{"id":2791,"date":"2025-05-20T16:36:20","date_gmt":"2025-05-20T16:36:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2791"},"modified":"2025-06-15T20:33:26","modified_gmt":"2025-06-15T20:33:26","slug":"vastasyntyneen-navigointia-maailmanpolitiikan-myllerryksessa-miten-yhdysvaltain-ja-euroopan-uudet-tuulet-heijastuvat-kosovossa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2025\/05\/20\/vastasyntyneen-navigointia-maailmanpolitiikan-myllerryksessa-miten-yhdysvaltain-ja-euroopan-uudet-tuulet-heijastuvat-kosovossa\/","title":{"rendered":"Vastasyntyneen navigointia maailmanpolitiikan myllerryksess\u00e4 \u2013 Miten Yhdysvaltain ja Euroopan uudet tuulet heijastuvat Kosovossa?"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut: Olli H\u00e4rk\u00e4nen<\/span><\/em><\/p>\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa tapahtuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muutoksia kovalla tahdilla. Vakioina pit\u00e4m\u00e4mme ajatukset maailmanpolitiikan rakenteesta ovat koetuksella, kun suurvallat rakentavat kovan vallan keinoin heille sopivampaa maailmankuvaa. 2020-luku onkin monilta osin ollut t\u00e4h\u00e4n asti kriisien vuosikymmen. Maailmanpolitiikan kriisit vaikuttavat my\u00f6s alueellisesti. Euroopassa keskustelua on her\u00e4tt\u00e4nyt Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheet Yhdysvaltojen mahdollisesta vet\u00e4ytymisest\u00e4 Euroopasta sek\u00e4 h\u00e4nen havittelemastaan Gr\u00f6nlannista. N\u00e4in on my\u00f6s Kosovossa.<\/span><\/p>\n

Kosovoa ei suurvallaksi voi kutsua, ja maan nimen per\u00e4ss\u00e4 usein esiintyv\u00e4 t\u00e4htimerkki ja viittaus YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan 1244 ilment\u00e4\u00e4 sen vaikeaa kansainv\u00e4lispoliittista ja -oikeudellista asemaa. P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma 1244 ei ottanut kantaa Kosovon itsen\u00e4isyyteen tai\u00a0 poliittiseen asemaan, vaan mahdollisti YK:n v\u00e4liaikaisen hallinnan alueella tilanteen vakauttamiseksi. YK-johtoinen <\/span>UNMIK <\/span><\/a>toimii maassa edelleen. Euroopan unionin 27 j\u00e4senmaasta 22 tunnustaa valtion; YK:n turvallisuusneuvoston pysyvist\u00e4 j\u00e4senist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina eiv\u00e4t tunnusta maata. Tunnustusten ker\u00e4\u00e4minen on hidastunut huomattavasti maan l\u00e4hestyess\u00e4 t\u00e4ysi-ik\u00e4isyytt\u00e4. Vuosi 2025 on Kosovon kannalta ollut tervetullut poikkeus, sill\u00e4 alkuvuoden aikana maan ovat tunnustaneet sek\u00e4 Kenia ett\u00e4 Sudan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kosovon sis\u00e4politiikka on polarisoitunutta<\/b><\/p>\n

Viime aikoina L\u00e4nsi-Balkanin valtioista uutisotsikoihin on p\u00e4\u00e4tynyt erityisesti Serbia, jossa laajat opiskelijaprotestit ovat myllert\u00e4neet maan sis\u00e4politiikkaa. My\u00f6s Bosnia ja Hertsegovinan tilanne on her\u00e4tt\u00e4nyt huolta alueen vakaudesta. Kosovon politiikka ei ole alkuvuodesta 2025 ollut suuremmin keskustelunaiheena maailmalla, mutta 9. helmikuuta j\u00e4rjestetyt parlamenttivaalit ylittiv\u00e4t globaalin uutiskynnyksen.<\/span><\/p>\n

Huhtikuussa parlamenttivaalien tulokset ovat vahvistuneet, mutta kahden j\u00e4rjest\u00e4ytymisistunnon j\u00e4lkeen parlamentti ei ole onnistunut vahvistamaan edustajien mandaatteja poliittisten erimielisyyksien takia. Uusia yrityksi\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n lain mukaisesti 48 tunnin v\u00e4lein, mutta kaksi kuukautta parlamenttivaalien j\u00e4lkeen maan sis\u00e4poliittinen tilanne on yh\u00e4 avoinna.<\/span><\/p>\n

Edellinen p\u00e4\u00e4ministeripuolue <\/span>Vet\u00ebvendosje <\/span><\/i>voitti parlamenttivaalit saavuttaen 48 paikkaa 120 parlamenttipaikasta. Maan sis\u00e4politiikka on vahvasti polarisoitunutta, ja oppositiossa istuneet PDK, LDK sek\u00e4 AAK ovatkin ulostuloissaan todenneet yhteisty\u00f6n Vet\u00ebvendosjen kanssa olevan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti poissuljettua. Hallituspohjat maassa ovat historiallisesti olleet horjuvia; edellisen p\u00e4\u00e4ministerin <\/span>Albin Kurtin<\/b> johtama hallitus olikin ensimm\u00e4inen kokonaisen toimikauden kaatumatta selvinnyt hallitus.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulevan hallituksen ulkopolitiikkaa ei siis viel\u00e4 voi ennustaa, mutta sis\u00e4politiikan tuulisuus n\u00e4kyy my\u00f6s Kosovon ulkopoliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Eri puolueilla on erilaisia intressej\u00e4 maan tulevaisuudesta, eik\u00e4 esimerkiksi kaikkia kansainv\u00e4lisi\u00e4 instrumentteja, kuten\u00a0 EU:n L\u00e4nsi-Balkanin <\/span>kasvusuunnitelmaan <\/span><\/a>liittyv\u00e4\u00e4 lainasopimusta,\u00a0 ole mahdollista ratifioida ilman enemmist\u00f6hallitusta. Lis\u00e4ksi maassa vuonna 2026 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t presidentinvaalit, joissa parlamentti valitsee presidentin, saattavat tehd\u00e4 hallituksesta varsin lyhytik\u00e4isen. Kosovossa parlamentti valitsee presidentin kahden kolmasosan enemmist\u00f6ll\u00e4, ja kyseisen enemmist\u00f6n saavuttaminen on nykytilanteessa haastavaa. Mik\u00e4li parlamentti ep\u00e4onnistuu presidentin valinnassa, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n maassa uudet parlamenttivaalit.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen uutisoinnin v\u00e4hyydest\u00e4 huolimatta Kosovossa keskustellaan aktiivisesti globaalista politiikasta ja sen vaikutuksista maahan. Vaikka uutta hallitusta ei viel\u00e4 ole muodostettu, on Kosovossa k\u00e4yty keskusteluja maan navigointimahdollisuuksista suhteessa Euroopan unioniin sek\u00e4 Yhdysvaltoihin. Ajankohtaisia ovat my\u00f6s Kosovo-Serbia -suhteiden normalisointiin liittyv\u00e4t kysymykset, joissa erityisesti EU on ollut mukana. Suurvaltojen keskin\u00e4iset kannanotot ovat pakottaneet my\u00f6s Kosovon tarkastelemaan kriittisesti omaa suhdettaan niihin. Esimerkiksi puheet Euroopan unionin mahdollisesta laajentumisaikataulusta sek\u00e4 Yhdysvaltojen puhe mahdollisesta vet\u00e4ytymisest\u00e4 Euroopasta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua my\u00f6s Kosovossa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Euroopan unioni rakenteiden tukijana<\/b><\/p>\n

Kosovon painopiste on historiallisesti ollut maan euroatlanttisten suhteiden syvent\u00e4misess\u00e4. Kosovo on <\/span>mahdollinen kandidaattimaa<\/span><\/i> Euroopan unionin j\u00e4seneksi. T\u00e4m\u00e4 on porrasta alempana kandidaattimaan asemaa, johon muut L\u00e4nsi-Balkanin maat kuuluvat.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kosovo on pyrkinyt integroitumaan osaksi Euroopaa: maan valuutta on euro, ja vuoden 2024 alusta Kosovon passilla on voinut matkustaa Schengen-alueelle ilman viisumia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Euroopan unioni on ollut sitoutunut L\u00e4nsi-Balkanin alueeseen, ja Kosovon ja EU:n yhteisty\u00f6 on ollut vahvaa. Unioni on tukenut maan j\u00e4lleenrakennusta yli <\/span>1,5 miljardilla eurolla<\/span><\/a> vuosien 2007\u20132020 v\u00e4lill\u00e4. Vuonna 2016 solmittu vakautus- ja assosiaatiosopimus Kosovon kanssa pyrkii tukemaan Kosovon demokratiaa ja oikeusvaltiokehityst\u00e4, EU:n ja Kosovon v\u00e4listen poliittisten suhteiden kehitt\u00e4mist\u00e4, Kosovon taloudellisten valmiuksien vahvistamista sek\u00e4 alueellisen yhteisty\u00f6n edist\u00e4mist\u00e4. Maassa toimii my\u00f6s oikeusvaltiokehitykseen keskittyv\u00e4 EULEX-toimisto.\u00a0<\/span><\/p>\n

My\u00f6s Kosovon ja Serbian v\u00e4lien normalisointiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 dialogi on EU-johtoista, ja dialogille on nimetty erillinen EU-edustaja. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 aloitti helmikuun alussa tanskalainen diplomaatti <\/span>Peter S\u00f8rensen<\/b>. Dialogia ovat hidastaneet erityisesti maiden sis\u00e4poliittiset tilanteet sek\u00e4 n\u00e4kemyserot Kosovon serbikuntien liiton ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6luonnosta (<\/span>Draft Statute of the Association of Serb-Majority Municipalities, ASM<\/span><\/i>) koskien. ASM on yksi edellytyksist\u00e4 maiden suhteiden normalisoinnille ja osa EU-johtoista dialogia.\u00a0 Edistys on kuitenkin ollut hidasta, mink\u00e4 my\u00f6s EU on tunnustanut.<\/span><\/p>\n

Kosovon ja unionin yhteisty\u00f6 ei ole siis ollut t\u00e4ysin mutkatonta. Kosovossa n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 erityisesti vuonna 2023 EU:n maahan kohdistamat toimenpiteet, jotka olivat seurausta Kosovon toiminnasta maan pohjoisosissa. Kosovon katsottiin laiminly\u00f6v\u00e4n serbiv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia, ja unionin mukaan p\u00e4\u00e4ministeri Kurtin toimet tilanteen rauhoittamiseksi olivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Unionin toimenpiteet est\u00e4v\u00e4t esimerkiksi korkean tason vierailut sek\u00e4 tietyt taloudellisen yhteisty\u00f6n muodot Kosovon ja EU:n v\u00e4lill\u00e4. Korkean tason vierailuja maassa on EU:n toimesta kuitenkin tulossa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Unioni ilmaisi toimenpiteiden olevan \u201d<\/span>peruutettavia sek\u00e4 v\u00e4liaikaisia<\/span><\/a>\u201d, mutta l\u00e4hes kaksi vuotta my\u00f6hemmin niit\u00e4 ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n purettu. Toimenpiteiden poistoa ovat vaatineet \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti niin presidentti <\/span>Vjosa Osmani<\/b>, virkaatekev\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Kurti sek\u00e4 er\u00e4\u00e4t Euroopan parlamentin j\u00e4senet. Osmanin ja Kurtin mukaan Kosovo on t\u00e4ytt\u00e4nyt unionin esitt\u00e4m\u00e4t vaatimukset sek\u00e4 toiminnallaan osoittanut sitoutuvansa suhteiden normalisoitumiseen maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Koska Kosovo on sitoutunut euroatlanttiseen integraatioon ja onnistunut siin\u00e4 verrattain hyvin, ei unionissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla huolissaan Kosovon et\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 unionista. Hidas eteneminen kuitenkin turhauttaa Kosovossa, ja monet kokevat unionin vaatimukset ep\u00e4selvin\u00e4 ja ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisin\u00e4. Unionista on kuulunut joitakin kommentteja vuodelle 2030 ajoittuvasta laajentumisesta, mutta ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on, koskevatko kommentit mahdollisen kandidaattimaan asemassa olevaa Kosovoa. Koska laajentumista varten EU-maiden tulee olla yksimielisi\u00e4 uusista j\u00e4senmaista, on huolena Serbian liittyminen unioniin ennen Kosovoa. Samanaikaisesti unionilla on laajentumisen tilalla ajankohtaisempia turvallisuuspoliittisia kysymyksi\u00e4. EU:n toimenpiteiden jatkaminen sek\u00e4 integraation hidastuminen eiv\u00e4t luo parasta pohjaa tulevaisuuden yhteisty\u00f6lle. Kaikesta huolimatta EU on maassa vahvasti l\u00e4sn\u00e4, eik\u00e4 unionin merkityst\u00e4 tule v\u00e4heksy\u00e4.<\/span><\/p>\n

Yhdysvallat turvallisuuden tuojana<\/b><\/p>\n

Kosovon ja Yhdysvaltojen historia on vahva. Naton vuoden 1999 pommitukset ja KFOR-rauhanturvajoukkojen rooli maan synnyss\u00e4 ovat viel\u00e4 tuoreessa muistissa ja YouTubesta l\u00f6ytyv\u00e4, <\/span>Armend Miftarin<\/b> esitt\u00e4m\u00e4 <\/span>Thank you USA<\/span><\/i> -kappale kuvastaa maan kiitollisuutta Yhdysvaltoja kohtaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kosovo ei ole joutunut suuremmin Yhdysvaltojen silm\u00e4tikuksi Trumpin toisella kaudella. Kosovon itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 17.2. Trump onnitteli niin presidentti Osmania ett\u00e4 maan hallitusta. Toisaalta vaalien alla Yhdysvaltojen erityisteht\u00e4vien l\u00e4hettil\u00e4s <\/span>Richard Grenell<\/b> kommentoi p\u00e4\u00e4ministeri Albin Kurtin olevan ep\u00e4luotettava henkil\u00f6\u00a0 ja maiden v\u00e4listen suhteiden olevan huonommat kuin koskaan. Kommentit her\u00e4ttiv\u00e4t keskustelua vaalien alla, ja niiden katsottiin p\u00e4\u00e4asiallisesti olevan pyrkimys vaikuttaa maan sis\u00e4politiikkaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yhdysvaltojen ja Euroopan muuttunut suhde on huomattu my\u00f6s Kosovossa. Yhdysvaltojen presidentti <\/span>Donald Trump<\/b> on maininnut maan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n l\u00e4sn\u00e4oloaan Euroopassa, mutta L\u00e4nsi-Balkanin osalta se ei ole ottanut selke\u00e4\u00e4 kantaa. Naton KFOR-joukoissa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 600 yhdysvaltalaissotilasta, eik\u00e4 Yhdysvallat olisi <\/span>er\u00e4iden asiantuntijoiden<\/span><\/a> mukaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 KFOR-sotilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Verrattain pienest\u00e4 sotilasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta maan sotilaallisella l\u00e4sn\u00e4ololla on t\u00e4rke\u00e4 rooli Kosovon turvallisuudelle.\u00a0<\/span><\/p>\n

Turvallisuuspolitiikka onkin suurin painopiste Yhdysvaltojen ja Kosovon v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Naton p\u00e4\u00e4sihteeri <\/span>Mark Rutte<\/b> on useasti vakuutellut puolustusliiton olevan sitoutunut L\u00e4nsi-Balkanin rauhaan. Kosovossa Naton j\u00e4senyyden katsottaisiin tuovan rauhan alueelle, mutta sen edist\u00e4miseksi ei viel\u00e4 ole otettu varsinaisia askeleita. Varsinaisen Nato-j\u00e4senyyden odottaessa itse\u00e4\u00e4n Kosovo solmi sopimuksen sotilaallisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 alueen kahden Nato-maan Albanian ja Kroatian kanssa. Maiden puolustusministereiden mukaan sopimuksen tavoite on turvata alueen vakautta, ja he painottivat, ettei sen tarkoituksena ole uhata muita valtioita. Sopimus vie Kosovon askeleen l\u00e4hemm\u00e4ksi sen toivomaa euroatlanttista integraatiota, vaikka Yhdysvaltojen toiminta olisikin arvaamatonta.<\/span><\/p>\n

Kosovossa maailmanpolitiikan k\u00e4\u00e4nteet korostuvat<\/b><\/p>\n

Vaikka Kosovo ei n\u00e4kyisik\u00e4\u00e4n jatkuvasti uutisissa, pit\u00e4\u00e4 maan kiistelty asema sen osaltaan maailmanpolitiikan keski\u00f6ss\u00e4. Kosovon navigointi kansainv\u00e4lisill\u00e4 kentill\u00e4 voi kuitenkin tulevaisuudessa vaikeutua, mik\u00e4li suurvallat alkaisivat ratkoa alueen kysymyksi\u00e4 omin p\u00e4in. Erityisluontoinen asemansa ansiosta Kosovo kiinnostaa maailmalla \u2013 ja silt\u00e4 osin se onkin kokoaan suurempi toimija.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee harjoittelijana Suomen Pristinan-suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/p>\n

Kuvitus: Elisa F\u00e4rm<\/em>
\nTekstin editointi: Enni Levanen<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Olli H\u00e4rk\u00e4nen Kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa tapahtuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muutoksia kovalla tahdilla. Vakioina pit\u00e4m\u00e4mme ajatukset maailmanpolitiikan rakenteesta ovat koetuksella, kun suurvallat rakentavat kovan vallan keinoin heille sopivampaa maailmankuvaa. 2020-luku onkin monilta osin ollut t\u00e4h\u00e4n asti kriisien vuosikymmen. Maailmanpolitiikan kriisit vaikuttavat my\u00f6s alueellisesti. Euroopassa keskustelua on her\u00e4tt\u00e4nyt Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheet Yhdysvaltojen mahdollisesta vet\u00e4ytymisest\u00e4 Euroopasta sek\u00e4…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":2792,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[117,54],"tags":[123],"class_list":["post-2791","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-doktriini","category-analyysit","tag-kosovo"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2791","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2791"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2791\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2812,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2791\/revisions\/2812"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2792"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2791"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2791"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2791"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}