{"id":1763,"date":"2020-11-15T15:09:53","date_gmt":"2020-11-15T15:09:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1763"},"modified":"2022-04-16T16:16:39","modified_gmt":"2022-04-16T16:16:39","slug":"arvostelu-suuren-pelin-paluu-suomen-tulevaisuus-kriisien-maailmassa-hiski-haukkala-2020","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2020\/11\/15\/arvostelu-suuren-pelin-paluu-suomen-tulevaisuus-kriisien-maailmassa-hiski-haukkala-2020\/","title":{"rendered":"ARVOSTELU: Suuren pelin paluu. Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Hiski Haukkala (2020)"},"content":{"rendered":"

Hiski Haukkala<\/strong> on viime vuosina ansaitusti tullut monelle suomalaiselle tutuksi tarkkan\u00e4k\u00f6isen\u00e4, poleemisena ja kiinnostavana ulkopolitiikan tutkijana ja taustavaikuttajana. H\u00e4nell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 kyky kuvata abstrakteja kansainv\u00e4lisen politiikan teorioita ja kehityskulkuja laajalle yleis\u00f6lle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja oivaltavalla tavalla.<\/p>\n

Haukkalan uusin kirja Suuren pelin paluu: Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa <\/em>(Otava, 2020) piirt\u00e4\u00e4 kuvan nopeasti muuttuvasta maailmasta, jossa suurvaltojen v\u00e4linen kilpailu on tehnyt paluun, Euroopan unioni kiikkuu kuilun reunalla ja yll\u00e4mme leijuu kaiken el\u00e4m\u00e4n planeetalla vaarantava ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin romahtamisen ja kahlitsemattoman teknologisen kehityksen myrsky. Kirjan ensimm\u00e4inen lause onkin osuvasti: \u201dTervetuloa kriisien maailmaan!\u201d<\/p>\n

Kirjan kiinnostavinta antia ovat alkuosassa maalattu kuva Suomen\u00a0kansainv\u00e4lisen toimijuuden kehityksest\u00e4 ja historiasta, sek\u00e4 kirjan lopussa kehitelty ajatus pienen maan suuresta strategiasta.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen tuo lis\u00e4arvoa tulkinnalla Magnus Sprengtportenin roolista Suomen itsen\u00e4isyyden ajatuksen syntymisess\u00e4, sek\u00e4 kertomalla suurelle yleis\u00f6lle ehe\u00e4n ja kiinnostavan tarinan Suomen kansainv\u00e4lisen roolin kehittymisest\u00e4 1700-luvulta, p\u00e4\u00e4tyen nykyhetkeen. T\u00e4m\u00e4 ankkuroi kirjan huomiot ymm\u00e4rrykseen menneest\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 kirja hahmottelee Suomelle kymmenen yleist\u00e4 periaatetta ja kolme keskin\u00e4isriippuvaista toimijuuden keh\u00e4\u00e4, joiden varaan kriisien maailmassa selviytymisen strategia voisi pohjautua. Sisin keh\u00e4 kuvaa Suomen omaa kansallista turvallisuutta, keskimm\u00e4inen keh\u00e4 on alueellinen ja laajemmin kansainv\u00e4linen turvallisuus, jossa Suomi pyrkii ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja ratkomaan konflikteja. Kolmas keh\u00e4 puolestaan on globaaliturvallisuuden keh\u00e4, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 koko ihmiskuntaa ja planeettaa uhkaavat tekij\u00e4t.<\/p>\n

Perinteisesti kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa suuret strategiat (engl. Grand strategy) on j\u00e4tetty suurten valtioiden huoleksi. Pienemmille on riitt\u00e4nyt pienempikin tiekartta. John Lewis Gaddis on kuvannut suuren strategian tarkoittavan potentiaalisesti rajoittamattomien tavoitteiden yhteensovittamista pakollakin rajoitettuihin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin kykyihin. Gaddisin mukaan strategian \u201dsuuruus\u201d juontuu peliss\u00e4 olevista panoksista, ja koska panokset ovat subjektiivisia, olisi v\u00e4\u00e4rin sanoa ainoastaan valtioilla olevan suuria strategioita, yht\u00e4 hyvin niit\u00e4 voivat tarvita my\u00f6s yksil\u00f6t tai yritykset.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on viisasta, ett\u00e4 my\u00f6s pieni valtio pohtii oman toimijuutensa rajoja, t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteitaan ja n\u00e4ihin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia kykyj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mink\u00e4 tahansa strategian on pohjauduttava jaettuun ymm\u00e4rrykseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja keskeisist\u00e4 tavoitteista ollakseen aidosti toimintaa ohjaava. Kirjan sanomaa mukaillen tarvitaan yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tosiasioiden tunnistamisesta. Jos n\u00e4ist\u00e4 vallitsee toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 erimielisyyksi\u00e4, ei keinojen yhteensovittaminen tavoitteisiin ole mahdollista. Kirjan hahmotelma pienen maan \u201dhuoneentauluksi\u201d on hyv\u00e4 alku laajemmalle keskustelulle ja pohdinnalle aiheesta.<\/p>\n

J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu<\/strong><\/h5>\n

Suurvaltojen v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden kasvu ja suurvaltakilpailun paluu ei tule uutisena kenellek\u00e4\u00e4n viime vuosina maailman menoa seuranneille. Kirjan kuvaus on t\u00e4lt\u00e4 osin el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja maalaa selke\u00e4n kuvan muutosvirroista, mutta varsinaisia uusia oivalluksia tekstist\u00e4 ei l\u00f6ydy. Trendit tunnistetaan, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kesken.<\/p>\n

Selkeimmin t\u00e4m\u00e4 on havaittavissa kirjassa esitellyss\u00e4 kaksoisstrategiassa Suomen Ven\u00e4j\u00e4-haasteen hallitsemiseksi. Kyse on kahden funktion vuorovaikutuksesta. 0-funktio kuvaa Suomen sis\u00e4isten ja ulkoisten vahvuuksien ja turvallisuuden vaalimista. 1-funktio puolestaan esitt\u00e4\u00e4 hyvien suhteiden yll\u00e4pitopyrkimyst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa ja t\u00e4m\u00e4n aikomuksen johdonmukaista viestimist\u00e4 kaikilla tasoilla. Kaksoistrategia vaatii toimiakseen molempia funktioita.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kaksoisstrategiaan sis\u00e4ltyy paljon arvokasta pohdintaa, mutta samalla se j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Suomen nykyisen Ven\u00e4j\u00e4 politiikan kuvaukseksi. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni omista vahvuuksista ja EU:n pakotteista ja toisaalta yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n toimivia naapuruussuhteita omista intresseist\u00e4 k\u00e4sin.<\/p>\n

Samaa vaillinaisuutta on havaittavissa kuvauksessa Yhdysvalloissa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 keskustelusta maan tulevaisuuden roolista. Kirjassa on osuvasti havaittu, mihin pisteisiin maan sis\u00e4inen paine kohdistuu: Kiinan nousun haaste ja t\u00e4st\u00e4 juontuva tarve muuttaa suurvaltastrategiaa, sek\u00e4 Yhdysvalloille eritt\u00e4in kalliiksi k\u00e4yneet sis\u00e4iset ja ulkoiset politiikan virheet. Tulevaisuuden kehityskuluiksi tarjotaan kahta mahdollista ja yll\u00e4tykset\u00f6nt\u00e4 vaihtoehtoa: uutta tasapainotilaa Yhdysvaltain ja Kiinan v\u00e4lill\u00e4 tai vastakkainasettelun kasvua. Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4iden kahden pisteen v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyy ja milt\u00e4 niiden todellisuus toteutuessaan n\u00e4ytt\u00e4isi.<\/p>\n

EU-pessimistin tunnustukset<\/strong><\/h5>\n

Lukijalle ei j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi kirjailijan n\u00e4kemys Euroopan unionin tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4. Optimistisimmassa tulkinnassa EU selvi\u00e4\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevista kriiseist\u00e4 keskittym\u00e4ll\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n niille yhteisty\u00f6n aloille, joissa j\u00e4senmaat ovat yksimielisi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t yhteisi\u00e4 tavoitteita. Pahimmillaan on syyt\u00e4 varautua \u201dvallattomaan, taantuvaan ja pirstoutuvaan Eurooppaan\u201d, eik\u00e4 EU:n romahdustakaan voida sulkea pois mahdollisuuksien joukosta.<\/p>\n

Kirjassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n osuvasti unionin heikkouden juurisyy: \u201dEU:lta puuttuu kyky\u00e4 identifioida yhteiset eurooppalaiset edut ja tahtoa puolustaa niit\u00e4.\u201d Vika on eurooppalaisissa itsess\u00e4\u00e4n ja vain eurooppalaiset itse voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisenlaisesta unionista.<\/p>\n

Taudinkuva on oikea, mutta uskottava l\u00e4\u00e4ke j\u00e4\u00e4 uupumaan. Kirjailija suhtautuu ep\u00e4illen syvenev\u00e4n integraation mahdollisuuksiin ratkaista EU:n ongelmia synnytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samalla uusia ongelmia. Integraation n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan sidoksissa kansallisen suvereniteetin kaventumiseen ja kansallisten vastuiden lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Ratkaisuksi EU:lle tarjotaan kansallisvaltioiden pelastamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4, jossa yhteisty\u00f6 keskittyisi niille aloille, joilla siit\u00e4 on \u201dselv\u00e4\u00e4 lis\u00e4arvoa.\u201d<\/p>\n

N\u00e4kyvimmill\u00e4\u00e4n pessimistinen tulkinta integraation seurauksista on kuvatessa EU:n elpymispaketista k\u00e4yty\u00e4 keskustelua. Kirjoittaja toteaa esitettyihin ratkaisuihin sis\u00e4ltyv\u00e4n \u201dmerkitt\u00e4vi\u00e4, koko unionin oikeudelliseen pohjaan kajoavia ongelmia.\u201d Argumentin tueksi esitet\u00e4\u00e4n professori Leino-Sandbergin aiheesta esitt\u00e4m\u00e4 oikeudellinen kritiikki. T\u00e4ysin huomiotta j\u00e4\u00e4v\u00e4t EU-komission, Eurooppa-neuvoston oikeuspalvelun, Suomen oikeuskanslerin ja Eduskunnan suuren valiokunnan kuulemien valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6asiantuntijoiden lausunnot, joista ilmenee asiantuntijoiden enemmist\u00f6n hyv\u00e4ksynt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen oikeusperustalle.<\/p>\n

Oikeudelliseen kritiikkiin keskittyminen sulkee pois my\u00f6s elpymispaketin poliittisen luennan. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa vastakkain ovat EU:n yhten\u00e4isyys ja sis\u00e4inen vahvuus, sek\u00e4 j\u00e4senmaiden yksitt\u00e4iset intressit, joissa tuijotetaan l\u00e4hinn\u00e4 viivan alle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kansallista saantoa. EU:n yhten\u00e4isyys, ja t\u00e4ten uskottavuus my\u00f6s ulkoisena toimijana, ovat t\u00e4ss\u00e4 luennassa yhteydess\u00e4 elpymisv\u00e4lineest\u00e4 saavutettuun sopuun.<\/p>\n

Elpymisv\u00e4line on syksyn keskeisi\u00e4 ja suuria tunteita her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 poliittisia v\u00e4ittelynaiheita kansallisissa parlamenteissa. Kirjoittaja itse ennustaa kriisin varjolla tehtyjen toimien voivan ajan mittaan luoda \u201dmahdollisesti jopa vaarallisia uusia j\u00e4nniteit\u00e4.\u201d Lukijalle piirtyv\u00e4 kuva esitetyn argumentin vahvuudesta j\u00e4\u00e4 valitettavasti puolitiehen.<\/p>\n

Haukkalan muuttuvat koordinaatit<\/strong><\/h5>\n

On kiinnostavaa pohtia mitk\u00e4 asiat Haukkalan ajattelussa ovat kehittyneet ja mitk\u00e4 k\u00e4sitykset s\u00e4ilyneet tai vahvistuneet edellisen, vuodelta 2012 olevan kirjan, ja uuden julkaisun v\u00e4liss\u00e4. Nyt k\u00e4sill\u00e4 oleva kuva maailmasta on yh\u00e4 synkempi, ja toivon n\u00e4k\u00f6aloja on tekstist\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Samalla Haukkalan oma rooli ulkopolitiikan ajattelijana on muuttunut. H\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 ulkopuolelta lasitaloon kivi\u00e4 heittelev\u00e4 v\u00e4rik\u00e4s keskustelunher\u00e4tt\u00e4j\u00e4, vaan samaisen lasitalon asukki, jonka kokemus valtionhallinnosta ja politiikan sis\u00e4piirist\u00e4 tuo uusia vivahteita ajatteluun. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja toimintasuositukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t osittain vaillinaisiksi. Kirjoittajasta on tullut osa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajattelun valtavirtaa. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4henn\u00e4 kirjan merkityst\u00e4, p\u00e4invastoin, mutta samalla se tarkoittaa sit\u00e4, ettei kirjasta voi etsi\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 ratkaisuja k\u00e4sill\u00e4 oleviin haasteisiin, kuin mit\u00e4 valtavirran ajattelussa niit\u00e4 on tarjolla. Kaiken kaikkiaan kirja on ansiokas, kiinnostava ja mukaansatempaava kuvaus niist\u00e4 kansainv\u00e4lisen politiikan murroksista, jotka uhkaavat temmata my\u00f6s Suomen j\u00e4lleen mukaansa. Kirja antaa lukijalle k\u00e4siin lukuisia langanpaloja, joita voi itse alkaa keri\u00e4 kasaan. T\u00e4m\u00e4 on jo itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 saavutus.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Joel Linnainm\u00e4ki <\/strong><\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on kansainv\u00e4lisen politiikan opiskelija ja ulkoministerin erityisavustaja.<\/em><\/p>\n

Tekstiss\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajan henkil\u00f6kohtaisia.<\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hiski Haukkala on viime vuosina ansaitusti tullut monelle suomalaiselle tutuksi tarkkan\u00e4k\u00f6isen\u00e4, poleemisena ja kiinnostavana ulkopolitiikan tutkijana ja taustavaikuttajana. H\u00e4nell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 kyky kuvata abstrakteja kansainv\u00e4lisen politiikan teorioita ja kehityskulkuja laajalle yleis\u00f6lle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja oivaltavalla tavalla. Haukkalan uusin kirja Suuren pelin paluu: Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa (Otava, 2020) piirt\u00e4\u00e4 kuvan nopeasti muuttuvasta maailmasta, jossa suurvaltojen v\u00e4linen…<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1761,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[102,100],"class_list":["post-1763","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-analyysit","tag-kirja-arvio","tag-suurvaltapolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1763"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1990,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions\/1990"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1761"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1763"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1763"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1763"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}