{"id":1641,"date":"2021-02-24T18:35:23","date_gmt":"2021-02-24T18:35:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.faiafinland.fi\/?p=1641"},"modified":"2022-04-16T16:34:22","modified_gmt":"2022-04-16T16:34:22","slug":"analyysi-korona-pohjoismaisen-yhteiskunnallisen-turvallisuuden-haastajana","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/2021\/02\/24\/analyysi-korona-pohjoismaisen-yhteiskunnallisen-turvallisuuden-haastajana\/","title":{"rendered":"ANALYYSI: Korona pohjoismaisen yhteiskunnallisen turvallisuuden haastajana"},"content":{"rendered":"

Turvallisuuspolitiikassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nostava yhteiskunnallisen turvallisuuden ajatus on saanut jalansijaa my\u00f6s Pohjoismaissa, miss\u00e4 erityisesti Suomi ja Ruotsi ovat p\u00e4\u00e4sseet testaamaan strategioidensa toimivuutta koronan seurauksena. Yhteiskunnallinen turvallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy kuitenkin kontekstista riippuen eri tavoin k\u00e4tkien alleen vaihtelevia painotuksia ja l\u00e4hestymistapoja.<\/em><\/p>\r\n\r\n

\"\"
L\u00e4hde: Human Security Collective, \u201cHuman Security and Covid-19″ (27.5.2020).<\/figcaption><\/figure>\r\n

2010-luvulla turvallisuuspolitikan kent\u00e4lle on syntynyt omaleimainen \u201cpohjoismainen\u201d tapa vastata yhteiskunnan turvallisuusuhkiin. Edellist\u00e4 tapaa kutsutaan alan kirjallisuudessa usein yhteiskunnalliseksi turvallisuudeksi<\/em> (Societal Security<\/a>). Termill\u00e4 on monia yhtenevi\u00e4 konnotaatioita mm. kriisijohtamisen, amerikkalaisen Homeland Securityn sek\u00e4 resilienssin kanssa. Sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Ruotsin voidaan n\u00e4hd\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n yhteiskunnallisen turvallisuuden periaatteita.

Yhteiskunnallisen turvallisuuden toteuttamisessa on eroja maiden v\u00e4lill\u00e4. Tekstiss\u00e4 pohditaan, ovatko erityisesti Suomi ja Ruotsi onnistuneet varautumaan uudenlaiseen kriisiin vai onko maiden toiminta ollut enemm\u00e4n ad hoc-tyyppist\u00e4 lennossa improvisointia. Teksti osoittaa my\u00f6s, yhteiskunnallisen turvallisuuden kehitys on ollut omaleimaista kummassakin maassa.

<\/p>\r\n

Suomen ja Ruotsin yhteiskunnallinen turvallisuus \u2013 paljon samankaltaisuutta, mutta silti omaleimaisia<\/strong><\/h5>\r\n

Yhteiskunnallisessa turvallisuudessa yhteis\u00f6 pyrkii suojelemaan t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 arvojaan ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4\u00e4n toimintansa takaamiseksi, s\u00e4ilytt\u00e4en samalla yhteis\u00f6llisen identiteettins\u00e4. Esimerkiksi Ruotsissa<\/a> yhteiskunnallinen turvallisuus on juurtunut selke\u00e4mmin maan strategioihin. Ruotsin p\u00e4\u00e4ministeri Stefan L\u00f6fven<\/strong> kirjoittaa Ruotsin (2017) kansallisen turvallisuusstrategian<\/a> saatteessaan, miten strategia asettaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maan historiassa laajan turvallisuusk\u00e4sityksen mukaisen valmiuden vartioida Ruotsin kollektiivisia etuja ulko- ja sis\u00e4politiikassa. Sen sijaan Suomessa<\/a> yhteiskunnallisen turvallisuuden k\u00e4site on korvattu kokonaisturvallisuuden mallilla, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan elint\u00e4rkeiden toimintojen turvaamisen. Kokonaisvaltainen turvallisuus tarjoaa siten Suomelle sek\u00e4 teoreettisen ett\u00e4 operationaalisen ty\u00f6kalun, jolloin varautuminen turvallisuusuhkiin tapahtuu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa<\/a> (2017) yhteistoiminnan pohjalta. Yhteist\u00e4 Suomelle ja Ruotsille on niiden tapa varautua j\u00e4rjestelm\u00e4tasolla kaikkiin potentiaalisiin uhkiin sotilaallisten uhkien lis\u00e4ksi. Kriisivastetta on pyritty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n inklusiivisilla hyvinvointipalveluilla.

Suomessa kansallinen vastuu kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta kuuluu puolustusministeri\u00f6n alle sijoitetulle, melko itsen\u00e4iselle eri ministeri\u00f6- ja toimijasektorit l\u00e4pileikkaavalle yhteisty\u00f6elimelle, turvallisuuskomitealle<\/a>, kun taas ruotsalainen Myndigheten f\u00f6r samh\u00e4llsskydd och beredskap<\/em>, MSB<\/a> on asetettu selke\u00e4sti oikeusministeri\u00f6n alaisuuteen.\u00a0 Suomessa kokonaisvaltainen turvallisuus<\/a> perustuu laaja-alaiselle hallinnalle, noudattaa oikeusperiaatteita, painottaa varautumista, ja siin\u00e4 uhkia l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6pohjaisesti. Ruotsin yhteiskunnallisessa turvallisuudessa annetaan etusija strategian toiminnallisuudelle<\/a>, yhteis\u00f6n hyvinvoinnille, ydinarvojen varmistamiselle sek\u00e4 maan koskemattomuudelle. Resilienssill\u00e4<\/a> Suomen ja Ruotsin turvallisuudessa tarkoitetaan maiden kyky\u00e4 siet\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n shokkeja, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakykyns\u00e4 kriisin aikana, toipua koetusta shokista sek\u00e4 oppia kriisist\u00e4. Lis\u00e4ksi joissain tapauksissa se k\u00e4tkee sis\u00e4lleen ajatuksen ennakoinnista ja varautumisesta.

Suomen ja Ruotsin mukautuminen uuteen yhteiskunnalliseen turvallisuuteen on tapahtunut verkkaisesti, koska merkitt\u00e4ville turvallisuusuudistuksille tarvitaan viranomaisten ja parlamentin laaja tuki. Ruotsissa<\/a> yhteiskunnallinen turvallisuusk\u00e4site sai jalansijaa, kun maan sotilaallinen turvallisuuseliitti korvaantui reformistisilla yhteiskunnallisen turvallisuuden harjoittajilla sek\u00e4 akateemisessa ett\u00e4 turvallisuuden operationaalisissa piireiss\u00e4. Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutokset vaikuttivat my\u00f6s Suomen kokonaisturvallisuuden kehittymiseen ja vauhditti siirtym\u00e4\u00e4 kokonaismaanpuolustuksesta<\/a> laajempaan turvallisuusk\u00e4sitykseen.

Ei kuitenkaan ole olemassa yhdenlaista pohjoismaista yhteiskunnallista turvallisuusmallia, vaan Suomen ja Ruotsin omat historialliset kehityskulut sek\u00e4 poliittis-oikeudellinen-ymp\u00e4rist\u00f6 ovat m\u00e4\u00e4ritelleet toimijoiden vastuita ja mahdollisuuksia vastata muuttuvaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6ihins\u00e4 uudenlaisella l\u00e4hestymistavalla.

<\/p>\r\n

Case korona \u2013 yhteiskunnallinen turvallisuus testiss\u00e4<\/strong><\/h5>\r\n

Financial Times<\/a> kirjoitti syyskuussa Suomen onnistumisista koronakriisiss\u00e4. Samoiten \u201cRuotsin malli\u201d<\/a> koronan hoidossa on ansainnut palstatilaa kyseisess\u00e4 lehdess\u00e4. Merkitt\u00e4vint\u00e4 analyysia esiintyy kuitenkin ensin mainitussa artikkelissa, jossa Suomi ja Ruotsi voidaan n\u00e4hd\u00e4 saman kuvaajan eri puolilla. Suomi edustaa Financial Timesin mukaan maata, joka on Ruotsin tavoin kokenut pienemm\u00e4n taloudellisen kolauksen, mutta todistanut koronakuolemia naapurimaataan v\u00e4hemm\u00e4n. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 t\u00e4m\u00e4 maiden v\u00e4linen ristiriita koronastrategioita tarkastelemalla nousikin useasti otsikoihin ja teki aikaisemmin kahden toisilleen turvaa tuovan valtion rajat merkitt\u00e4v\u00e4ksi vedenjakajaksi.<\/p>\r\n

\r\n
\"\"
L\u00e4hde: Financial Times, \u201cHow Finland kept Covid in check\u201d (24.9.2020).<\/figcaption><\/figure>\r\n<\/figure>\r\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden kehikossa on olennaista kyseenalaistaa valtioiden kyky\u00e4 turvata kansalaistensa elinmahdollisuudet ja turvallisuus, mik\u00e4li strategioiden ja suunnitelmien tarkoituksena on turvata my\u00f6s valtion selviytyminen kriiseiss\u00e4. Painopiste-eroja koronakriisin hoidossa on varmasti erotettavissa monia. Suomessa kriisin vastetta johtivat ensisijaisesti vastuuviranomaiset, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (STM) sek\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta erityisesti valmiuslain aktivoimisen my\u00f6t\u00e4 tilanteen johto siirtyi valtioneuvostolle sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinille<\/strong>. Huolimatta juridisen tilanteen vaihtelusta, oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa luotettiin p\u00e4\u00e4vastuu terveyden suojelusta terveysviranomaisille, jolloin laajempi yhteiskunnan turvaaminen j\u00e4tettiin valtioneuvoston k\u00e4siin.\u00a0 Ruotsissa Anders Tegnell<\/strong> sek\u00e4 Ruotsin kansanterveysvirasto Folkh\u00e4lsomyndigheten olivat ensisijaisesti tilanteen hoidon etulinjassa, kun taas Suomessa nopea tilanteenmuutos maaliskuussa siirsi tilanteen johtamisvastuun valtioneuvostolle.<\/p>\r\n

Kriisin alussa ja sen kuluessa n\u00e4htiin kuitenkin monia erilaisia painotuksia agendoilla, jolloin fokus siirtyi vuorotellen terveydest\u00e4 talouteen ja sielt\u00e4 edelleen turvallisuuden kautta moniin muihin kysymyksiin. Kokonaisturvallisuuden malli antaa olettaa, ett\u00e4 kriisinhoito huomioi monta aspektia samalla. Toisena etuna kokonaisturvallisuudessa on sen tapa yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s tarvittaessa ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 metodeja yhteiskunnan turvaamiseksi. Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 eli preventiivinen turvallisuus<\/a> keskittyy enemm\u00e4n yhteiskunnan yleiseen j\u00e4rjestyksen ja hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseen. Viime kev\u00e4\u00e4n P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun lockdownia<\/a> voidaan pit\u00e4\u00e4 preventiivisen\u00e4 keinona koronan torjumiseksi.<\/p>\r\n

Lis\u00e4ksi vuoden 2020 aloitetut rajasulut Euroopassa sek\u00e4 etenkin Suomessa syksyll\u00e4 implementoitu \u201cliikennevalomalli<\/a>\u201d on oiva esimerkki preventiivisest\u00e4 toiminnasta, joskin toimien oikea-aikaisesta aktivoimisesta voidaan perustellusti olla eri mielt\u00e4. Korona kompleksisena ilmi\u00f6n\u00e4 yhdistettyn\u00e4 Suomen suhteelliseen kokemattomuuteen muiden kuin influenssapandemioiden kohdalla aiheutti haasteita kokonaisvaltaisen l\u00e4hestymistavan toteutukselle, kuten lukuisista, julkisistakin debateista on huomattu. Muuttuvat k\u00e4sitykset koronan aiheuttamasta uhasta sek\u00e4 siit\u00e4 juontuvasta riskianalyysista ovat mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin vaikuttaneet aktivoituihin toimiin.<\/p>\r\n

Ruotsin strategiaa ja vastetta on kritisoitu, sill\u00e4 se on poikennut muista Pohjoismaista. Koronan v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tuoneen esille yhteistoiminnan rakenteellisia ongelmia<\/a> Ruotsin terveys- ja sosiaalipolitiikassa. Ruotsissa edettiin pitk\u00e4lti laumaimmuniteettiajatuksen voimin, kun yhteiskunta pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman auki, jotta h\u00e4iri\u00f6t esimerkiksi taloudelle voitaisiin minimoida. Suomi aktivoi valmiuslain jo maaliskuun puolessa v\u00e4liss\u00e4, kun taas Ruotsi eteni kriisiss\u00e4 ilman juridisia poikkeusoloja keskittyen l\u00e4hinn\u00e4 suosituksiin, joihinkin rajoitustoimiin sek\u00e4 vapaaehtoisiin toimiin. Ruotsin strategiaa sek\u00e4 sen onnistumista on ruodittu my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 mediassa<\/a>.\u00a0 Ennen turvallisena naapurimaana pidetty Ruotsi osoittautui nyt my\u00f6s Suomelle uhkana, etenkin kun maiden v\u00e4linen liikenne oli yksi kipukohdista.<\/p>\r\n

Toimet sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Ruotsissa ovat olleet paikoin nopeatempoisiakin, joskin alun toimia varjostivat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys sek\u00e4 ep\u00e4varmat k\u00e4sitykset taudin aiheuttamasta uhasta. Molemmilla mailla on 2010-luvulla influenssapandemioiden kokemusten johdosta p\u00e4ivitetyt pandemiasuunnitelmat, mutta n\u00e4m\u00e4 suunnitelmat eiv\u00e4t ole antaneet t\u00e4ydellisi\u00e4 ty\u00f6kaluja koronan kaltaisen pandemian hoitoon osakseen vanhentuneiden tietojen takia. T\u00e4m\u00e4n johdosta aikaisemmin toimiviksi todetut toimet ovat olleet kovan muutospaineen alla samalla, kun my\u00f6s WHO on joutunut uudelleen tarkastelemaan suosituksiaan. Monet koronapandemian aikana tunnistetuista kipupisteist\u00e4, kuten lentoliikenne<\/a>, ovat olleet merkkipaaluja koronan vastaisen taistelun oppimiskokemuksille.<\/p>\r\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden pohja tarjosi kuitenkin molemmissa tarkastelumaissa hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan kriisin hoidolle. On kuitenkin todettava, ett\u00e4 kriisivaste ei ole toiminut t\u00e4ysin suhteessa aikaisempiin suunnitelmiin tai strategioihin, vaan monelta osin t\u00e4ysin ad hoc \u2013pohjalta mukautuen muuttuvaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ep\u00e4tietoisuuden siet\u00e4miseen. Kuitenkin ilman k\u00e4sityksi\u00e4 yhteiskunnallisesta turvallisuudesta, vaste olisi voinut olla monin paikoin verkkaisempi kummassakin maassa. Taudin yll\u00e4tyksellisen luonteen lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4t erot vasteessa palautunee paljolti juridisiin mahdollisuuksiin ja toimiin sek\u00e4 muuttuviin k\u00e4sityksiin taudin aiheuttamasta uhasta.<\/p>\r\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuudesta \u2013 kriisi oppimiskokemuksena<\/strong><\/h5>\r\n

Jokseenkin esimerkillisest\u00e4 turvallisuusl\u00e4ht\u00f6kohdasta huolimatta Suomen ja Ruotsin t\u00e4ytyy pysty\u00e4 sitoutumaan my\u00f6s globaalin hallinnan verkostoihin. Yhteiskunnallisella turvallisuudella maat pyrkiv\u00e4t mukautumaan eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan, joka painottaa enemm\u00e4n kriisinhallintaa kuin perinteist\u00e4 hyvinvointivaltio-orienteista konsensuksen hakuista hallintaa. Monet koronan aikaisista kipupisteist\u00e4 ovat olleet universaalisti jaettavissa, ja n\u00e4ihin kipupisteisiin ei onnistuta vastaamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansallisella tasolla rajasuluin tai suosituksin.<\/p>\r\n

Varovaisella arviolla Ruotsi pyrki noudattamaan puhdasoppisempaa yhteiskunnallista turvallisuushallintaa, kun taas Suomen kokonaisturvallisuus on mahdollistanut tehokkaampia ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 puuttua kansalaistensa arkeen kriisin hoitamiseksi. Varautumis- ja vastetoiminta tulee yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ulottaa my\u00f6s maiden rajojen ulkopuolelle, erityisesti Euroopan unionin (EU) tasolle, jotta keinotekoinen rajallistaminen ja sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4ntyneisyys voidaan parhaimmalla mahdollisella tavalla est\u00e4\u00e4. EU on sek\u00e4 Suomelle ett\u00e4 Ruotsille luontevin v\u00e4yl\u00e4 parantaa yhteist\u00e4 vastetta tulevaisuuden kriiseiss\u00e4. Unioni onkin pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n viime vuosina yhteisi\u00e4 riskianalyysiperiaatteita<\/a>, josta olisi hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s pandemian hoitamisessa. Lis\u00e4ksi k\u00e4sittelyss\u00e4 oleva komission terveysunionialoite<\/a> t\u00e4ht\u00e4\u00e4 my\u00f6s rajat ylitt\u00e4vien terveysuhkien varautumisen parantamiseen. N\u00e4ihin pyrkimyksiin tulisi olennaisena osana sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 oikea-aikainen tilannekuvan jakaminen ja v\u00e4litys.<\/p>\r\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden onnistuminen on riippuvainen my\u00f6s yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista. Suomen turvallisuusstrategia (2017) painottaa henkist\u00e4 kriisikest\u00e4vyytt\u00e4, jossa yksil\u00f6t, yhteis\u00f6t ja valtio kykenee selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisist\u00e4. Onnistunut yhteiskunnallinen turvallisuus on riippuvainen yksil\u00f6iden kyvyst\u00e4 toipua kriisist\u00e4.<\/p>\r\n

Yhteiskunnallisen turvallisuuden strategiat tai toimintasuunnitelmat eiv\u00e4t yksin\u00e4\u00e4n toimi, mik\u00e4li valtiot eiv\u00e4t osallistu uhkien analysoimiseen ja niihin varautumiseen my\u00f6s rajojensa ulkopuolella. Koronakriisi on osoittanut pandemioiden ylikansallisen ja rajat ylitt\u00e4v\u00e4n luonteen paremmin kuin aikaisemmat koronavirusperheen taudinaiheuttajat, mink\u00e4 vuoksi tulevaisuuden pandemioissa globaali yhteisty\u00f6 korostuu yh\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi globaalien keskin\u00e4isriippuvuuksien sek\u00e4 haavoittuvuuksien tarkastelu on enemm\u00e4n kuin paikallaan, jotta tulevaisuuden vaste toimisi entist\u00e4 paremmin.<\/p>\r\n

Pandemiasta opittua voitaisiinkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisen turvallisuuden mallien kehitt\u00e4miseksi niin, ett\u00e4 parhaiten soveltuvin osin se voitaisiin yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin. Yhteensopivuuden takaamiseksi tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ensisijaisesti siihen, ett\u00e4 koronan kaltaisia kriiseihin ja muihin laajan vaikutusalueen turvallisuusuhkiin varaudutaan rajat ylitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtioiden rajojen sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ten tuki kansainv\u00e4lisen ja globaalin yhteisty\u00f6n areenoille palvelee my\u00f6s Suomen ja Ruotsin kaltaisia, yhteiskunnallisen turvallisuuden maita.<\/p>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Karoliina Vaakanainen<\/em><\/strong><\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
Kirjoittaja on kolmannen vuoden kansainv\u00e4lisen politiikan opiskelija ja toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ulkopoliittisessa instituutissa (FIIA) tutkimusavustajana Covid-19-projektin parissa.<\/em><\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
\"\"<\/div>\r\n
Roope Rannikko<\/em><\/strong><\/div>\r\n
\u00a0<\/div>\r\n
Kirjoittaja opiskelee parhaillaan kansainv\u00e4lisen politiikan ja Security and Safety Management maisteriohjelmissa, miss\u00e4 h\u00e4nen opintonsa ovat keskittyneet vahvasti turvallisuuspolitiikan ymp\u00e4rille.\u00a0<\/em><\/em><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turvallisuuspolitiikassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nostava yhteiskunnallisen turvallisuuden ajatus on saanut jalansijaa my\u00f6s Pohjoismaissa, miss\u00e4 erityisesti Suomi ja Ruotsi ovat p\u00e4\u00e4sseet testaamaan strategioidensa toimivuutta koronan seurauksena. Yhteiskunnallinen turvallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy kuitenkin kontekstista riippuen eri tavoin k\u00e4tkien alleen vaihtelevia painotuksia ja l\u00e4hestymistapoja.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[11,37,104],"class_list":["post-1641","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-analyysit","tag-korona","tag-pohjoismaat","tag-yhteiskunnallinen-turvallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1641"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1995,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1641\/revisions\/1995"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.faiafinland.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}