![\"\"](\"https:\/\/www.faiafinland.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/european-union-flag-against-blue-sky-waving_93675-26382-300x145.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
FAIA osallistui keskiviikkona 17.6.2020 Ulkoministeri\u00f6n Eurooppa-osaston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkosuhdejaoston laajan kokoonpanon tapaamiseen. Esill\u00e4 olivat erityisesti EU:n monivuotista rahoituskehyst\u00e4 koskevat neuvottelut, Saksan tuleva EU:n puheenjohtajuuskausi, sek\u00e4 EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sit\u00e4 koskevat muutokset. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s COVID-19 pandemialla on ollut laajat vaikutukset EU:n eri politiikkasektoreille.<\/p>\n
Euroopan Covid-19-kriisin j\u00e4lkeinen elvytysrahasto on EU-politiikan kuumin ajankohtainen puheenaihe. Next Generation EU -elvytysrahaston<\/a> tarkoitus on rajoittaa pandemiasta koituvia vahinkoja EU:n j\u00e4senmaiden talouksille ja sis\u00e4markkinoille. Pelkona on, ett\u00e4 yritysten ja pankkien kaatuminen pahiten k\u00e4rsineiss\u00e4 maissa, kuten Italiassa, johtaisi Euroopan laajuiseen finanssikriisiin. Elvytysrahaston on tarkoitus ehk\u00e4ist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n skenaarion toteutumista ja edesauttaa tasatahtista elpymist\u00e4.<\/p>\n Komission esityksen mukaan elvytysrahastosta 500 miljardia euroa jaettaisiin lahjamuotoisina tukina ja 250 miljardia lainoina. Unioni ottaisi elpymisrahastoa varten lainaa, jonka j\u00e4senmaat maksaisivat takaisin vuodesta 2027 l\u00e4htien EU-budjetin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Osa lainan takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa perustamalla unionin yhteisi\u00e4 veroja, kuten EU:n muovivero. EU:n nimiss\u00e4 otettava yhteinen laina ei n\u00e4in ollen lis\u00e4isi yksitt\u00e4isten j\u00e4senmaiden velkataakkaa.<\/p>\n Komission esityst\u00e4 puitiin juhannusaattona Eurooppa-neuvoston videokokouksessa<\/a> puheenjohtaja Charles Michelin<\/strong> johdolla. Kuten ennalta osattiin odottaa j\u00e4senmaat eiv\u00e4t nielleet komission esityst\u00e4 sellaisenaan. J\u00e4senmaat ovat vaikuttaneet yksimielisilt\u00e4 EU:n yhteisen elvytyspaketin tarpeesta mutta l\u00e4hes kaikesta muusta sitten kiisteell\u00e4\u00e4nkin. Kiistelyn kohteena ovat erityisesti elvytyspaketin ja sen eri osien koko, laina- ja lahjamuotoisen tuen suhde, sek\u00e4 tuen saamisen ehdot. Elvytysrahasto on tarkoitus jakaa EU:n monivuotisen budjetin kautta, mutta jo minivuotistabudjettia koskevat neuvottelut ovat olleet haastavia Britannian l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen.<\/p>\n Nettomaksajana Suomen kanta on ollut, ett\u00e4 elvytyspakettia t\u00e4ytyy pienent\u00e4\u00e4 ja lahjamuotoisen tuen osaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suhteessa lainamuotoiseen osaan. Suomessa kansallisen kannan muodostusta on k\u00e4sitelty suuren valiokunnan kokouksissa.<\/a><\/p>\n EU on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 pandemian j\u00e4lkeiseen j\u00e4lleenrakentamiseen Saksan johdolla, kun maa ottaa EU:n neuvoston puheenjohtajuuden hein\u00e4kuussa 2020. Saksa on antanut tukensa Euroopan komission esitykselle elvytyspaketista, vaikka maa on pitk\u00e4\u00e4n suhtautunut nuivasti yhteisvastuullisuuden lis\u00e4\u00e4miseen EU:n politiikassa. Tuleva puheenjohtajamaa toivookin nopeaa sopua monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytysrahaston sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Saksan puheenjohtajuuskauden<\/a> motto Together for Europe\u2019s recovery<\/em> viestii yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 kriisist\u00e4 nousemiseksi. Saksalaispoliitikot ovat hyvin valmistautuneet tulevaan puheenjohtajuuskauteen, mutta samalla pyrkineet rauhoittelemaan kovimpia ennakko-oletuksia. Saksan liittokansleri Angela Merkel<\/strong> on korostanut tulevan puheenjohtajuuskauden perustuvan erityisesti taloudelliseen j\u00e4lleenrakentamiseen, sek\u00e4 huoltovarmuuden, suvereeniuden ja kriisist\u00e4 oppimisen vahvistamiseen.<\/p>\n Saksan prioriteettien odotetaan olevan erityisesti EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikassa. Saksan on teollisuuspolitiikassaan<\/a> siirtynyt yh\u00e4 vahvemmin tukemaan Euroopan menestyksen takaavia championeita, suuryrityksi\u00e4, jotka voisivat valtion tukemana kilpailla Kiinan tapaisten valtion tukea nauttivien suuryritysten kanssa. Saksa on Ranskan tavoin esitt\u00e4nyt EU:n kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4<\/a> ja eurooppalaisten teknologioiden suojaamista unionin ulkopuolisilta yritysostoilta.<\/p>\n Kiina tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 olemaan yh\u00e4 voimakkaammin esill\u00e4 Saksan puheenjohtajuuskaudella mutta my\u00f6s aiemmilta kausilta periytyneet kysymykset, kuten Brexit ja muuttoliikkeet pysyv\u00e4t edelleen agendalla. EU:ssa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n positiivisena, ett\u00e4 juuri Saksan puheenjohtajuus on luotsaamassa unionin l\u00e4pi kriisin j\u00e4lkeisen muutoksen.<\/p>\n EU:n ulkosuhdehallinnon odotukset olivat korkealla joulukuussa 2019 aloittaneen uuden korkean edustajan Josep Borrelin<\/strong> my\u00f6t\u00e4. Pandemian seurauksena odotukset ovat kuitenkin latistuneet. Suurvaltasuhteiden v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden kiristyminen on tuonut j\u00e4lleen uusia haasteita EU:n ajamalle multilateralismille.<\/p>\n Toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri Michael Pompeo<\/strong> korosti transatlanttisen suhteen merkityst\u00e4 EU:n ulkoministereiden videotapaamisessa<\/a> maanantaina 15. kes\u00e4kuuta. Pompeo toivoi EU:lta tukea Yhdysvaltain politiikalle erityisesti suhtautumisessa l\u00e4nsimaalaista arvopohjaa haastavaan Kiinaan.\u00a0Toisaalta Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto<\/strong> arvosteli Yhdysvaltojen vet\u00e4ytymist\u00e4 Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 WHO:st\u00e4. Neuvotteluissa esill\u00e4 olivat my\u00f6s Covid-19:\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 disinformaatio, L\u00e4hi-id\u00e4n rauhanprosessi sek\u00e4 It\u00e4isen naapuruston tilanne, erityisesti Ukraina.<\/p>\n Maailmankauppaj\u00e4rjest\u00f6n tapaamisissa komissio on ajanut l\u00e4pin\u00e4kyvyyden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 Korona-pandemian seurauksena k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetuissa kauppatoimenpiteiss\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisten tuotteiden saatavuuden parantamista. My\u00f6s kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja tasavertaisten kilpailuolosuhteiden edist\u00e4minen ovat komission agendalla WTO:ssa. Komissio julkaisi torstaina 18. kes\u00e4kuuta my\u00f6s vuotuisen kaupan ja investointien esteit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n raportin<\/a>.<\/p>\n Kehitysyhteisty\u00f6n saralla EU:lle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevansa johtava kehitysavun antaja my\u00f6s pandemian j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa. Team Europe<\/a> -l\u00e4hestymistapa korostaa maatasolla ilmenevi\u00e4 haasteita ja pyrkii minimoimaan pandemian katastrofaalisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU:n ulkopuolella. On huomattava, ett\u00e4 samalla kun pandemiatilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Euroopassa olevan laantumassa, maailmanlaajuisesti pandemia ei ole viel\u00e4 saavuttanut huippuaan.<\/p>\n EU:n yhteist\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) vaivaa edelleen tutut haasteet \u2013 eri sektoreiden yhteistoiminnan kankeus, sek\u00e4 turvallisuuspolitiikan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja yhteisten kantojen muodostamisen vaikeus. Merkitt\u00e4v\u00e4 avaus on kuitenkin EU:n korkean edustajan esitys ihmisoikeustoimintasuunnitelmasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4. Vaikka ei ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 yhteisess\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siirrytt\u00e4isiin laajemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, Josep Borrelin avaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekona YUTP:n ongelmien esille tuomiseksi.<\/p>\nPandemian j\u00e4lkeiseen j\u00e4lleenrakentamiseen Saksan puheenjohtajuuden siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 <\/strong><\/h5>\n
Pandemia vaikuttaa EU:n ulkosuhteisiin<\/strong><\/h5>\n
Ulkosuhdehallinnon rahoituksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon muutostarpeet tiedostetaan entist\u00e4 vahvemmin <\/strong><\/h5>\n