyky\u00e4<\/b><\/p>\n Syyskuussa julkaistun <\/span>Eurobarometrin<\/span><\/a> mukaan EU-kansalaiset haluavat EU:lta toimenpiteit\u00e4 ennen kaikkea turvallisuuden, puolustuksen ja kilpailukyvyn saralla, ja t\u00e4h\u00e4n komissio vaikuttaa haluavan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti vastata. Kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien lis\u00e4ksi toinen budjettiehdotuksen isoista teemoista on komission esitys luoda yli <\/span>360 miljardin<\/span><\/a> arvoinen <\/span>kilpailukykyrahasto<\/span><\/a> (ECF). Sen tavoitteena on vahvistaa EU:n talous- ja turvallisuusn\u00e4kymi\u00e4, jotka ovat paineessa sek\u00e4 geopoliittisesti ett\u00e4 teknologisesti. Osioista suurin on turvallisuuteen ja puolustusteollisuuteen keskittyv\u00e4, ja sille ehdotetaan budjetoitavaksi noin 115 miljardia euroa.\u00a0<\/span><\/p>\n Taustalla vaikuttaa oikeutettu huoli ep\u00e4vakaasta turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ennen kaikkea Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan vuoksi, mutta my\u00f6s havainto siit\u00e4, ett\u00e4 EU:n pitk\u00e4lle edenneen integraation suomia mahdollisuuksia ei hy\u00f6dynnet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Byrokratia on hidasta, j\u00e4senmailla on paljon p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 projekteja liittyen tutkimukseen ja kehitykseen, ja rahaa jaetaan pirstaleisesti.<\/span><\/p>\n Toisin kuin kumppanuussuunnitelmat, kilpailukykyrahaston rahanjako ei perustuisi aluepoliittisiin kysymyksiin vaan <\/span>erinomaisuuteen.<\/span><\/i> Rahaa voitaisiin jakaa muun muassa j\u00e4senvaltioille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille, kunhan ne t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rahaston ehdot. Parhaimmillaan kilpailukykyrahasto edist\u00e4isi roimasti sis\u00e4markkinoiden integraatiota, jonka puute on kenties suurin EU:n kasvua haittaava tekij\u00e4, sill\u00e4 sen kautta rahoitettavien hankkeiden tulee hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 useampaa j\u00e4senvaltiota tai koko EU:ta.\u00a0<\/span><\/p>\n Erinomaisuuden ja ylirajaisuuden kriteerit ovat tuttuja joistain aiemmistakin rahoitusv\u00e4lineist\u00e4, mutta niiden skaalaaminen t\u00e4lle tasolle olisi iso asia. EU voisi sen kautta osallistua suoraan muun muassa kasvuyritysten rahoittamiseen ja teknologian skaalaamiseen kaupalliselle asteelle. Turvallisuuden ja puolustusteollisuuden lis\u00e4ksi rahasto rahoittaisi esimerkiksi digitaalista ja puhdasta siirtym\u00e4\u00e4 sek\u00e4 terveyteen ja bio- ja maatalouteen liittyvi\u00e4 innovaatioita.\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4llaisella politiikalla Eurooppaa olisi tarkoitus valmistella sek\u00e4 murroksellisten teknologioiden (teko\u00e4ly, kvanttilaskenta, puolijohdannaiset) mahdolliseen l\u00e4pimurtoon ett\u00e4 sotaan ja pitk\u00e4kestoiseen ep\u00e4vakauteen.\u00a0<\/span><\/p>\n Komissio vaikuttaakin toivovan, ett\u00e4 kilpailukykyrahasto tukisi EU:n p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 isojen ja keskusjohtoisten valtioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, puristuksessa. Kyseess\u00e4 on EU:n uuden teollisuuspolitiikan toistaiseksi merkitt\u00e4vin avaus, jonka my\u00f6t\u00e4 keskitetysti, varsinkin Euroopan komission kautta, ohjaillaan strategisiin sektoreihin ja suorituskykyihin liittyv\u00e4\u00e4 priorisointia.\u00a0<\/span><\/p>\n Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4?<\/b><\/p>\n EU:ssa vallitsee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vahva yhteinen tahto olla itsen\u00e4inen toimija maailmanpolitiikan myrskyiss\u00e4. Yhteisty\u00f6n n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ero EU:n kunnianhimon ja todellisten resurssien v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin r\u00e4ike\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Rahoituskehys jakaantuu seitsem\u00e4lle vuodelle. Se tarkoittaa noin 290 miljardin euron vuosibudjettia, kun EU:n kilpailijoiksi mielletyt Yhdysvallat ja Kiina k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vuosittain budjetteihinsa 6 500 ja 4 700 miljardia. EU:n budjetista suurin osa tulisi yh\u00e4 menem\u00e4\u00e4n tulonsiirtoihin, vaikka strategisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamista ja aiempaa suurempaa priorisointia tavoitellaankin.\u00a0<\/span><\/p>\n N\u00e4in ollen kysymys kuuluu: riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 EU:n budjetti oikeasti mihink\u00e4\u00e4n, vai j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 unionin kunnianhimoiset tavoitteet yh\u00e4 liian pienen mittakaavan ja sakkaavan integraation vangiksi?<\/span><\/p>\n EU-maiden on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 painavaa itsetutkiskelua sen suhteen, mit\u00e4 he voivat odottaa unionilta, kun komission on tasapainoteltava lukuisten prioriteettien ristipaineessa. Vakavassa maailmanpoliittisessa tilassa budjetin koko ei maltillisesta kasvusta huolimatta ylt\u00e4isi asetetun kunnianhimon mittasuhteisiin, vaan varat haluttaisiin l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Budjetin koko ei ole kuitenkaan kaikki kaikessa, sill\u00e4 keskeisi\u00e4 ongelmia voidaan parantaa my\u00f6s paremmalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 \u2013 ei vain roiskimalla rahaa joka puolelle.\u00a0<\/span><\/p>\n Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/b><\/p>\n Vahva odotusarvo on, ett\u00e4 budjetista tullaan neuvottelemaan aivan loppumetreille saakka, eli sopu saavutettaisiin vasta vuoden 2027 lopussa. J\u00e4senmaiden diplomaatit k\u00e4ynnistiv\u00e4t syksyll\u00e4 budjetin teknisi\u00e4 yksityiskohtia k\u00e4sittelev\u00e4t neuvottelut. Parlamentti puolestaan k\u00e4ynnisti neuvotteluprosessin varsinaisesti vasta vuoden 2026 alussa.<\/span><\/p>\n Poikkeuksellisia liikkeit\u00e4 on kuitenkin n\u00e4hty jo nyt. Hein\u00e4kuun alussa 14 j\u00e4senmaata <\/span>ilmoitti<\/span><\/a> vastustavansa komission pyrkimyst\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 itselleen valtaa sek\u00e4 ehdotettua rakennetta varsinkin aluekehityspolitiikan osalta. Kun parlamentin suurimmat ryhm\u00e4t, mukaan lukien von der Leyenin vahvat tukijat, <\/span>uhkasivat<\/span><\/a> marraskuussa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 kansallisten ja alueellisen kumppanuussuunnitelmien rakenteen kumoon, komissio <\/span>my\u00f6ntyi<\/span><\/a> muutoksiin ehdottamalla v\u00e4himm\u00e4isprosenttiosuuksia, joka budjetista on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 alueiden tukemiseen. Lis\u00e4ksi alueellisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille ehdotettiin lis\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 rahank\u00e4ytt\u00f6kohteista.\u00a0<\/span><\/p>\n Komission vastaantulo jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on harvinaista ja ennakoi valtavan kiivasta neuvottelurupeamaa seuraavan kahden vuoden ajalle. My\u00f6s EU-instituutioilta voidaan odottaa kiivasta sis\u00e4ist\u00e4 taistelua keskin\u00e4isist\u00e4 valta-asemista.\u00a0<\/span><\/p>\n Varmaa on se, ett\u00e4 valot tulevat palamaan useassa EU-korttelin rakennuksessa viikonloppuisin my\u00f6s seuraavan kahden vuoden ajan.\u00a0<\/span><\/p>\n Kirjoittaja toimii EU-politiikan konsulttina Blic Public Affairs -yhti\u00f6ss\u00e4 Brysseliss\u00e4.<\/span><\/i><\/p>\n Kuvitus: Elisa F\u00e4rm Kirjoittanut: Johannes V\u00e4nttinen Neuvoteltavana oleva seuraava EU-budjetti antaa selkeimm\u00e4n k\u00e4sityksen siit\u00e4, mihin suuntaan unioni on etenem\u00e4ss\u00e4. Komission ehdotus vuosien 2028\u20132034 rahoituskehykseksi haastaa perinteit\u00e4, priorisoi kovalla k\u00e4dell\u00e4 ja varmistaa EU:ta tulevan vuosikymmenen ep\u00e4varmuuksiin ja mahdollisuuksiin. Johannes V\u00e4nttisen analyysi pureutuu siihen, mit\u00e4 2 000 miljardilla saa \u2013 ja miksi se voi silti j\u00e4\u00e4d\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi summaksi murroksessa olevassa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2953,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54],"tags":[283,282,281],"class_list":["post-2946","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","tag-budjetti","tag-euroopan-unioni","tag-mff"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2946","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2946"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2946\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2957,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2946\/revisions\/2957"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2953"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nTekstin editointi: Enni Levanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"