{"id":2020,"date":"2022-06-22T11:18:22","date_gmt":"2022-06-22T11:18:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=2020"},"modified":"2022-06-22T12:44:15","modified_gmt":"2022-06-22T12:44:15","slug":"ukraina-ja-vallan-tasapaino","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2022\/06\/22\/ukraina-ja-vallan-tasapaino\/","title":{"rendered":"Ukraina ja vallan tasapaino"},"content":{"rendered":"

L\u00e4nteen integroitunut, vahva ja menestynyt Ukraina olisi uhka Ven\u00e4j\u00e4n geoekonomiselle ja geopoliittiselle vallalle, joka muuttaisi vallan tasapainoa Euroopassa ja kauempana. Energia-riippuvuus ja sodan eskaloitumisen pelko ehk\u00e4isev\u00e4t l\u00e4nnen asetoimituksia, joilla olisi ratkaiseva vaikutus.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
L\u00e4hde: Energy Intelligence Group,\u201d Russia Moves Toward Checkmate on Ukraine\u201d (28.1.2022).<\/figcaption><\/figure>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota ja moninapaistuva maailma<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hy\u00f6kk\u00e4yssodan syit\u00e4 ja selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on ehditty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo useita. Syit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykselle on haettu muun muassa. Putinin henkil\u00f6hahmosta, Ven\u00e4j\u00e4n imperialismista, Euroopan ja Yhdysvaltojen ep\u00e4onnistuneesta Ven\u00e4j\u00e4- ja Ukraina-politiikasta, sodan avulla saavutettavista resursseista sek\u00e4 Euroopan sotilaallisesta heikkoudesta. Monilla n\u00e4ist\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 on ollut varmasti vaikutusta sodan syttymiseen, ja osa on varmasti toiminut jopa sodan aloittamisen mahdollistajana Ven\u00e4j\u00e4n sotilasstrategien ajatuksissa. Sittemmin arviot siit\u00e4 mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 tai Putin loppujen lopuksi sodalla haluaa saavuttaa, on saanut yh\u00e4 enemm\u00e4n tilaa tutkijoiden, strategien ja analyytikoiden ajatuksissa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n lopullisesta sotamenestyksest\u00e4 ja Euroopan vastareaktioista riippuu, millainen voimapoliittinen turvallisuusarkkitehtuuri Eurooppaan tulevaisuudessa muodostuu. Muutoksia jo esimerkiksi eurooppalaisten valtioiden varautumisessa onkin ollut, kuten Saksan 100 miljardin puolustusbudjetin lis\u00e4ys (Mackenzie 2022). Voidaan my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan alun huono sotamenestys mahdollisti Suomen Nato-j\u00e4senyyden hakemisen. Kiovan nopea ja onnistunut valtaaminen sodan alussa olisi varmasti, jos ei nyt est\u00e4nyt, niin ainakin hidastanut Suomen Nato-j\u00e4senyys halukkuutta. Voimapoliittinen ikkuna j\u00e4senyyden hakemiselle kuitenkin aukesi, ja se k\u00e4ytettiin nopeasti hy\u00f6dyksi ja hyv\u00e4 niin, vaikka Nato-tien alku ei helpolta n\u00e4yt\u00e4k\u00e4\u00e4n Turkin pelatessa poliittisia pelej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alun huonon menestyksen j\u00e4lkeen kuitenkin keskittyneen niihin alueisiin ja kalustoihin, joilla se voi parhaiten saavuttaa itselleen t\u00e4rkeit\u00e4 voittoja Ukrainan it\u00e4- ja etel\u00e4osissa. Ukrainalla onkin haasteita est\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n etenemist\u00e4 maan turvautuessa raskaaseen pommittamiseen. Ja vaikka l\u00e4nsimaat ovat antaneet aseapua Ukrainalle, niin aseavussa on edelleen suuria puutteita eik\u00e4 Ukraina ole pystynyt puolustautumaan tehokkaasti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan. Vaikka l\u00e4nsi haluaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liikaa vastakkainasettelua Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, niin kunnollisen aseavun laiminly\u00f6nti voi olla my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 virhe.<\/p>\n

Monet tulevat maailmanpolitiikan haasteet l\u00e4nnelle Afrikassa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa tulevat kytkeytym\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n aloittaman sodan lopputulokseen. Ven\u00e4j\u00e4n voitot Ukrainassa antavat maalle lis\u00e4\u00e4 valtaa niin energiassa kuin ruuantuotannossakin, puhumattakaan Mustameren alueen hallinnasta. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssodassa on kyse yksitt\u00e4isten tekij\u00f6iden sijaan siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai jopa vahvistamaan valta-asemaansa moninapaistuvassa maailmassa, jota l\u00e4nteen integroituva Ukraina olisi suhteellisesti heikent\u00e4nyt. Ven\u00e4j\u00e4lle pahimmassa tapauksessa l\u00e4nteen kallistuva ja menestyv\u00e4 Ukraina olisi voinut tuoda jopa sis\u00e4isi\u00e4 haasteita Ven\u00e4j\u00e4n hallinnolle. Valtaamalla Ukrainan it\u00e4- ja etel\u00e4osia Ven\u00e4j\u00e4 ottaa itselleen ne geostrategiset alueet, jotka olisivat olleet uhka sen valta-asemalle maailmanpolitiikassa; alueet, joissa sijaitsevat energian-, ruoan- ja teollisuuden tuotanto.<\/p>\n

Mustameri, kaasu ja Ven\u00e4j\u00e4n geoekonomia<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n geoekonominen strategia on jo pitk\u00e4\u00e4n kytkeytynyt energiaresurssien kuten \u00f6ljyn- ja kaasuntuotantoon sek\u00e4 niiden logistiikkak\u00e4yt\u00e4vien hallintaan. N\u00e4iden avulla Ven\u00e4j\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa etenkin suhteessa it\u00e4- ja keski-Euroopan valtioihin. (Wigell & Vihma 2016.) Energiaresurssien strateginen merkitys Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4- kuin ulkopolitiikassakin on otettu huomioon sen strategisissa dokumenteissa jo vuodesta 2003 l\u00e4htien. N\u00e4iss\u00e4 dokumenteissa on ilmaistu energiasektorin teht\u00e4v\u00e4n olevan Ven\u00e4j\u00e4n geopoliittisen vaikutusvallan kasvattaminen. (Karda\u015b 2019.) Ven\u00e4j\u00e4 on saanut it\u00e4- ja keski-Euroopan maat vahvasti riippuvaisiksi energiastaan, ja kumpikaan osapuoli ei pysty lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 katkaisemaan keskin\u00e4isriippuvuuttaan taloudellisten vaikutusten vuoksi. Vuosien aikana Ven\u00e4j\u00e4 on energiatoimituksillaan kasvattanut valtion varantojaan (virallisesti energian hinnan heiluntaa vastaan), ja jatkuvilla energiamaksuilla Ven\u00e4j\u00e4 pystyy yh\u00e4 jatkamaan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n Ukrainassa ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4nnen pakotteiden vaikutusta.<\/p>\n

\"\"
L\u00e4hde: iNews, ”Why Europe is so reliant on Russia\u2019s gas and the alternative supplies amid the Ukraine crisis” (27.1.2022).<\/figcaption><\/figure>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on tunnetusti aiemminkin k\u00e4ytt\u00e4nyt energiaresurssejaan kirist\u00e4\u00e4kseen siit\u00e4 riippuvaisia maita. Ven\u00e4j\u00e4-my\u00f6nteisille valtioille se on tarjonnut kaasua halvemmalla ja n\u00e4in edist\u00e4nyt itselleen my\u00f6nteisten toimijoiden valtaa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten syntymist\u00e4. Toisille kaasua on taas myyty kalliimmalla tai parhaimmillaan kaasun virtaaminen on katkaistu kokonaan, jos valtioiden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t ole olleet Ven\u00e4j\u00e4lle mieluisia. (Smith Stegen 2011.) N\u00e4in kaasua on k\u00e4ytetty suoraan Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusvallan v\u00e4lineen\u00e4, keppin\u00e4 ja porkkanana. Uhka Ven\u00e4j\u00e4n geoekonomiselle vallalle l\u00f6ytyi kuitenkin vuonna 2012 Ukrainan merialueelta, kun Mustallamerell\u00e4 arvioitiin olevan suuria kaasuesiintymi\u00e4. Ne olisivat pystyneet tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko Ukrainan kotimaisen energian tarpeen ja kaasua olisi pystytty viem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 muuallekin Eurooppaan. Vuonna 2014 Ven\u00e4j\u00e4 ottikin haltuun Krimin ja liitti sen itseens\u00e4. \u00a0Nykyiset Ven\u00e4j\u00e4n Mustanmeren aluevaatimukset kattavat suuren osan Mustastamerest\u00e4, jossa n\u00e4m\u00e4 kaasuesiintym\u00e4t sijaitsevat. (Yanchenko 2018.) Sodan aikana Ven\u00e4j\u00e4 on lis\u00e4ksi ottanut haltuunsa Ukrainan etel\u00e4osia, joilla Ven\u00e4j\u00e4 saa yh\u00e4 laajemman osan merialueesta ja sen energiavarannoista hallintaansa. Alueet haltuun ottamalla Ven\u00e4j\u00e4 suojelee kansallista strategiaansa, joka on perustunut energiaresurssien hallitsemiselle. Toisin sanoen, ilman Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liintuloa Mustanmeren kaasuvarannot olisivat voineet integroida, kasvattaa ja luoda pohjaa Mustanmeren alueen maiden talouksille. (Sabadus 2021.) Vahva, taloudellisesti menestyv\u00e4 ja mahdollisesti l\u00e4nsi-integroitunut Ukraina ja laajemmin Mustanmeren alue olisivat kuitenkin olleet uhka Ven\u00e4j\u00e4n alueelliselle ja globaalille vallalle, joten Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tti varastaa paremman tulevaisuuden Ukrainalta. Ukrainan menestyminen ja kehittyminen olisivat resurssien lis\u00e4ksi voineet tuoda muutosvaatimuksia my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n hallinnolle Ukrainan ven\u00e4j\u00e4nkielisten ja ukrainalaisen diasporan kautta.<\/p>\n

Onko fossiilisten energiaresurssien hallitsemisella kuitenkaan tulevaisuudessa v\u00e4li\u00e4, kun etenkin Eurooppa panostaa vahvasti vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n, uusiutuviin energianl\u00e4hteisiin ja etsii vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen irti ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kaasusta? Valitettavasti energiatalouden rakenteen muutokset ovat kuitenkin melko hitaita ja energian kysynn\u00e4n kasvu sek\u00e4 vaihtoehtoisten toimitusketjujen hinta takaavat viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isen energian kysynn\u00e4n. Euroopassa kuitenkin voidaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 tilanteeseen, jossa riippuvuus ei ole en\u00e4\u00e4 niin asymmetrista, ett\u00e4 talouden kestokyky olisi ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 energiasta riippuvainen. N\u00e4in ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muissa Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hialueiden kehittyviss\u00e4 talouksissa. My\u00f6s Kiinan kasvava energiankysynt\u00e4 jatkaa yh\u00e4 my\u00f6s fossiilisen energian tarvetta, joten ven\u00e4l\u00e4iselle energialle l\u00f6ytyy kysynt\u00e4\u00e4 varmasti tuleviksi vuosiksi. Viimeisimpien tietojen mukaan Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljy-yhti\u00f6t ovatkin tehneet enn\u00e4tystuloksia energian hinnan nousun my\u00f6t\u00e4. (Tabuchi 2022.)<\/p>\n

Vilja ja (puolustus)teollisuus<\/strong><\/p>\n

Moni valtio etenkin Afrikassa on riippuvainen ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 ja ukrainalaisestakin viljasta. YK:n raportin mukaan jopa 25 Afrikan valtiota, joihin kuuluvat etenkin kaikista v\u00e4himmin kehittyneet maat, tuovat enemm\u00e4n kuin kolmasosan viljastaan joko Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tai Ukrainasta. Raportin mukaan n\u00e4ist\u00e4 21 maata olivat riippuvaisia etenkin ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 viljasta. (UNCTAD 2022.) Monet Afrikan valtiot j\u00e4ttiv\u00e4tkin \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n tuomitsemista vastaan YK:n yleiskokouksessa. (Callamard & Muchena 2022.) Syit\u00e4 \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen on toki varmasti useita, mutta riippuvuus niinkin oleellisesta asiasta kuin ruoasta varmasti vaikuttaa haluun tuomita ruokkivaa k\u00e4tt\u00e4. Joka tapauksessa \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen heijastaa sit\u00e4 kenell\u00e4 on valtaa n\u00e4iss\u00e4 maissa asioiden noustessa kansainv\u00e4lisiksi kysymyksiksi.<\/p>\n

Vallatessaan maa-alaa it\u00e4isess\u00e4 ja etel\u00e4isess\u00e4 Ukrainassa Ven\u00e4j\u00e4 saa entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 valtaa suhteessa Afrikan maihin, joiden riippuvuus viljan osalta on jo ennest\u00e4\u00e4n korkea. Vaikka viljojen tuotantoa on laajasti koko Ukrainassa, niin etenkin vehn\u00e4n ja auringonkukka\u00f6ljyn tuotanto painottuu it\u00e4iseen ja etel\u00e4iseen Ukrainaan. (U.S. Department of Agriculture 2022.) On arvioitu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 voi tulla mm. syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4nsivaltioiden asettamia sanktioita, kun ruoka loppuu Afrikasta. Tulevaisuudessa, saadessaan lis\u00e4\u00e4 it\u00e4- ja etel\u00e4-Ukrainan alueita hallintaansa Ven\u00e4j\u00e4 voi yh\u00e4 voimakkaammin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa ruoan tuotannon ja sen logististen k\u00e4yt\u00e4vien, kuten Mustanmeren hallinnan avulla. Ven\u00e4j\u00e4 on jo nyt est\u00e4nyt ukrainalaisen viljan vienti\u00e4 Mustanmeren kautta ja pahentanut Afrikan ruokakriisi\u00e4 (Lawler).<\/p>\n

Tulevaisuudessa Ven\u00e4j\u00e4 pystyy vaikuttamaan sit\u00e4 vahvemmin viljojen viennin ja tuotannon mahdollisuuksiin, mit\u00e4 enemm\u00e4n se saa Ukrainan it\u00e4- ja etel\u00e4osia vallattua itselleen. Etel\u00e4isen Ukrainan hallinnan avulla Ven\u00e4j\u00e4 saa tehty\u00e4 ukrainalaisen viljan viennist\u00e4 my\u00f6s kannattamattomampaa, jos Ukraina joutuu viem\u00e4\u00e4n viljan maateitse muun Euroopan kautta. Logistisin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n (Mustanmeren) hallinta p\u00e4tee my\u00f6s ukrainalaiseen teollisuuteen, josta my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 osa sijaitsee it\u00e4- ja etel\u00e4-Ukrainassa (The Library of Congress 2022). Mustanmeren hallinnan avulla Ven\u00e4j\u00e4 pystyy kontrolloimaan osittain my\u00f6s Ukrainan teollisuusvienti\u00e4 meren kautta. Ukrainassa on my\u00f6s paljon puolustusteollisuutta, jopa sellaista, joka on Ven\u00e4j\u00e4n strategisen iskukyvyn kannalta merkityksellist\u00e4. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on ep\u00e4illytkin Ukrainan puolustusteollisuuden olleen koko sodan merkitt\u00e4vin syy. (Tarkka 2022.)<\/p>\n

Lopputulos ja sen vaikutus maailmanpolitiikkaan<\/strong><\/p>\n

Ukrainan oli uhka Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4lle vallalle maailmanpolitiikassa: sen energiaan pohjautuvalle geoekonomiselle strategialle, sen vaikutusvallalle ruoan kautta ja sen voimapolitiikalle puolustusteollisuuden kautta. L\u00e4nteen integroitunut Ukraina olisi voinut heikent\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtaa monella osa-alueella, jos Ukraina olisi pystynyt edes osin korvaamaan Ven\u00e4j\u00e4n strategisia resursseja tai est\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n suora vaikutusvalta Ukrainaan olisi my\u00f6s v\u00e4hentynyt Nato- ja EU-j\u00e4senyyden kautta, ja Ven\u00e4j\u00e4lle pahimmassa skenaariossa Ukrainan ja sen diasporan kautta levi\u00e4v\u00e4t aatteet olisivat voineet tuoda Ven\u00e4j\u00e4n pelk\u00e4\u00e4mi\u00e4 muutosvaatimuksia my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n hallinnolle.<\/p>\n

Krimin valtaaminen ja Ven\u00e4j\u00e4n aloittama hy\u00f6kk\u00e4yssota pyrkii yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maan nykyisen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n sek\u00e4 sen valtaresurssien s\u00e4ilymisen ja k\u00e4ytt\u00e4misen ulkopolitiikassa. Pitk\u00e4ll\u00e4 ajanjaksolla Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 voi olla jopa mahdollisuus lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4iden resurssien kautta saamansa valtaa etenkin suhteessa sen naapurivaltioihin ja kehittyviin maihin. Keskipitk\u00e4ll\u00e4 ja lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 l\u00e4nnen sanktiot sek\u00e4 kalustotappiot heikent\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n voimaa ja sen taloutta, mutta energiaresurssien keskin\u00e4isriippuvuuden ja muiden ostajien vuoksi sanktioiden taloudellinen vaikutus Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 luultua v\u00e4hemm\u00e4ksi. My\u00f6s tulevaisuuden energiakysynn\u00e4n kasvu ja energiatalouden hidas muutos jatkavat Ven\u00e4j\u00e4n energiaresurssien kysynt\u00e4\u00e4. Vaikka Naton laajeneminen ja Ven\u00e4j\u00e4n kalustotappiot tasapainottavat voimapoliittisesti Euroopassa ja vaikka Eurooppa pyrkii irtautumaan ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 energiasta, niin vallan eri muodot jakautuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n muualla.<\/p>\n

Ukrainassa soditaan Ven\u00e4j\u00e4n vallan s\u00e4ilytt\u00e4misen ja l\u00e4nnen vaikutusvallan v\u00e4lill\u00e4. Kun strategiset resurssit ja alueet on vallattu sek\u00e4 monikerroksinen (sosiaalinen, poliittinen, tilallinen) raja maiden v\u00e4lille on vedetty niin loppuosa Ukrainasta voi liitty\u00e4 EU:hun. Tynk\u00e4-Ukraina ei ole en\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 uhka Ven\u00e4j\u00e4n vallalle tai sen sis\u00e4iselle j\u00e4rjestykselle. Sodan lopputuloksella voi siten olla merkitt\u00e4vi\u00e4 seurauksia maailmanpolitiikkaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paras mahdollisuus est\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n imperialistiset valtapyrkimykset on toimittaa Ukrainalle aseita, joilla Ven\u00e4j\u00e4 voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja jopa ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 takaisin. L\u00e4nsi kuitenkin pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asetoimituksien seurauksena sota voi laajentua tai Ven\u00e4j\u00e4 voi katkaista energiatoimitukset, joista l\u00e4nsi on riippuvainen. Energian hintojen nousu onkin jo saanut inflaation kiihtym\u00e4\u00e4n ja energian sanktioiminen on aiheuttanut eripuraa EU:n j\u00e4senvaltioiden v\u00e4lill\u00e4. Riippuvuussuhteen purkamisen ja asetoimitusten v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n nyt kilpailua aikaa vastaan eik\u00e4 aika n\u00e4yt\u00e4 olevan Euroopan puolella.<\/p>\n

Asetoimitukset ovat siten kaksiter\u00e4inen miekka: ratkaisevien aseiden toimittaminen Ukrainalle voisi merkit\u00e4 pahenevaa taloustilannetta Euroopalle. Jos Ven\u00e4j\u00e4 kuitenkin saa Ukrainassa haluamansa, se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tai jopa kasvattaa valtaansa maailmanpolitiikassa, ja jatkaa tulevaisuudessa samaa aggressiivista voima- ja kiristyspolitiikkaa. Ven\u00e4j\u00e4n taas h\u00e4vitess\u00e4 sen valta kutistuisi ja voisi tuoda jopa sis\u00e4isi\u00e4 muutosvaatimuksia Ven\u00e4j\u00e4lle. Ukraina on Euroopassa vallan tasapainonasemassa Ven\u00e4j\u00e4n vallan eri muodoille. Vahva, itsen\u00e4inen ja l\u00e4nteen integroitunut Ukraina muuttaisi tasapainon l\u00e4nnen hyv\u00e4ksi Euroopassa ja kauempana. L\u00e4nnell\u00e4 on nyt iso ikkuna auki Ukrainassa, mutta onko hinta liian kova?<\/p>\n

 <\/p>\n

Topias Alasalmi<\/em><\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on kansainv\u00e4lisen politiikan maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistossa, joka erikoistuu opinnoissaan maailmanpolitiikkaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n tekee pro gradua liittyen Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4liseen geoekonomiseen ja geopoliittiseen kilpailuun. Erityisen\u00e4 kiinnostuksen kohteena ulko- ja turvallisuuspolitiikka sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t taloudelliset n\u00e4k\u00f6kulmat.<\/em><\/p>\n

Linkedin: https:\/\/fi.linkedin.com\/in\/topias-alasalmi-3031671a2<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Callamard, A. & Muchena, D. (2022). African states that abstained on Russia vote fail to cover themselves in glory. Mail & Guardian. <\/em>https:\/\/mg.co.za\/opinion\/2022-03-23-african-states-that-abstained-on-russia-vote-fail-to-cover-themselves-in-glory\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Karda\u015b, S. (2019). The great troublemaker: Nord Stream 2 in Russia\u00b4s foreign energy policy. International Issues & Slovak foreign Policy Affairs, 28(3), <\/em>25-44. https:\/\/www.proquest.com\/docview\/2389718221?OpenUrlRefId=info:xri\/sid:primo&accountid=14242<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Lawler, D. Russia\u2019s blockade of Ukraine\u2019s grain deepens food crisis in Africa. https:\/\/www.axios.com\/2022\/06\/06\/russia-blockade-ukraine-food-security-africa<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Mackenzie, C. (2022). Seven European nations have increased defense budgets in one month. Who will be next? Breaking Defense. <\/em>https:\/\/breakingdefense.com\/2022\/03\/seven-european-nations-have-increased-defense-budgets-in-one-month-who-will-be-next\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Sabadus, A. (2021). Why the Black Sea could emerge as the world\u2019s next great energy battleground. Atlantic Council<\/em>. https:\/\/www.atlanticcouncil.org\/blogs\/ukrainealert\/why-the-black-sea-could-emerge-as-the-worlds-next-great-energy-battleground\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Smith Stegen, K. (2011). Deconstructing the \u201cenergy weapon\u201d: Russia\u2019s threat to Europe as case study. Energy Policy<\/em>, 39<\/em>(10), 6505\u20136513. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.enpol.2011.07.051<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Tabuchi, H. (2022). Russia\u2019s Oil Revenues Soars Despite Sanctions, Study Finds. The New York Times. <\/em>https:\/\/www.nytimes.com\/2022\/06\/13\/climate\/russia-oil-gas-record-revenue.html<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Tarkka, J. (2022). Ukrainan aseteollisuus on kriisin ydin. https:\/\/www.kaleva.fi\/ukrainan-aseteollisuus-on-kriisin-ydin\/1637075<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

The Library of Congress. (2022). Ukrainian Economic Development. Business Reference Services. <\/em>https:\/\/www.loc.gov\/rr\/business\/ukraine\/industry.html<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

UNCTAD. (2022). The impact on trade and development of the war in Ukraine. UNCTAD Rapid Assessment. <\/em>https:\/\/unctad.org\/webflyer\/impact-trade-and-development-war-ukraine<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

U.S. Department of Agriculture. (2022). Ukraine, Moldova and Belarus \u2013 Crop Production Maps. https:\/\/ipad.fas.usda.gov\/rssiws\/al\/up_cropprod.aspx<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Wigell, M. & Vihma, A. (2016). Geopolitics versus geoeconomics: the case of Russia\u2019s geostrategy and its effects on the EU. International Affairs (London)<\/em>, 92<\/em>(3), 605\u2013627. https:\/\/doi.org\/10.1111\/1468-2346.12600<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Yanchenko, K. (2018). Black Sea gas deposits \u2013 an overlooked reason for Russia\u2019s occupation of Crimea. https:\/\/euromaidanpress.com\/2018\/10\/10\/black-sea-gas-deposits-an-overlooked-reason-for-russias-occupation-of-crimea\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nteen integroitunut, vahva ja menestynyt Ukraina olisi uhka Ven\u00e4j\u00e4n geoekonomiselle ja geopoliittiselle vallalle, joka muuttaisi vallan tasapainoa Euroopassa ja kauempana. Energia-riippuvuus ja sodan eskaloitumisen pelko ehk\u00e4isev\u00e4t l\u00e4nnen asetoimituksia, joilla olisi ratkaiseva vaikutus.   Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota ja moninapaistuva maailma Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hy\u00f6kk\u00e4yssodan syit\u00e4 ja selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on ehditty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo useita. Syit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykselle on…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[],"class_list":["post-2020","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2020"}],"version-history":[{"count":15,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2039,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2020\/revisions\/2039"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}